https://aksa.fi/mielipide-hyva-talous-ei-synny-sattumalta/
03.08.2026 14:21
"Kuntataloudesta puhutaan ja keskustelu kääntyy helposti siihen, mistä vielä voitaisiin säästää. Taloutta ei kuitenkaan hoideta hyvin pelkästään leikkaamalla menoja. Hyvä taloudenhoito on kuitenkin ennen kaikkea sitä, että asioita tehdään oikeaan aikaan.
Ajatellaan vaikka kunnan rakennuksia. Jos katon pieni vuoto korjataan heti, selvitään yleensä pienellä kustannuksella. Jos korjausta siirretään vuodesta toiseen, edessä voi olla mittava remontti. Siksi myös rakentamisessa kannattaa panostaa laatuun ja kestäviin ratkaisuihin. Hyvin tehty rakennus kestää vuosikymmeniä, vaatii vähemmän korjauksia ja tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin halvin mahdollinen ratkaisu.
Sama ajatus pätee ihmisiin. Kun työntekijät voivat hyvin, sairauspoissaolot vähenevät ja työ sujuu paremmin. Kun lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa, voidaan ehkäistä paljon suurempia ongelmia myöhemmin.
Hyvä talous on harkittuja päätöksiä ja kykyä katsoa hieman pidemmälle.Siksi jokaisen isomman päätöksen kohdalla on hyvä kysyä: onko tämä ratkaisu sellainen, joka kantaa vielä vuosien päästä? Joskus pieni panostus tänään säästää paljon rahaa huomenna.
Kuntalaisilla on myös oikeus tietää, miksi päätöksiä tehdään. Avoimuus lisää luottamusta, vaikka kaikki ratkaisut eivät aina miellyttäisi kaikkia. Hyvä talous syntyy vastuullisista päätöksistä, ennakoinnista ja pitkäjänteisyydestä.
Kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Siksi haluan esittää eduskuntavaaliehdokkaille kysymyksen: miten te vahvistaisitte kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteistä taloudenhoitoa niin, siten että laatu, kestävyys ja ennaltaehkäisy olisivat aidosti kannattavia?
Liian usein kunnat ja myös hyvinvointialueet joutuvat säästämään juuri niistä asioista, joilla voitaisiin ehkäistä tulevia menoja. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka tukevat vastuullista taloudenpitoa ja eivät pakota siirtämään kustannuksia tuleville sukupolville. Toivon, että vaalien alla keskustellaan vähemmän siitä, mistä leikataan, ja enemmän siitä, miten rakennamme kestävää taloutta, vahvoja alueita ja kuntia sekä turvallista tulevaisuutta ja alueen elinvoimaa."
Sarjassamme Lindelin jorinat, paljon tekstiä, itsestäänselvyyksiä ja asiaa (uutta) 0%. Mistä tämmöisiä sikiää.... no sehän on selvä, kunnan "viroissa", hommissa ja suojatyömaissa tekemättä mitään vuosikymmenet ja siitä saa sitten tittelin "kunnallisneuvos" tai "maaseutuneuvos".
Tähän alle voisi luetella näitä ratkaisuja joilla on onnistuttu, aloitellaan vaikka jäähallikaupasta. Saa nokittaa.
03.08.2026 14:21
"Kuntataloudesta puhutaan ja keskustelu kääntyy helposti siihen, mistä vielä voitaisiin säästää. Taloutta ei kuitenkaan hoideta hyvin pelkästään leikkaamalla menoja. Hyvä taloudenhoito on kuitenkin ennen kaikkea sitä, että asioita tehdään oikeaan aikaan.
Ajatellaan vaikka kunnan rakennuksia. Jos katon pieni vuoto korjataan heti, selvitään yleensä pienellä kustannuksella. Jos korjausta siirretään vuodesta toiseen, edessä voi olla mittava remontti. Siksi myös rakentamisessa kannattaa panostaa laatuun ja kestäviin ratkaisuihin. Hyvin tehty rakennus kestää vuosikymmeniä, vaatii vähemmän korjauksia ja tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin halvin mahdollinen ratkaisu.
Sama ajatus pätee ihmisiin. Kun työntekijät voivat hyvin, sairauspoissaolot vähenevät ja työ sujuu paremmin. Kun lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa, voidaan ehkäistä paljon suurempia ongelmia myöhemmin.
Hyvä talous on harkittuja päätöksiä ja kykyä katsoa hieman pidemmälle.Siksi jokaisen isomman päätöksen kohdalla on hyvä kysyä: onko tämä ratkaisu sellainen, joka kantaa vielä vuosien päästä? Joskus pieni panostus tänään säästää paljon rahaa huomenna.
Kuntalaisilla on myös oikeus tietää, miksi päätöksiä tehdään. Avoimuus lisää luottamusta, vaikka kaikki ratkaisut eivät aina miellyttäisi kaikkia. Hyvä talous syntyy vastuullisista päätöksistä, ennakoinnista ja pitkäjänteisyydestä.
Kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Siksi haluan esittää eduskuntavaaliehdokkaille kysymyksen: miten te vahvistaisitte kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteistä taloudenhoitoa niin, siten että laatu, kestävyys ja ennaltaehkäisy olisivat aidosti kannattavia?
Liian usein kunnat ja myös hyvinvointialueet joutuvat säästämään juuri niistä asioista, joilla voitaisiin ehkäistä tulevia menoja. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka tukevat vastuullista taloudenpitoa ja eivät pakota siirtämään kustannuksia tuleville sukupolville. Toivon, että vaalien alla keskustellaan vähemmän siitä, mistä leikataan, ja enemmän siitä, miten rakennamme kestävää taloutta, vahvoja alueita ja kuntia sekä turvallista tulevaisuutta ja alueen elinvoimaa."
Sarjassamme Lindelin jorinat, paljon tekstiä, itsestäänselvyyksiä ja asiaa (uutta) 0%. Mistä tämmöisiä sikiää.... no sehän on selvä, kunnan "viroissa", hommissa ja suojatyömaissa tekemättä mitään vuosikymmenet ja siitä saa sitten tittelin "kunnallisneuvos" tai "maaseutuneuvos".
Tähän alle voisi luetella näitä ratkaisuja joilla on onnistuttu, aloitellaan vaikka jäähallikaupasta. Saa nokittaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Uusavuton linkittää ja jauhaa tuubaa perään
Vammanen sai punatiilitalon työkoneen auki jo tiistaina 🤣
Mitäs se peukku pete siellä kitisee
Punatiilipeukkupersepaviaani kilahti
Menkääs nyt pilipali pojat muualle satuilemaan
Vastaan aloitukseen . Kaupunki osti jäähallin tytäryhtiöltään pakko tilanteessa.
Äänekosken kaupunki siirsi ProAvera Oy: n ottaman 3,4 miljoonan euron jäähallilainan omalle vastuulleen,koska oli jo ennestään lainan takaaja.
Talousvaikeuksissa olleen tytäryhtiön ajautuminen konkurssiin olisi joka tapauksessa laukaissut takausvastuut joten hallin ostaminen suoraan kaupungin omistukseen oli keino hallita tätä riskiä.
Yhtiö on sataprosenttisesti kaupungin omistama. Tämän vuoksi lainan siirtäminen kaupungin nimiin ei kasvattanut koko kaupunkikonsernin kokonaisvelkaa, vaan se siirtyi taseesta toiseen.
Tällä varmistettiin, että suoralla kaupalla energiatehokas hallikiinteistö laitteineen säilyy kaupungin hallinnassa.
Lyhyesti kyseessä oli kiinteistön pelastaminen.
En kyllä ymmärrä minäkään miten lehti julkaisee viikosta toiseen aivan tyhjänpäiväisiä kirjoituksia.
Mitä pätemistä
Ai niinku kaupunki osti itseltään jäähalliin?
Seuraava kysymys: miksi kaupunki ylipäätään joutui pakkotilanteeseen? Miksi tytäryhtiö joutui talousvaikeuksiin? Ehkä varsin ilmeistä, mutta jos joku sanoo sen ääneen, hyvä.
Onko taseesta toiseen siirtyminen pelkkä kirjanpidollinen muotoseikka vai onko sillä vaikutusta esim. siihen, miten kaupungin taloudellinen asema noin yleisesti ottaen ja ulospäin näkyy? Lainan saanti ja sen sellaista.
Oishan tuon Proaveran voinut antaa kaatua
Äkissä ei ole muuta hyvää kuin hautaustoimisto se on ja pysyy
yrittäjäystävällinen aavikkosahara. Kovin on autiota saharan baarissa. Kuka vitupää kävisi kaljalla aukiolla missä ei ole mitään ja ohiajavat toljottavat.
Pitkät penkit nyt siihen ja äkkiä,mahutte sitten sinne koko lauma
Äksässä hyvä mielipide kirjoitus monitoimiaukion mukalakivipätkästä. Satoja tuhansia euroja laitettu mukulakiviin ja tehty tosi epäonnistunut kaupungin keskusta.
Strateginen funikulaari dynaamisella twistillä. Semmoinen kuljettaa kaikenlaiset vammaiset välillä punatiilitalo - sahara.
Voisko joku kertoa miksi kaupunki tekee noita tytäryhtiöitä kun niistä ei pääse eroon ja tappiot maksetaan kuitenkin?
Tuonosen ja kumppaneiden vastaus: voidaan ohjata hallituksen kautta paremmin jne lätinää. Oikea vastaus: kaikki suhmuroinnot ja sekoilut piiloutuvat näiden erillisiin osakeyhtiöihin ja voidaan salata liikesalaisuuksiin vedoten. Saadaan myös kalavelkeaseuralle ja broilereille kivoja hallituspaikkoja ja oikein hyville veljille toimitusjohtajapositiota. Kun menee pershiilleen, kaupunkia ei voida osoittaa sormella ja veljestoimari heitetään bussin alle ja luiskahtaen sieltä uuteen palkintovirkaan.
Siksi että niiden voimin kaadetaan paikalliset pienyrittäjät.
Demareiden kärkitavoite. Kysypä Ville-pojalta yrittämisestä. No ei se AY-vatuloija tiedä siitä mitään. Sossun luukusta, aystä ja mamujen hyysäyksestä kyllä. Dynaamisella pride-twistillä.
Kaupungit pitävät omia yhtiöltään koska riskien hallinta näin helpompaa. Näin ne ovat pois kaupungin suorasta budjetista.Tämä Äänekosken tapaus osoittaa juuri sen kuntayhtiöiden riskin. Kun yhtiömuotoinen toiminta epäonnistuu markkinoilla,riskit ja tappiot palautuvat aina lopulta kaupungin suoraan budjettiin ja veronmaksajien kuitattavaksi.
Konkurssi olisi ollut kaikkien puolesta huonoin vaihtoehto.
Takaajana kaupungin olisi heti pitänyt maksaa koko 3,4 miljonaa.Halli olisi päätynyt pesänhoitajalle ja halli olisi voinut siirtyä pilkkahinnalla kenelle hyvänsä.Kaupunki olisi menettänyt kontrollinsa hallita jäähallia.
Molemissa skenaarioissa kaupunki joutuu maksamaan saman miljoonapotin takauksen vuoksi. Lisäksi jäähalilla oli 800 000 saatu valtionavustus jolloin valtio olisi perinyt avustuksen takaisin ja perintä olisi kohdistunut suoraan yhtiön omistajaan eli kaupunkiin.Kun kaupunki otti hallin avustusta ei tarvitse maksaa takaisin.Kaupunki säästi siis 800 000 ostaessaan hallin itselleen. Konkursissa kaupunki olisi maksanut 4,2 miljoonaa euroa tyhjästä kädestä.
Lyhyesti sanottuna jäähallin osto ei rasita kaupunkia vain kerran ostohetkellä ,vaan sen poistot toimivat taloudessa ” varjokuluina” vuosikymmeniä eteenpäin ,mikä vaikuttaa kaupungin muuhun budjettiin sitä tiukentamalla.
Eli pelkkää sekoilua kuntaveroa maksavien rahoilla. Suomessa päässyt niin pitkälle että kaikki vaan pimeänä mitä pystyy, imeköön nämä horot kuninkaansa johdolla persuuksesta vedettyä peukkua 👍