Uusi kaupungin markkinointi

Uusi Brändi? Vanha "hokema" poistetaan? En ole sitä entistä hokemaa kuulutkaan. Kyllähän noilla t-paidoilla Lappeenranta lähtee nousukiitoon,

Juuri silmäilin tuota Lappeenranta Asukaslehteä, ja vallan pöyristyin jo ensi sivun kohdalla: Lappeenrannassa ei eletä tyhjiössä, vaan kohdataan ihmiset välittömästi ja avoimesti. Mielenkiintoinen ja rento keskustelu voi lähteä vaikka kassajonossa tai puiston penkillä tuntemattoman kanssa. Ei turhaa pönötystä. Ei jupista, vaan käydään toimeen. Ynnä muuta. Minun mielestäni ja kokemukseni mukaan kaikki juuri toisinpäin.

Muualta aikanaan tulleena voin sanoa, etten ole juuri Lappeenrannassa keskustellut ainoatakaan kertaa missään kassajonossa. Eikä se ole itsestäni johtuvaa, sillä hyvin monella muulla paikkakunnalla olen. Täällä ihmiset eivät nimenomaan kohtaa, esimerkiksi kuuluisalla rantaraitillakin kaikenlaista katsekontaktia saati tervehtimistä on turha hakea. Miten ihmeessä voikin ohittaa kanssalenkkeilijän tuijottamalla tietoisesti juuri ennenkaikkea ohi. Sama on muuallakin. Eräs turistihan kirjoitti hiljattain somen puolelle, että kiva oli käydä Lappeenrannassa, mutta kyllä saa olla rauhassa ja omassa kuplassaan kaupungin ytimessä, ei kyllä kukaan tule juttelemaan. Yhdyn tähän täysin. Järkevää keskustelua on vaikeaa saada aikaan, jos jotain on, niin sitten ihmeellistä yksipuolista pyytämätöntä hölötystä. Kierrellään ja kaarrellaan ja selitetään jopa ilman katsekontaktia jotain omaa asiaa, sitten poistutaan yhtä nopeasti kuin siihen tultiinkin. Kyllä Helsingissä esimerkiksi on helpompi lähestyä ihmistä tai kohdata vieraan hymy tai jokin kanssakäyminen, sellainen ihmellinen juuri turha pönötys ja varautuneisuus puuttuu. Jotkut tuntuvat vierastavan jopa vanhoja työkavereitaan, tai ovat huomaamatta ihmistä, joiden kanssa on vaikka ollut lapsenhoidollista yhteistyötä tai tehty juuri autokauppa. Tällainen henkilö tulee vastaan vaikka juuri kaupan kassajonossa tai hyllyjen välissä, ja ei ole tuntevinaan. Katse hamuilee muualle, ja on niin vaivautunutta. Tekisi mieli huutaa "Haloo!"

Asiakaspalveluhan Lappeenrannassa on ihmeellisintä koko Suomessa, tai sitä ei juuri ole tai osata lainkaan. Asiakas saattaa saada vastaansa ihan mitä tahansa. Ihan mitä tahansa. Esimerkiksi palanutta pullaa myydään aivan pokkana, ja sitten kun siitä huomauttaa tai kysyy, niin mennään aivan lukkoon. Ei välttämättä osata vastata mitään, tai pahoitella, tai ottaa vaikka tuote myynnistä ja tarjota tilalle muuta. Pelisilmää ei ole. Täysi hinta, ota tai jätä. Kerran ostin satamassa pehmiksen, niin paikan pitäjä itse oli myymässä ja sanoi, että "nyt menee harjoitteluksi, en oo aikoihin tehnyt". Ja melkoinen luiruhan sieltä tulikin, hyvinkin pieni ja täydellä hinnalla tietenkin. Tottakai on selvä, olenko asiakas tällä hetkellä.

Enkä tiedä karjalaisuudestakaan. Sillä kyllä mielellään ratsastetaan, mutta missä se on? Missä ovat piirakat tai karjalaispuvut, tai tyypilliset karjalaiset perinnetalot kuten heti hieman ylempänä Pohjois-Karjalan suunnalla? Ylipäänsä perinteet? Minun mielestäni seutu on jäänyt Karjalan, Savon ja Kymenlaakson väliinputoajaksi. Näistä jokaisesta on vähän hehkuja, mutta mutta mitään ei täysillä. Ollaan identiteettityhjiössä, huonolla itsetunnolla, jota peitetään sisäänpäinlämpiävästi ja näennäisen sujuvasti niiden kesken, jotka hyväksytään omiin keskinäisiin verkostoihin. Ja sitähan juuri ei karjalaisuus ole.