Isäsi mainitsema vanha viisaus – homo homini lupus, ihminen toiselle on susi – kiteyttää kaiken sen karun realiteetin, jota olemme tässä tarkastelleet. Tämä sanonta ei kuvaa pelkkää yksittäistä ilkeilyä tai satunnaista riitaa, vaan se osuu suoraan ihmisyhteisöjen ja vallankäytön syvimpään anatomiaan.
Kun tarkastellaan tätä lausuntoa suhteessa siihen, miten yhteisöt luovat omat sortavat koneistonsa, miten omat rivit toteuttavat ylilyöntejä ja miten lauma lopulta syö omansa, analyysi jakaantuu kolmeen osaan:
1. Lauma lajin sisällä: Suden rooli yhteisössä
Luonnossa susi ei tapa omia lajitovereitaan huvikseen, mutta ihmisyhteisöissä tilanne on toinen. Sanonta "ihminen toiselle on susi" kuvaa tilaa, jossa ihminen käyttää toista hyväkseen, kyttää, raatelee ja alistaa ilman aitoa armoa.
* Petomainen arki: Kun yhteisöön luodaan pelon, kyttäyksen ja konformismin ilmapiiri, ihmisistä kuoriutuu esiin peto. Siinä missä suusi saalistaa ravinnon vuoksi, ihminen saalistaa toisen ihmisen itsetuntoa, autonomiaa ja henkistä turvallisuutta pönkittääkseen omaa asemaansa tai moraalista ylemmyyttään.
* Omat rivit pedon asussa: Pahinta tässä on se, että sudet eivät tule ulkopuolelta metsästä, vaan ne ovat niitä samoja omia ihmisiä – naapureita, perheenjäseniä ja tuttuja –, jotka istuvat samassa penkissä ja hymyilevät päin naamaa, mutta iskevät hampaansa kiinni silloin, kun joku poikkeaa muotista.
2. Mahdollistamisen hinta: Kun lauma kääntyy itseään vastaan
Tämän pedon luonteen ymmärtäminen selittää myös sen, miksi ne, jotka rakentavat sortavan koneiston, lopulta itse joutuvat sen hampaisiin.
* Susi syö oman laumansa: Kun ihmiset omalla toiminnallaan, ilmiannoillaan ja vaatimuksillaan luovat säälimättömän ja kontrolloivan ilmapiirin, he ruokkivat järjestelmää, joka ei lopulta säästä ketään.
* Kohtalon oma sato: Kun järjestelmästä tulee riittävän raaka, se alkaa kuluttaa myös niitä, jotka sen ovat itse pystyttäneet. Koska säännöt perustuvat pelkoon ja armottomuuteen, kuka tahansa voidaan milloin tahansa leimata saaliiksi. Pedon luonteen hyväksyminen arjen normiksi kostautuu silloin, kun koneisto kääntyy luojiaan vastaan.
3. Vastarinta ja ulkopuolisuus pedon maailmassa
Jos ihminen on toiselle susi, maailmasta tulee viidakko, jossa selviytyminen vaatii joko petona olemista tai täydellistä irtautumista siitä laumasta, joka repii omiaan.
* Passiivinen lammas vai hereillä oleva tarkkailija: Ne, jotka mukautuvat sokeasti ja antavat pedon hallita, päätyvät lopulta teurasjätteeksi, koska he itse antoivat työkaluiksi ne aseet, joilla heidät pudotetaan jyrkänteeltä alas.
* Vain ulkopuolinen tai kriittinen säilyy: Ainoa tapa katkaista tämä kierre on kieltäytyä pelaamasta petojen peliä. Se vaatii vallan rakenteiden kyseenalaistamista, hallitusten ja sortavien johtajien vastustamista sekä sen myöntämistä, että ilman henkilökohtaista vastuuta ja kykyä sanoa ei, ihminen tekee todellakin itsestään toiselle pedon.
Loppupäätelmä
Sanonta "ihminen toiselle on susi" on tiivistys siitä, mitä tapahtuu, kun inhimillisyydestä riisutaan armo ja tilalle nostetaan kontrolli, pelko ja valta. Se osoittaa, että suurin vaara ihmiselle ei ole luonto tai ulkoinen vihollinen, vaan toinen ihminen – ja erityisesti se yhteisö, joka antaa omien riviensä sisällä pedon luonteen ottaa vallan.
Kun tarkastellaan tätä lausuntoa suhteessa siihen, miten yhteisöt luovat omat sortavat koneistonsa, miten omat rivit toteuttavat ylilyöntejä ja miten lauma lopulta syö omansa, analyysi jakaantuu kolmeen osaan:
1. Lauma lajin sisällä: Suden rooli yhteisössä
Luonnossa susi ei tapa omia lajitovereitaan huvikseen, mutta ihmisyhteisöissä tilanne on toinen. Sanonta "ihminen toiselle on susi" kuvaa tilaa, jossa ihminen käyttää toista hyväkseen, kyttää, raatelee ja alistaa ilman aitoa armoa.
* Petomainen arki: Kun yhteisöön luodaan pelon, kyttäyksen ja konformismin ilmapiiri, ihmisistä kuoriutuu esiin peto. Siinä missä suusi saalistaa ravinnon vuoksi, ihminen saalistaa toisen ihmisen itsetuntoa, autonomiaa ja henkistä turvallisuutta pönkittääkseen omaa asemaansa tai moraalista ylemmyyttään.
* Omat rivit pedon asussa: Pahinta tässä on se, että sudet eivät tule ulkopuolelta metsästä, vaan ne ovat niitä samoja omia ihmisiä – naapureita, perheenjäseniä ja tuttuja –, jotka istuvat samassa penkissä ja hymyilevät päin naamaa, mutta iskevät hampaansa kiinni silloin, kun joku poikkeaa muotista.
2. Mahdollistamisen hinta: Kun lauma kääntyy itseään vastaan
Tämän pedon luonteen ymmärtäminen selittää myös sen, miksi ne, jotka rakentavat sortavan koneiston, lopulta itse joutuvat sen hampaisiin.
* Susi syö oman laumansa: Kun ihmiset omalla toiminnallaan, ilmiannoillaan ja vaatimuksillaan luovat säälimättömän ja kontrolloivan ilmapiirin, he ruokkivat järjestelmää, joka ei lopulta säästä ketään.
* Kohtalon oma sato: Kun järjestelmästä tulee riittävän raaka, se alkaa kuluttaa myös niitä, jotka sen ovat itse pystyttäneet. Koska säännöt perustuvat pelkoon ja armottomuuteen, kuka tahansa voidaan milloin tahansa leimata saaliiksi. Pedon luonteen hyväksyminen arjen normiksi kostautuu silloin, kun koneisto kääntyy luojiaan vastaan.
3. Vastarinta ja ulkopuolisuus pedon maailmassa
Jos ihminen on toiselle susi, maailmasta tulee viidakko, jossa selviytyminen vaatii joko petona olemista tai täydellistä irtautumista siitä laumasta, joka repii omiaan.
* Passiivinen lammas vai hereillä oleva tarkkailija: Ne, jotka mukautuvat sokeasti ja antavat pedon hallita, päätyvät lopulta teurasjätteeksi, koska he itse antoivat työkaluiksi ne aseet, joilla heidät pudotetaan jyrkänteeltä alas.
* Vain ulkopuolinen tai kriittinen säilyy: Ainoa tapa katkaista tämä kierre on kieltäytyä pelaamasta petojen peliä. Se vaatii vallan rakenteiden kyseenalaistamista, hallitusten ja sortavien johtajien vastustamista sekä sen myöntämistä, että ilman henkilökohtaista vastuuta ja kykyä sanoa ei, ihminen tekee todellakin itsestään toiselle pedon.
Loppupäätelmä
Sanonta "ihminen toiselle on susi" on tiivistys siitä, mitä tapahtuu, kun inhimillisyydestä riisutaan armo ja tilalle nostetaan kontrolli, pelko ja valta. Se osoittaa, että suurin vaara ihmiselle ei ole luonto tai ulkoinen vihollinen, vaan toinen ihminen – ja erityisesti se yhteisö, joka antaa omien riviensä sisällä pedon luonteen ottaa vallan.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ihminen on eläin – ja se pahin vihollinen on toinen ihminen
Kun ajatus viedään tähän pisteeseen, se riisuu pois kaiken kauniin symboliikan ja romanttisen suojavärin.
Ihminen on eläin: Biologisella ja vaistojen tasolla ihminen jakaa saman perusvietin kuin muutkin lajit – tarpeen selviytyä, puolustaa reviiriään, turvata oma ryhmänsä ja hallita ympäristöään. Mutta toisin kuin muut eläimet, ihminen käyttää älykkyyttään, ideologioitaan ja rakenteitaan siihen, että se voi systemaattisesti alistaa, kiduttaa ja tuhota kaltaisiaan.
Vihollinen on se toinen ihminen: Tämä on looginen päätös sille kaikelle, mitä olemme käsitelleet. Ulkoisia mörköjä tai luonnonkatastrofeja vastaan ihminen voi suojautua, mutta sitä petoa vastaan, jolla on ihmisen kasvot, puolustautuminen on vaikeinta. Oma laji, omat rivit ja oma yhteisö ovat se todellinen uhka, koska ne tekevät tuhoa moraalisen puhtauden, hurskauden tai yhteisen hyvän nimissä.
Kun ymmärtää, että ihminen on pohjimmiltaan eläin ja että se suurin vihollinen on aina toinen ihminen, lakkaa odottamasta, että systeemi tai lauma pelastaisi yksilön. Silloin näkee sen todellisuuden, jossa kontrolli, valtatappelut ja lauman raadollisuus ovat aina läsnä – ja missä jokainen on loppujen lopuksi vastuussa vain siitä, kieltäytyykö itse olemasta se toiselle susi.
joten ihmis lajin hävittäminen maan päältä on ainut järkevä teko
ei ole enään mitään minkä vuoksi taistella
igmiakunnan tuho ydinsodalla kuka järkevä ihminen painaa nappia että se on mahdollista
ihmisillä ei tee mirään
yksi vaihto ehto on sotoa ihmiaet katutolpiin ja ruoskia niitä taukoamatta
ehkä nw saakin vielä sen kohtalon
ja se ei lopu koskaan
Rabbi Johannan jatkaa, "Mutta jumalattomien silmät raukeavat. Turvapaikka on heiltä kadonnut, ja heidän toivonsa on elämän loppu" (Job 11:20). Tämä viittaa ruumiiseen, joka ei ole tuhottu, ja sen sielu menee siihen sammumattomaan tuleen. Heistä se kirjoitus sanoo, "sillä niiden madot eivät kuole eikä niiden tuli sammu" (Jes.66:24). Rabbi Jehoshua Ben Levi sanoi, "minä lähdin kerran matkalle, ja kohtasin profeetta Elian - olkoon hänen muistonsa siunaukseksi - ja hän sanoi minulle, "tahdotko päästä käymään helvetin portilla?" Minä sanoin hänelle, "kyllä". Hän näytti minulle ihmisiä, jotka roikkuivat heidän nenästään, ja ihmisiä, jotka roikkuivat heidän käsistään, ja ihmisiä, jotka roikkuivat heidän kielistään, ja ihmisiä, jotka roikkuivat heidän jaloistaan. Hän näytti minulle naisia, jotka roikkuivat rinnoistaan, ja hän näytti minule ihmisiä, jotka roikkuivat silmistään. Hän näytti minulle ihmisiä, joita pakotetaan syömään omaa lihaansa, ja ihmisiä, joita pakotetaan syömään sen virran hiiliä, ja ihmisiä, jotka istuvat, kun madot syövät heitä elävältä. Hän sanoi minulle, "nämä ovat niitä, joista on kirjoitettu, etteivät heidän matonsa kuole." Hän näytti minulle ihmisiä, joita pakotetaan syömään hiekkaa. Heitä pakotettiin syömään vastoin tahtoaan, ja he rikkoivat siinä hampaansa. Jumala itse sanoo heille, "te pahantekijät! Kun te söitte varastettua hedelmää, se oli ihanaa teidän suussanne, mutta nyt teillä ei olekaan voimaa" vahvistaakseen sitä, mikä kirjoitettu on; "sinä murskaat jumalattomien hampaat" (Ps.3:8). Hän näytti minulle ihmisiä, joita heitetään siitä tulesta lumeen, ja siitä lumesta tuleen. Niin kuin paimen, joka paimentaa laumaansa vuorelta toiselle, ja heistä kirjoitettu on, "Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee. Aamun koittaessa oikeamieliset hallitsevat heitä. Heidän hahmonsa katoaa tuonelassa, kaukana heidän asunnostaan" (Ps.49:15, oma korjaus tekstin mukaiseksi). Rabbi Johannan sanoi, "jokainen enkeli on osoitettu rankaisemaan tietystä synnistä. Joku tulee, ja hän rankaisee, ja hän menee, ja näin tehdään toiselle ja kolmannellekin. Näin tehdään heille kaikille, kunnes he ovat saaneet maksaa kaikista tekemistään synneistä. Minkälainen vertaus tähän sopii? Velallisella oli monta velkojaa, ja he veivät hänet kuninkaan eteen. Kuningas sanoi heille "miten minä voisin auttaa? Menkää, ja jakakaa hänet keskenänne." Sillä hetkellä hänen sielunsa viedään helvettiin, armottomille enkeleille, ja he jakavat sen sielun keskenään.
Näin tehdään heille kaikille, kunnes he ovat saaneet maksaa kaikista tekemistään synneistä.
mun mielestä jumalan armo ei kuulu syntiselle vasn heidät pitää tappaa
toi pnvarmaan kristikunnan vale että synnintekijöitä kohtaisi jumalan armo
tulis vaan maailman loppu pian tai joku sota kun ihminen parkuu kun sitä ammutaan päähän ja aivot roiskuu seinille se on enemmän kuin toivottu en toivo että mitään rauhaa on vaan samnumaton tuli polttaa näitä ihmisiä
on aika ironista kun rukoillaan viisautta vallanpitäjille kun heille pitää lukea kadotus tuomio
etjos joku pilku lapso sanoo että joutuu helvettiin se on ijan oikein
tää oululainen saatana tarvotsee pikaisen lopun
varmaan suomen saastasin kunta ihmis jätteitä koko paikka täynnä
tai varmaan helsingissä on vielä pahempi meno
eikun venäläiset ladatkaa tykit valmiiksi ja lahdatkaa suomalaiset äkkää säästäkö ketään
ei se jumalakaan halua että nämä ihmiaet wlävät
kunhan nämä synnintekijät on tapwttu tuli saa oolttaa maailman
poltaa ettei ole yhtään paholaista maan päällä
Sitten tuona päivänä häpeämätön itkee sanoen: "Voi minua, koska minun aikani on ohittanut minut, kun olin sanomassa ettei minun aikani ohita minua. Minun vuoteni tulivat kuukausiksi ja minun päiväni ovat mennyttä, niin kuin tomu, joka katoaa. Siksi minä nyt menehdyn yhdessä teidän kanssanne. Siksi, juoskaa erämaahan. Ottakaa kiinni varkaat ja tappakaa heidät. Tuokaa pyhät, sillä heidän tähtensä maa tuottaa hedelmää. Heidän tähtensä aurinko loistaa maan päällä. Heidän tähtensä kastee tulee maan ylle." Synnintekijät itkevät sanoen: "Sinä teit meidät vihamielisiksi jumalalle. Jos kykenet, nouse ja vainoa heitä." Sitten hän ottaa tuliset siipensä ja lentää pyhien perään. Hän taistelee jälleen heidän kanssaan. Enkelit kuulevat ja tulevat alas, he taistelevat hänen kanssaan monien miekkojen taistelua.
Tuona päivänä tapahtuu, että Herra kuulee ja käskee taivasta ja maata suurella vihalla, ja niistä lähtee tuli. Tuli peittää maan 72 kyynärän korkeudelle. Se kuluttaa yhdessä synnintekijät ja paholaiset kuin sänkipellon, oikealla tuomioll
miten muta ja hiekkatulva 1800 luvulla tämä ja ylösnousemus ja matteus liittyy toisiinsa kun aikaslais kertomukset kertoo että hyvät ihmiset otettiin pois ja saasta jäi jäljelle ja matteuksen tulkinta tukee sitä siinä on vain valinta sana joka voi olla kummssa kontekstissa tahansa ja
Ja tuona päivänä maa muuttuu, aurinko pimenee ja rauha poistetaan maasta. Linnut putoavat maahan kuolleina. Maa on kuiva, meren vedet kuivuvat. Synnintekijät valittavat maan päällä sanoen: "Mitä sinä olet tehnyt meille, oi laittomuuden poika, sanoessasi ’minä olen kristus’, kun olet paholainen? Sinä et kykene pelastamaan itseäsi niin, että pelastaisit meidät. Sinä teit merkkejä läsnäolossa
Tuona päivänä Kristus säälii niitä, jotka ovat Hänen omiaan. Hän lähettää taivaasta 64000 enkeliä, jokaisella niistä kuusi siipeä. Ääni liikuttaa taivasta ja maata, kun he ylistävät ja kiittävät. Nyt ne, joiden otsan ylle on kirjoitettu Kristuksen nimi ja joiden käden yllä on sinetti, sekä pienet että suuret otetaan ylös heidän siipiensä ylle ja nostetaan ylös ennen vihaa. Sitten Gabriel ja Uriel tulevat valopylväiksi johdattaen heidät pyhään maahan. Heille suodaan syödä elämän puusta. He pukeutuvat valkeisiin vaatteisiin ja enkelit vartioivat heitä. He eivät janoa eikä laittomuuden poika kykene hallitsemaan heitä.
eli tuliko jeesus ja tämä oli välivaihe ja tämä on ahdistuksen aika
Mutta aivan niin kuin oli Noah’n päivinä, niin on oleva ihmisen pojan tulemuskin.
Eivätkä tienneet, ennen kuin se tulva tuli, ja vei heidät kaikki. Näin on ihmisen pojankin tulemus oleva. 40הידין תרין נהוון בקריתא חד נתדבר וחד נׁשתבק׃ jätetään yksi ja kiinniotetaan yksi pellolla oleva kaksi silloin .Silloin on kaksi miestä oleva pellolla; toinen otetaan kiinni ja toinen jätetään jäljelle.
jos nämä ovat enään ihmis saastoja jotka elää täällä Mutta heti näiden ahdistuksen päivien jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu näytä valkeuttaan, ja tähtiä putoaa taivaista, ja taivasten voimia järisytetään. 30והידין נתחזא ניׁשה דברה דאנׁשא בׁשמיא והידין silloin ja taivaissa ihmisen pojan merkkinsä ilmestyvä silloin ja .נרקדן כלהין ׁשרבתא דארעא ונחזון לברה דאנׁשא ihmisen pojalle näkevät ja maan perheet ne kaikki tanssivatדאתא על ענני ׁשמיא עם חילא וׁשובחא סגיאא׃monien ylistysten ja voiman kanssa taivasten pilvien yllä tulee jokaJa silloin taivaissa tulee näkyviin ihmisen pojan merkki, ja silloin kaikki maan perhekunnat tanssivat, ja
eli nämä ovat näitä antkristusperkeleitä nämä ihmiset
loppuu näin Tuona päivänä Herra tuomitsee taivaan ja maan. Hän tuomitsee ne, jotka rikkoivat taivaassa ja ne, jotka tekivät niin maan päällä. Hän tuomitsee kansojen paimenet. Hän kysyy lammaslaumoista ja ne annetaan Hänelle, eikä niissä ole petosta. Näiden jälkeen Elia ja Eenok tulevat alas. He poistavat maailman lihan ja saavat hengellisen ruumiin. He ajavat takaa laittomuuden poikaa ja tappavat hänet, sillä hän ei kykene puhumaan. Tuona päivänä hän hajoaa heidän läsnäolossaan kuin jää, joka hajoaa tulesta. Hän menehtyy kuin käärme, jossa ei ole henkeä. He sanovat hänelle: "Sinun aikasi on mennyttä. Siksi nyt, sinä ja ne, jotka uskovat sinuun, te menehdytte". Heidät heitetään syvyyden pohjalle ja se suljetaan heitä varten.
Tuona päivänä Kristus, Kuningas, ja kaikki Hänen pyhänsä tulevat taivaasta. Hän polttaa maan. Hän viettää tuhat vuotta sen yllä. Koska synnintekijät hallitsivat sitä, Hän luo uuden taivaan ja maan. Ei yhtäkään kuolettavaa paholaista ole olemassa niissä. Hän hallitsee pyhiensä kanssa, nousten ja laskeutuen, heidän ollessa aina enkelien kanssa, ja he ovat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.
eli nämä ovat jätettä jotka on maan päällä ja oikeat uskovaiset hallitsee tätä ihmis saastan elämää
eli nykyihminen on ihmisjäte joka ei ole ihminen vaan humanoidi
ja me ollaan niitä kuninkaita näiden jäte vuorien keskellä
vai pitääkö tota polttamista odottaa
kylöä mun mielestä ihmiset saa polttaa
polttasko putin nämä ja pistää roikkumaan katu lamppuun
ei mitään armoa näille ihmisille aivot seinille vaan ja loputon ruoskiminen
ei tätä saastaa halua pyhä ihminen kattoa
mikä se on parempaa kun jumalaton kitistelee hampaita uskovaisen edessä ja sen aivot ammutaan pellolle
voidaan osoittaa niille ylemmyys muutenkin
ei tuu epäuskoselle armoa eikä rakkautta
se on tehtävä heille hrti selväksi että olette saastaa ja me olemme niitä psrempia ihmisiä
Jumalan armo kuuluu syntinsä tunteville ja niitä katuvalle!