kun en irl voi kysyä? Haluaisin vaan selvyyden.
Saisinko kysyä täällä H nainen sinulta yhtä asiaa
Anonyymi-ap
42434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
No mitä?
Niin yhden asian haluaisin tietää... Onko sinulle miesystävä nykyään?
ap
Olen ollut tosi surullinen kun olen luullut että on... Rakastan sinua edelleen enemmän kuin koskaan.
ap
Miksi oletit että on!?
Tuntui vaan siltä ehkä mielikuvitus vaan lähti laukalle...
ap
💜
Voisitko luottaa minuun nykyään jos uskaltaisin tehdä aloitteen vai epäröisitkö? Voi että minä olen yrittänyt voittaa pelkoni ja unohtaa menneet ja luottaa siihen että olisimme yhdessä.
ap
En oo epäröinyt!
Olit niin kaunis tänään oli kiva jutella taas kanssasi ja katsoa sinua silmiin... Olet rakas. Mukava kuulla jos tiedät tunteesi :)
ap
Hetkinen violetti sydän katsoin tarkoituksen. Ei romantiikkaa eli et rakasta mua vaan säälit koska olen hyväntahtoinen hölmö... Ei ois pitäny kirjoittaa mitään.
ap
Voi vi**u ottakaa selvää älkääkö pyörittele päässänne. Tuollasella ei ainakaan koskaan saa oikeaa vastausta ja selvyyttä. Nyt mars ottamaan oikeasti siltä kohteelta selvää vaikka viestillä tunnustelua.
ap on rajoittunut palstalle. Muuta elämää ei ole.
Jos et voi irl kysyä et tee sillä tiedolla täällä mitään.
Tämä on kiusantekoa. Kuten joku laittoi, jos ei voi irl kysyä, ei tee tiedolla mitään. Olen kyllästynyt näihin leikkeihin. Minussa on omat vajavuuteni ja teen typeriä juttuja, joista koen syyllisyyttä. En ole hyvä ihminen. Ansaitsen silti saada vastauksia. Edes oman vapauteni vuoksi, jotta pääsee eteenpäin. Hän ei niitä tule antamaan, se on tullut selväksi.
T. H.
Ei minulle tarvi olla säälistä ystävällinen sano vaikka että haista vee kyllä minä sen kestän kuin mies... Jos joku asia minua ärsyttää niin tuo että pelätään että olen jotain helvetin lasia. Olen kokenut vaikka ja mitä kestän vaikka mitä enkä murru. Mene vaan eteenpäin. Minä en ole sellainen että pitäisi kumppanin varpaillaan olla joka lauseen jälkeen miten reagoi. En ole mikään pehmopupu.
ap
Miksi pitäisi enemmän reagoida? Olen ansainnut selitykset, jotta pääsen eteenpäin.
Tärkeää olisi, että antaisi toisen päästä eteenpäin elämässä. Ajattelen, että itse haluaisin selventää käytöstäni, jos sitä pyydettäisiin ja kokisin jopa velvoittavana, jottei jää asiasta mitään ikävää.
En minä pahoita mieltäni siitä ettei hän minua rakasta, sitähän joko rakastaa tai ei, ei se ole pakotettua. Käsittämätöntä on, että ihminen, jolle on tärkeää oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, koettaa opettaa hylkäämisellä ja vaikenemisella, ihmiselle, joka kokee helposti muutenkin syyllisyyttä. Siitä olen mieleni pahoittanut, huonosta käytöksestä minua kohtaan.
H.
Pari vihjettä en tiedä auttaako mutta haluan ainakin selventää...Minulla on huono kuulo tahallaan en ole jättänyt vastaamatta. Se mikä on totta niin on että rakastan tee sillä tiedolla mitä tahdot onko se saman tekevää heitätkö sen roskiin vai tunnetko samoin?
ap
Jos olisit hän, niin tunnen samoin. En kuitenkaan voi elää sellaista elämää, jossa..
ajattelen häntä...vuosia, vuosia, vuosia. Ja hän on pelkuri? Ei tee mitään. Tämä palsta ei ole se jonkin tekeminen. Täällä voi kuka vaan kirjoittaa mitä vaan. Haluaisin hänen mieltänsä rauhoittaa, että ei tarvitse antaa itsestään enempää, tarkoitan etten pakota suhteeseen. Jos jotakuta rakastaa, riittää sekin, että tietää hänen olevan läsnä elämässä. Rakkaus ei vaadi ja on pitkämielinen. Silti en voi elää palstaelämää hänen kanssaan, täällä on muitakin ihmisiä ja ainakin itse kirjoitan liikaakin asioita mitä ei ehkä olisi hyvä....hän on aina ollut yksi arvoitus...nutkin haluaisin uskoa, että hän haluaa kohdata aidosti muualla kuin palstalla...toisaalta minusta tuntuu, että jätän itseni aina odottamaan mitä ei tapahdu.
H.
No mitä haluaisit kysyä sinä siltä H:lta?
Voin vastata vain omasta puolestani, en kenenkään toisen H:n puolesta.
H.
Miksi sinulla on huono kuulo tahallaan?
H.
On niin vaikeaa palata asiaan kaiken jälkeen mitä on ollut... Olen pelkuri myönnän sen. Oli ihanaa jos löysin sinut täältä ja sain edes jotain selittää... Taitaa molemmilla olla sama tilanne että tätä on kestänyt niin kauan ettei kumpikaan edes kehtaa palata asiaan... Minulla riittää huumoria ja en naura jos sitäpelkäät mitä tunteisiin tulee mutta samalla ymmärrän sen jos sinusta tuntuu että nyt riittää... Jos sinulla on mielenkiintoa tai säätöä jonkun muun kanssa niin eihän se minulle kuulu toivon vaan että olet onnellinen... Silti haluaisin kertoa sinulle että sua rakastan...
ap
sukuvika en voi sille mitään ja kaikki epäselvä jää vaan arvailujen varaan jäätymiseen jne... Anteeksi.
ap
Ajatus kestä tahansa on luotaantyöntävä. On elämä ennen häntä ja elämä hänen tapaamisensa jälkeen. Minä kyllä kehtaan, eikä minua pelota mikään hänessä.
En tosin usko, että olet hän. Minusta tuntuu, että minun tulisi ymmärtää, että en antaisi kohdella niin, että annetaan ymmärtää, etten ole toivottua seuraa. Siksi sen pitäisi riittää ja minun tulisi vapauttaa itseni.
H.
H.
Kiitos kun selvensit tilannetta. Ymmärrän sinua, mutta en voi olla missään tekemisissä kanssasi, koska pidän ihan eri tyyppisistä ja eri ikäisistä miehistä kuin sinä olet! Kaipaan sellaisen miehen kainaloon, joka on noin 70v ikäinen!
Ei saisi antaa selityksiä sille, että käyttäytyy erikoisesti. Suvun käyttäytymismallit ovat murrettavissa ja itse ei ole se mitä on vanhempansa.
Hän on käyttäytynyt alusta asti erikoisesti. Hän tietää, että rakastan hänen henkeään hänessä. Hän itse on käyttäytynyt minua kohtaan jopa ikävästi ja tylysti. Mutta pata kattilaa soimaa, en ole syytön minäkään.
H.
<3.
Ymmärtäisikö hän, että hän toiminnallaan toisaalta sitoo, mutta kuitenkin jättää toisen ihmisen elämään...sen rakkautensa kanssa häntä kohtaan. Tämä ihminen ei ymmärrä ettei voi odottaa, että toinen löytää itsellensä vastaukset, hän tarvitsee vastauksia juuri siltä kyseiseltä ihmiseltä. Tämä palstalla nimimerkkien takana pelleily, on myös satuttavaa toimintaa, ei rehellistä.
H.
Ajatteletko, että hänen henki voisi tarjota nykyisen irlisi sijaan jotakin uutta, täydentävää, korjaavaa? Sivusta.
Olen miettinyt sitä toki, että olisiko suhde helppo ja mukava ja edes kannattava hänen kanssaan, jos se olisi sillä tasolla. En haluaisi taistella toisen kanssa jatkuvasti. Suhteen pitäisi olla toista kunnioittava ja rakentava. Kyllä sen pitäisi täydentää ja saada parhaat puolet esiin.
En kuitenkaan osaa sanoa olisiko se sitä.
Kukaan toinen ei ole saanut niin isoja voimia liikkeelle minussa. Hän vain tuli elämääni ja hänen lähellään sisimpäni alkoi elämään.
H.
Ystävyyden tasolla kumpikin voisi antaa paljon toisilleen. Ei tarvitsisi epäolennaisuuksien antaa pilata suhdetta...Ehkä se voisi olla kummallekin parempi?
H.
Tartun ensin tuohon loppukohtaan. Mikä hänessä säväytti niin paljon, että olisi erottunut tuhansista muista? Ja, että tuliko hän sinun maailmaan, vai päinvastoin, vai tähtien törmäys? Itselleni asettaa sekin paljon, että onko minua lähestytty, vai päinvastoin.
en voi olla ystävä oman lapseni ikäisen kanssa koskaan..
Kyllä hän taisi ensin lähestyä teknisesti ottaen. Alettiin kirjoitella toisillemme. Kyse ei ollut siitä mitä hän vastasi, vaan mitä hänen läsnäolonsa vaikutti minussa. Se ei edes näyttäytynyt ulospäin tarkastellessa hyvältä, minussahan paloi ja janosin hänen hyväksyntäänsä. Kuitenkin tiedän ettei kukaan toinen voisi vaikuttaa minussa kuten hän. Se rakkauden palo toisaalta, se sattui niin paljon samalla, että ajoin hänet pois. Kun hän oli pois jäi vuosien ikävä. Se ikäväkin oli jotain mitä en ollut koskaan ketään kohtaan tuntenut.
En tiedä osaanko selittää asiaa ymmärrettävästi.
H.
Hänkin on saattanut miettiä samaa, ystävyyttä nimittäin. Itsetutkiskelunsa kautta kenties tuumannut teidän olevan erilaisia mutta siltä osin samanlaisia(arvailua, toki), että voisitte tunnistaa toisianne lähes vaistomaisesti. Ehkei sen toisenkaan mielestä ystävyys olisi poissuljettua, huolimatta etäisestä vaikutelmasta.
En pyydä tähän vastausta mutta rehellisesti itsellesi, oliko elämässäsi tätä ennen tapahtunut jokin tunnemullistuksen laukaissut tapahtuma, minkä seurauksena hänet sitten siinä sattumalta kohdatessa vaikutti sinuun voimakkaasti. Oletko ajatellut, että olisit muuten tietoisesti kiinnittänyt häneen huomiota muissa olosuhteissa. Tarkoitan nyt suoraan laastaria.
En ole koskaan ketään kohtaan tuntenut niin kuin hänen henkeään kohtaan. Mutta kamppailin henkisellä tasolla, olin tehnyt vääriä valintoja, minkä vuoksi kärsin henkisesti. Koen vapautuneeni hänen henkensä kautta niistä menneisyyden taakoista, mitkä vaikuttivat minuun, on kuin se olisi mennyttä elämää.
H.
Tiedän jollain tasolla, että ilman hänen läsnäoloaan elämässäni, olisin yhä se mikä olin joskus ennen.
H.
Tuntuu että aloittaja on puhunut itsensä pussiin. Kun lukee tarkemmin hänen vastauksiaan ne ovat hyvin ristiriitaisia. Valehteletko niin paljon ettet itsekään enää tiedä ja omaksu sitä miten paljon ja mitä kirjoitat, niin itsellesi, tunteillesi ja mahdollisesti sille kaivatullesikin. Kun yrittää huijata varsinkin itseään ja tunteitansa on lopulta niin solmussa että on vaikea olla ja asiat menee yhä enemmän solmuun. Puhdasta rehellisyyttä nyt suosittelen vahvasti varsinkin itsellesi kuin myös tunteidesi kohteelle.
Nyt tuli niin monta vastausta H naisilta että meni vähän vaikeaksi... Vastaan tuohon mitä tulee suhteisiin. Eikös meillä ole kuitenkin ollut hyviä ja huumorillisia keskusteluja? Minusta ainakin silloin olemme tulleet hyvin toimeen ja ollut hyviä keskusteluja vai onko ne sinusta tuntuneet ikäviltä? En halua puolustella itseäni mitenkään jos haluat olla rauhassa.
ap
Minä en sitten liity millään lailla tähän keskusteluun, ettei kaivattuni vaan luule.
Eräs H.
Pus pus hyvää yötä :)