Ensin kiitos inkontinenssi aloituksen nostamisesta.
Sisällössä oli minulle tarpeellista tietoa, mutta en omaa virtsankarkailua siitä löytänyt.
Oma virtsankarkailuni kehittyi pikkuhiljaa siihen vaiheeseen, että kun pissahätä alkoi tuntua, välittömästi vessaan, tai kultainen vesi lorisi housuihin. Kultaisen veden heitto tapahtui parin tunnin välein.
Kaupungissa käyntiin varustauduin siten, että varhain aamulla söin pari rieskapalaa, jota ennen olin ollut syömättä ja juomatta edellisen illan klo viidestä lähtien noin 12 tuntia.
Kun kultaisen veden heittoaika piteni yli kolmen tunninkin, pystyin pikaisesti hoitamaan välttämättömät kaupunkiasiani.
Otin 65-tiimiimme yhteyttä. Selvitin tilanteeni ja sieltä tilattiin minulle välittömästi lääkäriaika, jonka sain parin viikon päähän.
Katsoin Gooklesta lääkärin nimen, mutta en löytänyt hänestä mitään tietoa.
Ajattelin, että on joku kesäharjoittelija varmaankin.
Yllätys, yllätys, Hän oli selvittänyt Tk:n taustatietoni. Kyselyt olivat faktatietoni sisältäviä. Kuunteli sydämen ja keuhkot. Kysyi, milloin viimeksi kohtuni oli tutkittu. Kerroin, että ennen lapseni syntymää ja kerran sen jälkeen.
Tutki onko kohdunlaskeutumaa. Ei ollut.
Vastaanottokäynti kesti 45 minuuttia.
Kun olin lähdössä pyysi kirjaamaan kultaisen veden heittokäynnit. Pyysi hakemaan laboratoriosta virtsakoetta varten näytepurkin. Antoi käteeni verenpainemittauspaperin ja hyvinvointialueemme jatkohoito-ohjepaperin, johon oli rastitettu verikoe ja fysioterapia.
Verikokeen yhteydessä oli määrätty myös Ekg.
Verikokeen ottamisen jälkeen, noin parin viikon kuluttua, soi puhelin vähän yli klo 8.
Vastasin. Soittaja oli tk:n inkontinenssihoitaja, joka pyysi minua tulemaan viikon päästä hänen vastaanotolleen, koska lääkäri oli niin määrännyt.
Keskusteltuamme jonkin aikaa, hän määräsi minut käymään vessassa. Tuli vain pikku liraus.
Sitten hän tutki oliko rakossa jäännösvirtsaa. Löytyihän sieltä 50 ml.
Vaippapäätös mahdollisine housuvaippoineen oli myönteinen.
Parin viikon päästä on vielä fysioterapiakäynti.
Ongelmaani ei sekään ratkaise, koska jo parin sadan metrin kävelyssä lantiolihaksista lähtee voima ulottuen reisiin ja nilkkoihin asti. Joten vaarana on, että kävelykyvyn päätyttyä vaippaikäisenä vietän loppuelämäni. Kiitos siitä työpaikkani mikroaltistuksen aikaansaama sekopäisen immuunijärjestelmäni tuottamat kolme autoimmuunisairautta reuma-, + muine oireiluineen.
Minun ongelmani on siis ns. pakkoinkontinenssi.
Hups, hups
Sisällössä oli minulle tarpeellista tietoa, mutta en omaa virtsankarkailua siitä löytänyt.
Oma virtsankarkailuni kehittyi pikkuhiljaa siihen vaiheeseen, että kun pissahätä alkoi tuntua, välittömästi vessaan, tai kultainen vesi lorisi housuihin. Kultaisen veden heitto tapahtui parin tunnin välein.
Kaupungissa käyntiin varustauduin siten, että varhain aamulla söin pari rieskapalaa, jota ennen olin ollut syömättä ja juomatta edellisen illan klo viidestä lähtien noin 12 tuntia.
Kun kultaisen veden heittoaika piteni yli kolmen tunninkin, pystyin pikaisesti hoitamaan välttämättömät kaupunkiasiani.
Otin 65-tiimiimme yhteyttä. Selvitin tilanteeni ja sieltä tilattiin minulle välittömästi lääkäriaika, jonka sain parin viikon päähän.
Katsoin Gooklesta lääkärin nimen, mutta en löytänyt hänestä mitään tietoa.
Ajattelin, että on joku kesäharjoittelija varmaankin.
Yllätys, yllätys, Hän oli selvittänyt Tk:n taustatietoni. Kyselyt olivat faktatietoni sisältäviä. Kuunteli sydämen ja keuhkot. Kysyi, milloin viimeksi kohtuni oli tutkittu. Kerroin, että ennen lapseni syntymää ja kerran sen jälkeen.
Tutki onko kohdunlaskeutumaa. Ei ollut.
Vastaanottokäynti kesti 45 minuuttia.
Kun olin lähdössä pyysi kirjaamaan kultaisen veden heittokäynnit. Pyysi hakemaan laboratoriosta virtsakoetta varten näytepurkin. Antoi käteeni verenpainemittauspaperin ja hyvinvointialueemme jatkohoito-ohjepaperin, johon oli rastitettu verikoe ja fysioterapia.
Verikokeen yhteydessä oli määrätty myös Ekg.
Verikokeen ottamisen jälkeen, noin parin viikon kuluttua, soi puhelin vähän yli klo 8.
Vastasin. Soittaja oli tk:n inkontinenssihoitaja, joka pyysi minua tulemaan viikon päästä hänen vastaanotolleen, koska lääkäri oli niin määrännyt.
Keskusteltuamme jonkin aikaa, hän määräsi minut käymään vessassa. Tuli vain pikku liraus.
Sitten hän tutki oliko rakossa jäännösvirtsaa. Löytyihän sieltä 50 ml.
Vaippapäätös mahdollisine housuvaippoineen oli myönteinen.
Parin viikon päästä on vielä fysioterapiakäynti.
Ongelmaani ei sekään ratkaise, koska jo parin sadan metrin kävelyssä lantiolihaksista lähtee voima ulottuen reisiin ja nilkkoihin asti. Joten vaarana on, että kävelykyvyn päätyttyä vaippaikäisenä vietän loppuelämäni. Kiitos siitä työpaikkani mikroaltistuksen aikaansaama sekopäisen immuunijärjestelmäni tuottamat kolme autoimmuunisairautta reuma-, + muine oireiluineen.
Minun ongelmani on siis ns. pakkoinkontinenssi.
Hups, hups
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiinnitin huomiota tuohon jalkojen kunnon heikentymiseesi. Minulla myös on inkontinenssiongelma ja viime aikoina jalkojen toiminnassa alkanut olla heikkoutta ja huteruutta.. Onko sinua tutkittu että liittyykö kaikki muukin lantiolihasten huonoon toimintaan eli onko sillä vaikutusta myös liikkumiseen ja alaraajojen toimintaan ja päinvastoin?
Vähän taustastani.
Työpaikkani katto alkoi talvisin vuotaa vuonna 1985, jonka seurauksena vesi virtaili pitkin milloin minkäkin työhuoneen seiniä ja kattovuotojen alettua ämpäri alle.
Noin viiden vuoden kuluttua sain korkean kuumeen, sekä keuhkoputkitulehduksen.
Altistusaikani kestettyä viitisentoista vuotta otin lopputilin keväällä 2001.
Hain ammattitautikorvausta, ja pääsin Työterveyslaitokselle ammattitautitukimuksiin vuonna 2001.
Homealtistus Aspergiluksella. Altistuksen jälkeen tuntui ikään kuin rintakehä olisi keuhkoille liian pieni, seurauksena aikamoinen kiputila keuhkoissa. Kivun hoitoon annettiin elämäni ensimmäinen kipulääke.
Jostain syystä Ttl laittoi minut keuhkojen magneettikuvaukseen Ortoniin ennen altistusta.
Kuvauksen jälkeen lääkäri istahti viereeni tutkimuspöydälle kertoen, että tämä tutkimus olisi pitänyt tehdä ennen homealtistusta.
Sekopäinen immuunijärjestelmäni puhkaisi minulle tapaturman seurauksena palmoplantaarinen pustuloosi (PPP) nimisen autoimmuunisairauden, samalla myös psorin vuonna 2002.
Kolmas autoimmuunisairaus (alopecia universalis) ilmeni ensimmäisen kerran homeflunssan (kuume yli 39 astetta + reumaoireilu) yhteydessä vuonna 1988.
Reumakipuilutaustani johtuu Aspergillus versicolorille eräälle penicillajille allergisoitumisesta.
Olen joutunut käyttämään hengityssuojaimia vuodesta 2001 lähtien työskennellessäni maa-ainesten kanssa lumien sulettua pakkasiin asti.
Parisen vuotta sitten rikkaruohoja kukkapenkistä haratessani tuntui yht` äkkiä tosi paha kipu ristiselässä, pakaroissa ja reisien sisäpinnalla. Eikä ollut ensimmäinen kerta 24 vuoden aikana.
Johtui siitä, että hengityssuojainten suodattimet kestävät käyttöä noin 40 tuntia, ja olin ylittänyt käyttörajan.
(Kävin kerran reumalääkärilläkin, ja hän totesi, että jos et pysy irti homeista, sinulta voi mennä liikuntakyky.)
Lihaskuntoni selästä ja lantioista romahti niin pahoin, että ulkotyöt piti lopettaa siihen paikkaan.
Yllätyksekseni minun piti alkaa käydä yöllä vc:ssä.
Tilanne pahentui tämän kevään aikana siihen pisteeseen, että kun pissahätä alkoi tuntua, pakko mennä heti vessaan tai tuli housuihin.
Kävin reumaoireilun takia lanneranka- ja lonkka Spondymagneetti kuvauksissa jo vuonna 2017.
Tulos: Kaikissa lanneväleissä on diskusten kuivumista ja madaltumista ja nikamissa keskivahvaa spondyloosia. Kahdessa alemmassa välissä on päätelevyissä Mocid muutoksia.
(Oma oletukseni PPP:n laukaisema SAPHO ilmiö.)
Lonkkakipukin selvisi: Gluteus medius lihaksen on lievää insertioalueen ärsytykseen viittaavaa turpeutta. Homealtistuksen aiheuttama lonkkakipu ollut päällä 7 kuukautta.
Risti-suoliluunivelten tulehduksia ollut usein.
Lantio-, lonkka-, pakara- ja reisien lihasheikkouteeni liittyy myös selkä.
Jalkojesi toiminnan ja huteruuden heikkouteen saattaisit saada apua alaan perehtyneeltä fysioterapeutilta.
Toivotan Sinulle kaikkea hyvää.
Minä tiedän olevani jo kaiken lääketieteellisen avun ulkopuolella.
Hups, hups