Ainakin yksi koulu käyttää verorahoja kostean ilman puhaltamiseen tyhjän koulun sisälle keskellä kesäyötä. Naapurit + ohikulkijat + eläimet kärsii melusta jonka propelli aiheuttaa 24/7 ja veronmaksaja maksaa sähkölaskun ja varaosien vaihdon. Usein ulkoilma on kosteampaa kuin sisäilma ja kun propellit on päällä jatkuvasti, se tarkoittaa sitä että kosteampaa ulkoilmaa puhalletaan sisälle korvaamaan kuivempi sisäilma. Kyse on kaasumaisessa olomuodossa olevasta vedestä ja lisäksi joskus ulkoilmassa on pienen pieniä melkein leijuvia tippoja joita tuuletin ehkä imee sisälle.
Kuivana aikana kuivaa koulua kuivatetaan kuivalla ulkoilmalla joka korvaa kuivan sisäilman. Ikäänkuin koulussa olisi salainen pyykkitupa ja ilmaa pitäisi puhaltaa pyykin kuivatusta varten. Tai koulun seinä olisi mystinen nestemäisen veden lähde vaikka ulkona nurmikot alkaa olla ruskeita ja multa harmaata jauhoa kuivuuden vuoksi.
Tuuletin on päällä kuivuuden aikana, sateella, sumulla, kun ulkolämpö on vähän liian pieni, juuri sopiva ja vähän liian suuri.
Suurin osa kerrostaloista käyttää automaattista ajastinta tuuletuksen säätöön tai pois laittoon, ja niin koulujenkin pitäisi. Sensorit+tietokone olisi kehittyneempi ja säästävämpi tekniikka, mutta ehkä liian mutkikas ja hankala? Siis sensorit co2, vettä, lämpöä ym. varten ja tietokoneohjelman asetustiedosto jolla tuuletuksen ja lämmityksen ehtoja säädellään, ehkä eri aikaväleille eri tavoin.
Jos tuuletin on kesällä päällä esim. tunnin 20% teholla, niin olettaako koulu tai opetusministeriö että 23 tunnin aikana koulun sisäilman suhteellinen kosteus nousisi 100 prosenttiin sillä tavalla että johonkin alkaa muodostua nestemäistä vettä ja siten toistuessaan ehkä jopa hometta? Kun ottaa huomioon luokkien ja käytävien tilavuuden, sen että kuutio ilmaa painaa 1,3 kg ja sen että kuutioon mahtuu tietty - lämpötilasta riippuva - määrä kaasumaista vettä, niin se koulun kaasumaisen veden paino olisi oudon suuri.
Joku 60% suhteellinen kosteus saattaisi ehkä aiheuttaa nestemäistä vettä ulkoseinän sisällä pakkasella, jos seinä on tietynlainen.
Se talo oli ilman niitä isoimpia tuulettimia vuosikymmenet.
Jos propellit liittyy co2 poistoon, jäähdytykseen, lämmitykseen (ilmalämpöpumppu) tai ruuan säilytykseen kesän yli pakastehuoneessa, ne on kaikki huonoja syitä ja väärin, kesällä. Ruoka voisi mennä vaikka sairaalaan tai armeijalle tms. Jauhot ja näkkileipä ei jäähdytystä kaipaa.
Ikkunan auki pitäminen ( ehkä kiinteän tai kehyksessä olevan hyttysverkon kanssa ) riittää pienelle väkimäärälle joka koulun sisällä ehkä joskus kesällä käy.
Tuuletus kannattaisi lopettaa silloin kun ulkoilman kosteus on pieni, jos uutta kosteutta ei ole sisäilmaan tulossa.
Kyllä luokassa vesiläikkä kuivuu ilman propellejakin.
Pitääkö kouluihin suhtautua kuin datakeskuksiin ja lentokenttiin koska niiden vieressä on aina meluhaitta-alue myös kouluajan ulkopuolella tuulettimien vuoksi?!
Tunti ennen, kouluaikana ja tunti jälkeen voisi olla sopiva määrä propellien pyöritystä jos kyse on ilmanvaihdosta eli co2 ja kaasumaisen veden siirrosta. Tarvitaanko silloinkaan aina täydet tehot moottoreista on eri kysymys.
Koulujen sähkömoottoreista ei kannata ottaa kaikkia tehoja irti mitä lähtee ja pyörittää propelleja täysillä 24/7.
Joskus tämä aihe olisi sopinut "Karpolla on asiaa" ohjelmaan.
Kuivana aikana kuivaa koulua kuivatetaan kuivalla ulkoilmalla joka korvaa kuivan sisäilman. Ikäänkuin koulussa olisi salainen pyykkitupa ja ilmaa pitäisi puhaltaa pyykin kuivatusta varten. Tai koulun seinä olisi mystinen nestemäisen veden lähde vaikka ulkona nurmikot alkaa olla ruskeita ja multa harmaata jauhoa kuivuuden vuoksi.
Tuuletin on päällä kuivuuden aikana, sateella, sumulla, kun ulkolämpö on vähän liian pieni, juuri sopiva ja vähän liian suuri.
Suurin osa kerrostaloista käyttää automaattista ajastinta tuuletuksen säätöön tai pois laittoon, ja niin koulujenkin pitäisi. Sensorit+tietokone olisi kehittyneempi ja säästävämpi tekniikka, mutta ehkä liian mutkikas ja hankala? Siis sensorit co2, vettä, lämpöä ym. varten ja tietokoneohjelman asetustiedosto jolla tuuletuksen ja lämmityksen ehtoja säädellään, ehkä eri aikaväleille eri tavoin.
Jos tuuletin on kesällä päällä esim. tunnin 20% teholla, niin olettaako koulu tai opetusministeriö että 23 tunnin aikana koulun sisäilman suhteellinen kosteus nousisi 100 prosenttiin sillä tavalla että johonkin alkaa muodostua nestemäistä vettä ja siten toistuessaan ehkä jopa hometta? Kun ottaa huomioon luokkien ja käytävien tilavuuden, sen että kuutio ilmaa painaa 1,3 kg ja sen että kuutioon mahtuu tietty - lämpötilasta riippuva - määrä kaasumaista vettä, niin se koulun kaasumaisen veden paino olisi oudon suuri.
Joku 60% suhteellinen kosteus saattaisi ehkä aiheuttaa nestemäistä vettä ulkoseinän sisällä pakkasella, jos seinä on tietynlainen.
Se talo oli ilman niitä isoimpia tuulettimia vuosikymmenet.
Jos propellit liittyy co2 poistoon, jäähdytykseen, lämmitykseen (ilmalämpöpumppu) tai ruuan säilytykseen kesän yli pakastehuoneessa, ne on kaikki huonoja syitä ja väärin, kesällä. Ruoka voisi mennä vaikka sairaalaan tai armeijalle tms. Jauhot ja näkkileipä ei jäähdytystä kaipaa.
Ikkunan auki pitäminen ( ehkä kiinteän tai kehyksessä olevan hyttysverkon kanssa ) riittää pienelle väkimäärälle joka koulun sisällä ehkä joskus kesällä käy.
Tuuletus kannattaisi lopettaa silloin kun ulkoilman kosteus on pieni, jos uutta kosteutta ei ole sisäilmaan tulossa.
Kyllä luokassa vesiläikkä kuivuu ilman propellejakin.
Pitääkö kouluihin suhtautua kuin datakeskuksiin ja lentokenttiin koska niiden vieressä on aina meluhaitta-alue myös kouluajan ulkopuolella tuulettimien vuoksi?!
Tunti ennen, kouluaikana ja tunti jälkeen voisi olla sopiva määrä propellien pyöritystä jos kyse on ilmanvaihdosta eli co2 ja kaasumaisen veden siirrosta. Tarvitaanko silloinkaan aina täydet tehot moottoreista on eri kysymys.
Koulujen sähkömoottoreista ei kannata ottaa kaikkia tehoja irti mitä lähtee ja pyörittää propelleja täysillä 24/7.
Joskus tämä aihe olisi sopinut "Karpolla on asiaa" ohjelmaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ulkopuolinen voi vain arvailla mikä on tuulettimen tarkoitus: ilmanvaihto, ilmalämpöpumppu, jäähdytys, lämmitys ja/tai pakastehuone? Voi vain arvailla millä argumentilla perustellaan, että on "pakko" pyörittää propellia keskellä yötä kesäloman viikonloppuna. Aina ei ole ollut niin rakennuksissa. Ihmiskunta ei asunut risumajoissa siihen asti kun sähköpropellit keksittiin. Risumajassa on ainakin tuuletus kunnossa.
Tässä on vähän vastaavasta asiasta video:
https://www.youtube.com/shorts/AAQsnrAHy5Y
"Data Center noise: How would you like to live next to this sound all day, all night?"
Toisin kuin jotkut väittää, home ei elä pelkällä kaasumaisella vedellä, vaan se tarvitsee nestemäistä vettä niin kuin kaikki elämä. Parasta uskoa NASA:aa eikä jotain tuuletinkauppiaalta lähtenyttä huhua.
Veden irrottaminen ilmasta on niin tehotonta ja vie niin paljon energiaa, että se kannattaa vain erittäin harvoissa tilanteissa jos niissäkään. Sitä on testattu moneen kertaan.
Tai ehkä rehtori vain unohti propellin päälle?
En tiedä tästä tapauksesta, mutta vanhan Nätkin koulun saivat pilattua sammuttamalla ilmanvaihdon lomien ajaksi
Toinen vaihtoehto on pyörittää propellia ajastimella tunti päivässä klo 13-14. Tai ehkä 8-9 ja 16-17 vajaalla teholla. Tai ehkä kerran viikossa. Mielellään pitäisi olla mittauksia oikeasti puolueettomalta taholta.
Iso betonitalo on paremmin turvassa kuin pieni puutalo.
Tietääkö ne oikeasti mikä "pilasi" nätkin koulun? Sellainen syyn selvittäminen on mutkikasta.