Raamatussa lukee kuinka Jumala puhuu, en muista kenelle, unessaan. Hän sanoo (en muista aivan sanatarkasti) "Katso näitä neljää hevosta. Yksi niistä lähtee itään, yksi länteen, yksi etelään ja yksi pohjolaan. Ja katso tämän kirjavan hevosen perään joka pohjolaan lähtee sillä sinne minne se menee, on siellä vallitseva minun henkeni lopun aikoina". Kaikki me tiedämme mitä aikaa eletään. Emme tiedä kuinka kauan kestää kun me kaikki täältä lähdemme. Mutta tämä on mielestäni erittäin hyvä rohkaisu uskonelämälle.
Rohkaisu
Ihminen
5411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ketkä uskoo oikein, pääsee taivaaseen.
tarkistaa kuka puhui ja kenelle:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Tarkoittanet Sakarjan kirjan lukua 6:
1. Minä nostin jälleen silmäni ja näin, katso, neljät vaunut, jotka lähtivät liikkeelle kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskivuoria.
2. Ensimmäisten vaunujen edessä oli punaisenruskeat hevoset, toisten vaunujen edessä oli mustat hevoset,
3. kolmansien vaunujen edessä oli valkeat hevoset, ja neljänsien vaunujen edessä oli täplikkäät, väkevät hevoset.
4. Minä lausuin ja sanoin enkelille, joka puhutteli minua: "Mitä nämä ovat, Herra?"
5. Enkeli vastasi ja sanoi minulle: "Ne ovat neljä taivaan tuulta, jotka lähtevät liikkeelle seisottuansa kaiken maan Herran edessä.
6. Ne, joitten edessä on mustat hevoset, lähtevät pohjoiseen maahan, ja valkeat lähtevät niiden jäljessä. Täplikkäät lähtevät eteläiseen maahan.
7. Ne väkevät lähtevät, ja menevät halusta, kuljeksimaan maata." Ja hän sanoi: "Menkää, kuljeksikaa maata". Ja ne kuljeksivat maata.
8. Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: "Katso, ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa".
Tästä Raamatunkohdasta on keskusteltu palstalla aiemminkin, sillä kohtaa käytetään ilmeisesti perusteluna sille, että vanhoillislestadiolaisuus edustaisi ainoaa ja alkuperäistä oikeaa uskoa. Ajatuksena on siis kaiketi linkittää Sakarjassa mainittu "pohjoinen maa" Pohjois-Suomeen, eli v-lestadiolaisuuden vahvimpaan vaikutusalueeseen, ja "hengen lepääminen" taas halutaan ymmärtää siten, että Jumalan henki asuu kyseisellä alueella.
Raamattu on siitä mukava tekstikokoelma, että sen sisältöä on mahdollista tulkita monella eri tavalla. Sakarjan alkuperäisessä kontekstissa "pohjoinen maa" tarkoittaa kuitenkin Kaksoisvirtainmaata, todennäköisimmin Babyloniaa. Hengen lepääminen taas tarkoittaa Jumalan vihaa, joka on täytetty. Eli pohjoinen maa on saanut kärsiä ansaitsemansa koston.
Voi kai tämäkin tarjota vahvistusta uskonelämälle, joskaan ei ehkä ihan v-lestadiolaisten haluamalla tavalla. Joka tapauksessa jos kyseisen Raamatunkohdan tulkinta kiinnostaa, niin netistä löytyy kyllä yksityiskohtaisempia selostuksia Sakarjan kirjan taustoista.
On ikävää että vl-uskovaiset turvautuvat Jumalan sanan sekavaan ja epämääräiseen hyödyntämiseen omien lyhytnäköisten dogmiensa tukemiseksi.
Kiitos hyvin formuloidusta ja selkestä täsmennyksestäsi. Näistä faktoista minutkin pidettiin opiskeluvuosiin saakka pimennossa seuroissa. Nykyisin kun tätä puhujat alkavat selostaa, jätän sen omaan arvoonsa :-).
Joskus vain ihmettelemme uskovaisten opiskelukavereiden kanssa, että miksei meille uskovaisille näyttäisi riittävän se että saamme uskoa armosta synnit anteeksi ja elää Jumalan lapsena. Miksi pitää vielä alkaa todistella että kaikki toiset ovat väärässä ja menevät helvettiin...
Olen aivan samaa mieltä. Kirjoitit todella hyvin.
Ei Jumala niin pieni ole että hän kaipaisi tällaista todistelua meiltä. Eikö meidän uskomme voisi kestää sitä että uskovaiselle riittää kun armoa riittää niin että omat synnit ovat sovitettu Jeesuksessa Kristuksessa.
Lisäksi nuo naiivit höpötykset pojoisista maista ja pienestä joukosta voisi jo vihdoin jättää omaan arvoonsa. Niillä on ehkä ollut joskus jotain tarvetta, mutta opillisesti ne ovat aivan kestämättömiä eivätkä perustu todellisesti Raamattuun. Ei uskovainen sellaisia tarvitse.