Mietin vaan sitä!

Tarviin jotain rentouttavaa ennen sitä 😅

Kyl se sujuis. Tuu vaikka koleileen.

Pelolla on kyllä mieletön valta ja sehän käyttää tottakai tilannetta hyväkseen estämällä mahdollisesti kaiken hyvän.

Norjako kännississä ainakin menee sujuvasti.

öö ku en osaa ees puhuu 🙆🏻‍♂️

Sehän sujuu sitte ihan itsestään, vaikka aluksi jännittääkin.

Opettelet ensin pari helppoa fraasia ja rakentelet sen siihen ympärille. Ymmärrän tuskasi. Uuden kielen oppiminen on välillä täyttä tuskaa ja saati sitten kun pitäisi jotakin järkevää asiaa muodostaa kaiken maailman epämääräisillä mokelluksilla. Oppimiseen tarvitaan tunnetta! Ja kaikkein tehokkain opettaja on ne ei niin mukavat tunteet. Pelko, häpeä, nolostuminen, kauhu, epätoivo, epävarmuus, itseinho jne. Kaikki puistattavat jutut. Mutta toisaalta pääset kokemaan onnistumisen ja osaamisen riemua vain yrittämällä ja epäonnistumalla. Lopen et voi kuin onnistua. Ponnistele! Palaa välillä niihin hetkiin kun et vielä osannut jotain, minkä nyt jo hallitset kuin itsestäänselvyytenä. Huvittavaa, eikö vain? Tässäkään asiassa lopen oppimisen päämäärä ei ole se tärkein vaan kuljettu matka. Osaatko kovinkaan tarkasti määrittää tavoitteesi? Milloin olet valmis? Hyviä välietappeja kannattaa asettaa vain todetakseen että mutkan takana olikin uusi mutka. Ja risteys. Ja mäki. Ja silta jossa on puomi. Välillä pitää palata takaisin ja valita toinen tie. Huomaat olevasi valmis vasta kun ymmärrät kuinka vähän oikeastaan ymmärrät yhtään mistään mitään😂

Onnea matkaan, nauti kyydeistä🥰

aissaaatana

Riippumatta kokemuksesta tuo on kyllä tyhmin asia, mistä hermostua. Silloin kun tunteet ovat molemminpuolisia ja vahvoja, niin millään teknisellä suorittamisella ei ole mitään merkitystä, koska toiseen luottaa täysillä. Silloin kokemus tulee tunnesiteen kautta automaattisesti taivaalliseksi, silloinkin, jos tulee mokia.

Jos olet epävarma niin tulen itsekin epävarmaksi. Ei se varmaankaan sitten suju.

Voi että, sitten me mennään ravintolaan syömään tai tilataan jotain kotiin. Ei siitä kannata huolta kantaa, jokainen on joskus polttanut sapuskan pohjaan.

Jos on vaivalloista tai epävarmaa kiihotus katoaa kuin tuhka tuuleen

Yleensä tekniikkaa ja vain itse aktia ajattelevat ihmiset ovat huonoja rakastajia, jotka varmaan epäonnistuvatkin helpommin.

I'm sure you very diplomatic and smooth mr sergeant good luck

Kaikki sujuu kuin luonnostaan. Rakkauden kieli on semmonen.

Kissan silittelyä

Rakastatko häntä ja rakastaako hän sinua?
Silloin se ei ainakaan mene pieleen. Ihanaa toistensa tutkimista, haistelua, maistelua ja tunnustelua.

Kyllä mä vaan edelleen.

Nou hätä. Mulla on robotti-imuri. Sen osaa käynnistää kuka tahansa.

Joskus elämässä ei suju oikein mikään, tai tunnetila ei ole kohdallaan vaan altis epävarmuudelle ja sitä kautta huonoille ratkaisuille. Mutta kun mieli on avoin ja tunteessa on onnellisuuden sävyjä, tuntuu kuin liukuisi onnistumisten liukurataa. Rakkaus tekee liukuradasta luistavan, silloin ei tarvitse tehdä huonoja ratkaisuja tai miettiä kuinka tästä eteenpäin, se vien mennessään ja opettaa ne tavat ja normit joista elämä onnellisena ja rakastuneena koostuu.


https://www.youtube.com/watch?v=H0zsxq3kYvc&list=RDH0zsxq3kYvc&start_radio=1

Mun puolelta se on kaksiosainen juttu: yläosa haluaa suukottaa, kun oot niin söpö ja ihana ja alaosa on pakollinen paha. Tuskin kumpikin osa epäonnistuu..

sivusta

Ei se varmaan sujukaan enää, oot kouluttanut sitä väärin.

Jos on rakkautta, kunnioitusta, uteliaisuutta, hellyyttä ja ihailua, niin kaikki sujuu ihanasti eikä mitään voi pilata.