...?
Se tuntui kuin... ?
Se tuntui kuin... ?
Näin kaivattuni viimeksi...
Anonyymi-ap
761310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 76
Vanhimmat
...12.3.2025...pahalta, kun piti jättää hänet sinne ja itse pääsin pois. Kauhee ikävä iski heti
Kamalaa. Voiko kysyä miksi piti jättää?
Pääsin eräästä paikasta pois silloin ja hän jäi vielä sinne ja sen jälkeen ei olla nähty
Kerrotko vähän tarkemmin?
Tämä se taas psy koottisesti kokee utelevansa bipolaarisen kiintymyksen kohteen asioita tärkeänä kun gubbe asioita kuulustelee. Voi elämä
Oltiin sairaalassa yhtäaikaa monta viikkoa ja mä pääsin aikaisemmin pois
Viime viikolla. Irl on aina tylsempää kuin salasuhde palstalla.
Höpö höpö.
Juu tämä banaali kerronta vastaa sinulle gubbe selvästi sosiaalista kanssakäymistä. SURULLISTA että ainakin se yksi puupää jopa uskoo näihin skeemoihin
Tänään pitkästä aikaa kauempaa 😊
Näitkö sinäkin?
🩷
Luulen että tänään näin jonkun, joka meinasi ajaa yli. Kyllähän se hyvältä tuntui.
Missä näit?
Ulapalla.
En tunne mitään. Sivuuttaminen on pahinta ihmismielelle.
Itse et ole sivuuttanut?
Olen ottanut yhteyttä.
Pois täältä. Tämä ei ole minun paikkani.
Siis tuolta tuntui silloin. ⬆️
Oliko uusi paikka sulle? Outoa porukkaa?
Ei ollut mikään uusi paikka. Kaupan kassajonossa seisoin.
Keväällä. Aluksi ilahduttavalta. Yllätyin kunnolla. Sitten tosi kivalta, kun sain jutella hetken hänen kanssaan. Sitten seurasi taas tuttu lässähdys: hän katosi yhtäkkiä, enkä ymmärtänyt syytä.
Naiselta
Olit jotenkin kylmä, ja vaikka sanoit, että nähdään tuolla tutussa paikassa kohta. Olin kuullut susta kuitenkin juttuja, että oot edennyt kakkos ja kolmos pesälle ja tehnyt gunnarit vielä. Päätin että en sinne tuttuun paikkaan tule. Ettei se musta välitä ainakaan.
Mieheltä
Nyt kuulostaa kyllä hyvin vieraalta. Mihin tuttuun paikkaan? Kenen kanssa edennyt? Keksittyjä juttuja keneltä? Ei mun elämä ole noin jännää. Eli ohi ja lujaa.
Mitä vihtua monologiäijä luomassa utopiaa lukijoille. Toiset ne uskoo tämmöisiin saagoihin ja kuvittelee tirkustelevänsä toisten elämää lukemalla tätä skeidaa
Tämä taitaa olla se elämänkoululaisten syy miksi addiktoituneet ylipäätään. Noloa
Pakokauhu. Miks sen piti just seistä meidän auton vieressä niin etten pääse siitä mitenkään näkemättä menemään.
Samalta kuin aina ennenkin; kuitenkin käsijarru pystyssä saa mennä jatkuvasti, jos nyt vähän runollisesti tämän asian ilmaisen.
Pelkästä ajatuksesta vai näkemisestä?
😂 käsijarru 😆
Voinko mä löysää sun käsijarrua 🙈
..menisi loppuelämä jos kertoisin jotain kun olin Talkkari, Salkkari -juttuja kun olin kaupungin keskustassa Salkkarina vähän aikaa eli Talkkarina, Yalonmiehenä..
jotenkin ihanaa kun nainen oli harmissaan ettei nähnyt minua eilen enemmän 🥰
Meillä oli yhteinen remontissa oleva koti, johon olimme tehneet myös matalan lammen. Siinä uiskenteli sorsia ja poikasia. Hän oli Stallosen näköisen miehen seurassa, josta hänet kahdesti hain itselleni. Mönkijästä ja myöhemmin saunasta. Hän oli unessa ihan jäätävän pitkä. Tunnelma oli kiva, sillä olimme pariskunta. Ehkei kannata enää katsoa kaiken maailman elokuvia :)
Toivottavasti voin vastata tähän tänään myöhemmin oikeasti.
Menen varmaan rakkaudesta sekaisin jos katseemme kohtaa kaikkein kauneimman kanssa. Hänen lumoavat silmät nappaa minut otteeseensa. Onneksi hän on hiukan ujo vielä niin ei välttämättä katso silmiini.
Mitä siinä rakkaudesta sekaisin menossa tapahtuu ja haittaako se?
Oon aika varautunut joten huomaan vaan itse että sydän alkaa hakkaamaan nopeammin. Jos tulee joku tilanne niin oon huomannut että ääni voi muuttua. Muut ympärillä voi ehkä huomata jotain muutakin? Eikä se haittaa ollenkaan. On vaan mukavaa että kaivattuni saa aiheutettua tunteita minussa. Toivottavasti ollaan samalla aaltopituudella.
Mulla pelkkä ajatuskin aiheuttaa jo samat fyysiset oireet… Kokeepahan olevansa elossa ;) Sivusta
Muistan myös ne tunteet, joita aiheutti. Olisin halunnut huutaa kovaa, mutta hillitsin itseäni käyttäytymällä passiivisaggressiivisesti. Se että joutuu kontrolloimaan omaa käytöstään tunnekuohun vallassa, vie voimia. Siinä kohtaa pitäisi päästä jonnekin huutamaan ja purkamaan sisällä olevaa vihaa ja surua turvallisesti.
Pettymys unohtui listalta.
Nää ei ollu tolta alkuperäiseltä. Koska sulla on ollut tollanen tilanne?
En kerro.
Kuukausi, vuosi? Kumpi lähempänä?
saman kokenut
Analysoin tilannetta ja häntä 😁 ja vähän annan ajatusten harhailla.
👍
13.06.2026...
jotenkin aavistin että hän tulee kulman takaa (voiko toisen ihmisen aistia näin? auran/läsnäolon?)... suu auki hämmästelin kaunista näkyä ja kun hän viellä kääntyi minuun päin niin tiesin että oli minun aikani ihaila hetken häntä...
saisimpa kävellä hänen kanssa samaa ostaria viellä käsikädessä tämän loppukesän aikana...
Ja<3Lo
Näin hänet viimeksi toukokuussa. Se tuntui kuin hyvästeiltä.
n
Vähän oli jännittynyt tilanne että miltä kaikkein kaunein näyttää ja olipa hän erittäin tyylikkään elegantti ihanuus.
Selvästi häntä jännitti nähdä.
Kuin jäähyväiset. Jotenkin sen vain tunsin, että hän ei tule takaisin.
Uni voitti, eikä ollut ihme
Aina tulee tällainen fiilis "Stanan mies, onko pakko olla noin hyvännäköinen, sekoitat mun kuupan 😡"
En halua nähdä naista koska olen tuppisuu. Tuotan vain pettymyksen itselleni ja hänelle jos hän haluaisi minun puhuvan. Mieheltä.
Näettekö kuitenkin?
Ei me nähdä.
Haluaisitko?
Näin hänet heinäkuussa kaupassa ja aina se säväyttää.
Näitkö naisen vai miehen?
Mies näki naisen.
Näkikö nainen myös sinut? Tervehdittekö toisianne?
Ei hän nähnyt minua, oli menossa kohti kassoja ja minä olin vasta tullut kauppaan.
Silloiselle olotilalle en oikein voinut mitään, enkä oikeastaan sen jälkeen tapahtuneille asioille. Anteeksi. siitä mitä tapahtui. Mun piti toipua... Nyt, kun asiat on periaatteessa ok. en enää näe häntä... 😥
Noinhan se monesti menee. Ihmisten pitäisi oppia näkemään toinen täysin erillisenä yksilönä, eikä oman itsen kautta. Kaksi erillistä, omanlaista persoonaa. Mutta hyvä se on jälkeenpäin todeta.
Uni mikä alkoi ihanasti mutta loppui surullisesti ❤️😢
Sanotko ajankohtaa, n tai m?
n-n. reilu viikko
tuntui rauhallisen rakastuneelta, lämmin hehku lämmitti rinnassa ja vaikka en ollut valmistautunut tehtävääni, tuntui turvalliselta avata sydäntään rakkaalle.
https://www.youtube.com/watch?v=l18DUit261k&list=RDl18DUit261k&start_radio=1
Miten avasit sydäntäsi?
tiesin että tämä on se, mitä minun on tehtävä elämälleni, päästävä eroon ennustettavasta, arkipäiväisestä ja heittäydyttävä tuntemattomaan
Vioistaan huolimatta hän on joku jota jo ihailen, johon tunnen yhteyden; hänen mielessään tai haluissaan ei ole mitään vikaa... Näen hänen puutteensa, mutta tunnen enemmän hänen kokonaisvaltaisuutensa. Se on hengityksessämme, tuoksussamme.
Viestejä kulkee edestakaisin. Kuinka voi tehdä mitään epätavallista arkipäiväisellä olemassaolollaan. Sanomansa virtaa lävitseni, ja minua ihan huimaa riemusta.
kivasti kirjoitettu 🙂
Ei se tuntunut enää oikein miltään. Tai rakkaus ainakin on osaltani jo historiaa. Ainakin se pitäisi määritellä uusiksi. Ei puuttuvia paloja, vain vieras majassani.
Ihan sama
Tänään näin ja nain kaivattuani.
En halua enää sitä pettynyttä ja hämmentynyttä oloa, jota tapaamisesta aina seuraa. Paras yrittää vältellä vaan. Kuitenkin se muuttaa taas jonnekin.
Viikkoja. Ikävä on.
miehelle