Mikä ajatus oli opistoupseerin koulutuksella? Miksi joku valitsi opistoipseerin uran kadettikoulun sijaan. Miksi oli tavallaan kahden tyyppisiä upseereita, saman arvoisia usein kapteeniin asti?
Opistoupseerit mikä idea?
Anonyymi-ap
769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aikanaan jo ennen sotia koulutetttiin kanta-aliupseereita noin vuoden mittaisella kurssilla. Täydennuskursseja oli sitten työvuosien mittaan aselajeissa kalustosta, huollosta jne. Vaatimuksena oli aliupseerikoulu ja suht kunnollinen maine sekä senaikainen pakollinen oppimäärä kai. Sotiin asti ylin arvo oli vääpeli.
Oppilaitosta sanottiin "rottakouluksi". Nimen alkuperää on pohdittu usein. Mutta saksalainen aliupseerin arvo rottenführer saattaa olla taustalla. Oppilailla oli kova kuri, väkeä potkittiin helposti pois.
Sotien jälkeen koulutus piteni pikku hiljaa ja muuttui opistotasoiseksi (vrt. opistomerkonomi tai sairaanhoitaja).
Ainakin 80-luvulla oli systeemi että alokaskomppaniassa 2-3 joukkueen kouluttajaa oli opistotaustaisia.
Kadettikouluun vaadittiin ylioppilaspaperit ja 90-luvulle asti ruk varusmiespalveluksessa. Ura eteni joukkueenjohtajasta esikunnan kautta komppanianpäälliköksi ja siitä eteenpäin. Kapitulanttialiupseerit saattoivat yletä kurssien kautta teknisiin tehtäviin, komppanian vääpeliksi jne. Jonkin aikaa oli kai vaihe että opistosta valmistuttiin upseerin arvoon, mutta kahden eri upseeriston koulutusta ei pidetty järkevänä.
Aikuisten lasten natsaleikkejä kaikki!
Leikkivätkö nuo vaan siellä talvisodassa r*zzän kanssa?
Sama idea kuin opistoinsinööreillä ja merkonomeilla vs. DI:t ja Ekonomit. Kouluun pääsi vähemmillä pohjakoulutusvaatimuksilla eikä työnkuva edellyttänyt korkeampaa koulutusta.
Eri sotakoulujen kirjo on laaja. Kun mietitään Maanpuolustusopistoon (MPO) liittyviä, mutta kuitenkin erillisiä koulutuslaitoksia historia alkoi itsenäistymisen alusta ja Vöyrin sotakoulusta. Siksi opistoupseerit kantavat edelleen juhlapuvussa mitallia ”Vöyrin havu”. Vöyrissä siis koulutettiin kanta (ammatti)aliupseereita.
Seuraava vaihe oli PÄÄLLYSTÖ OPISTO, josta valmistui ammattialiupseeriksi vääpelin arvossa (reservissä ”vääpelillä” saattoi olla upseerin arvo).
Varsinaisesta MAANPUOLUSTUSOPISTOSTA valmistui opistoupseeriksi arvolla VÄNRIKKI, toisin kuin Maanpuolustuskorkeakoulusta ”kadettikoulusta” jossa valmistumisarvo oli yliluutnantti.
Niin opisto, kuin kadettiupseerit olivat upseereja ja siviilissä asiaa voisi rinnastaa insinööriin ja diplomi insinööriin.
Nykyään Lappeenrannassa edelleen sijaitsevasta laitoksesta, MAASOTAKOULU valmistuu luutnantteja ja heidän arvonsa opiskeluaikana on kadetti.
Puolustusvoimien ammattisotilaiden koulutus on ollut hyvin kirjava koko historian ajan ja näin se varmasti tulee jatkumaan.
Kuten edellä todetaan, OPISTOUPSEEREJA ei pidä sekoittaa ammatialiupseeristoon. Opistoupseerikoulutus on loppunut, mutta heidän koulutuksensa rinnastetaan nykyään alempaan korkeakoulututkintoon.
MIKSI MONI VALITSI MPO:n?
Maanpuolustusopiston opistoupseerikoulutus oli käytännön läheisempää kuin kadettikoulun. Vastavalmistuneen opistoupseerin rauhanajan ensimmäinen tehtävä oli yleensä joukkueen johtaja ja sodanajantehtävä komppanian päällikkö, tästä edettiin sitten niin rauhan/sodanajan tehtävissä eteen päin.
Opistossa koulutettiin niin sanotut taistelukentän päälliköt. Koska kadettiupseeri eteni urallaan nopeammin, opistoupseerikunta taas keskittyi enemmän ammattitaitoon, joka heille muodostui yleensä äärimmäisen päteväksi.
Kaksi ”kilpailevaa” ammattiupseerikuntaa; opistoupseerit/kadettiupseerit aiheuttivat myös kitkaa ja tämä koitui valitettavasti opistoupseerikoulutuksen lopuksi.
Puolustusvoimissa on edelleen opistoupseereita aktiivipalveluksessa, mutta heitä ei kouluteta enää lisää, mikä on valitettavaa. Monin paikoin kovin, perinteikäs ammattitaito joukoissa päättyi opistoupseerien myötä!