Minä haluaisin

keskustella projektin aloittajien kanssa siitä, miksi he eivät kysyneet yhtään kysymystä siitä, mitä minä pidin tärkeimpänä asiana elämässäni tulevaisuuttani sinä hetkenä ja tulevaisuutta ajatellen? Oli todella anteeksi antamatonta se, etten saanut jatkaa minulle rakkassa työpaikassa, koska he halusivat mainostaa miehiä eri työpaikoissa, jotta minä kiinnostuisin joistakin heistä! Mutta sitä ei kukaan kysynyt minulta, oliko minulla mitään tarvetta enää kosskaan tutustua keneenkään! Olin syvästi ahdistunut joka ikisessä sellaisessa työpaikassa, jossa niitä miehiä minulle esiteltiin! Ei sellaiset asiat kuulu koskaan yhdellekään työpaikalle! Kuka tai ketkä olivat niin typeriä, että sellaisen keksivät! Hyi heitä! Ja kaiken niiden kokemusten takia, menetin työkykyni täysin. Jos olisin jatakanut työntekoa, en olisi enää elossa! Eikö teille tullut koskaan mieleen se, että niin ei todellakaan olisi koskaan saanut tehdä! Eikä siitä kerrottu minulle etukäteen, joten en edes tiennyt mitä oli tulossa! Projektin aloittajat ette ole hyviä ihmisiä, vaikka ehkä niin luulette! Saitte aikaan minulle elämäni kauheimmat kokemukset! Ja ne tulevat ahdistamaan minua vielä varmasti monen vuoden ajan, koska on monia sellaisia asioita, jotka aina muistuttavat minua niistä todella rankoista vuosista!