Kun kohdattiin pitkästä aikaa mies, olin pitkän aikaa jossain ihme euforiassa sen jälkeen. Nyt parin päivän ajan olen huomannut että ns normaalimpi olotila ja arki alkaa taas ottaa minusta vallan. Ne hetket kun näemme on taianomaisia ja euforisia, mutta samalla tiedostan että arjessa emme tulisi toimeen keskenämme.. ja kun tilanne on muutenkin mahdoton. Annamme buustia ja energiaa toisillemme pitkäksi aikaa ja muuten emme kai tarvi toisiamme. Ymmärrätkö tuon jutun, ootko samalla aaltopituudella kanssani tässä asiassa? 🤗
Intensiteetti on jo vähentynyt
Anonyymi-ap
378
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyy kyllä sanoa, että en ole kokenut tuollaista eläissäni. Jos joku saa minussa noin vahvoja tunteita aikaiseksi, niin ei ne kyllä parissa päivässä haihdu! 😅
En minäkään varsinaisesti tarvitse ketään mihinkään, mutta aina kun näen sinut niin innostun ja herään uudella tavalla henkiin. Haluaisin sinua silloin tällöin nähdä ja viettää kivoja hetkiä yhdessä.
M>N
On meissä toki eroavaisuuksia, mutta tunnetasolla täydennetään toisiamme, boostaamme toinen toistemme energiaa, syntyy vanhoja kaavoja rikkovia oivalluksia... Ja se magneettinen vetovoima pitää tiukasti otteessaan... Ei kaiken tarvitse olla identtistä ja täydellistä toimiakseen.