Luulen että hän kaipasi minua korjaamaan sen…
Voisin olla tukena kyllä, voin kannustaa, haluan kuulla vaikeudet ja lohduttaa, haluan olla rinnalla, haluan kertoa että hän pystyy. Mutta en voi pystyä hänen puolestaan, en voi olla hänen puolestaan mies. En voi tehdä hänen puolestaan päätöksiä, en voi pakottaa toimimaan. En voi viedä hänen miehuuttaan ja kutistaa häntä hänen omassa mielessään? Koska itse hän ei ollut vielä valmis toimimaan.
Eikä tämä nyt ainoa syy ollut eroon, mutta ihan vaan vinkkinä miehet, alkakaa itse toimimaan, älkää odottako että nainen pelastaa, koska se syö teitä molempia. Ei nainen koe olevansa miehelle nainen jos joutuu olemaan tälle äitikin.
Voisin olla tukena kyllä, voin kannustaa, haluan kuulla vaikeudet ja lohduttaa, haluan olla rinnalla, haluan kertoa että hän pystyy. Mutta en voi pystyä hänen puolestaan, en voi olla hänen puolestaan mies. En voi tehdä hänen puolestaan päätöksiä, en voi pakottaa toimimaan. En voi viedä hänen miehuuttaan ja kutistaa häntä hänen omassa mielessään? Koska itse hän ei ollut vielä valmis toimimaan.
Eikä tämä nyt ainoa syy ollut eroon, mutta ihan vaan vinkkinä miehet, alkakaa itse toimimaan, älkää odottako että nainen pelastaa, koska se syö teitä molempia. Ei nainen koe olevansa miehelle nainen jos joutuu olemaan tälle äitikin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Et voi olla minulle äiti mutta n**ke*re*lle h*o*ra!
Kuuluisiko jokainen noista tähdistä korvata kirjaimella?
Äitinäsi sanon että lopeta nyt ihmeessä se perussuomalaisten äänestäminen, kohta loppuu sulta muuten viimeisetkin työttömyyskorvaukset.
Poikanasi sanon, että äänestä sinimustia niin alkaa paluumuutto!
Poikani tuntien tiedän että hänen äänensä ei sinimustien laariin koskaan päädy; se että hän muistaisi vaalipäivät ja vielä kyseisenä päivänä mennä äänestämään on hyvin kaukainen ajatus.
Ajatelkaapa mikä jytky persuille tulisi jos äänestää voisi kotona krapulassa kännykällä prepaid -liittymästä?!
Tämä on mielenkiintoinen kaksinaismoralistinen mielenmaisema naisilla. Mies voi olla se joka kantaa vaikeina aikoina, mutta jos se on nainen kun miehellä on vaikeeta, niin sitten tilanne on "en aio olla kenenkään äiti". Mitenkäs asetelma toisinpäin? "En aio olla kenenkään isä".
Miehet ei harrasta tuota että kun naisella on vaikeeta niin katsotaan alaspäin. Vaan auttavat. Vain naiset harrastavat tuota, että päässään oikeuttavat sen, että kun mies on heikoilla niin on joku oikeus vaihtaa toiseen mieheen, ja vika on miehessä. Kaikki miehet on heikoilla joskus. Ihan jokainen.
Tässä asiassa miehet ovat kypsempiä kuin naiset.
Tuota kun miettii, niin naisilla koulukiusaajan luonne. Lyövät heikolla olevaa. Ja vielä uhriutuvat siitä itse. Eivät edes tyydy dumppaamaan miestä siinä tilanteessa, vaan vielä haukkuvat perään, ja vähättelevät miestä joka on jo siinä tilanteessa heikoilla valmiiksi. Nyt kollektiivisesti naiset peilin eteen.
Voihan se olla… Vaikka olen kyllä monen naisen nähnyt vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kannattelevan esim. alkoholisoitunutta miestään. Oli miten vain, tämä minun on ehkä sitten raaka tapa ajatella. Heikoilla oleminen on eri asia mielestäni, kuin se että toistuvasti valitsee pysyä heikoilla, ei tartu mihinkään eikä ota vastuuta. Jos itse toimisin samoin, mielestäni olisi minun vastuullani muuttaa toimintaani. Kuinka heikoksi kokisin itseni, jos jäisin vain makaamaan ja odottamaan muiden hoitavan? Se tuskin ainakaan piristäisi tai motivoisi uuteen. Mutta kuten sanoin, tämä ei tosiaan ollut ainoa syy, luonteenlaatuun liittyi muitakin puolia, jotka joku nokkela saattaa arvata ja jotka kovasti estävät luottamuksellisen parisuhteen olemassaoloa.
Puhutaan sitten ehkä vähän eri kokemusmaailmasta. Kiitos että otit rakentavasti asian vastaan. Oma kokemukseni on naisesta joka vaihtoi miestä aina kun oma mies oli edes yhden illan heikoilla, joten perspektiivini on ehkä eri, kun sinä puhut vuosikymmenten mudassa makaamisesta. Tuosta näkökulmasta ehkä ymmärrän. Tuskin mieskään jaksaisi naista joka pysyvästi makaa kuopassaan, vaikka yrittää auttaa. Joten joo, sain rajapinnan siihen mitä yrität sanoa.
Tosin pienen lisäyksen kommenttiini laitan. Nämä ei aina ole yksinkertaisia kuvioita. Joskus mies alkoholisoituu juuri naisen käytöksen vuoksi, ja raitistuu eron tultua, joten parisuhteet on aina vähän muna-kana ongelmia. Avoin dialogi parisuhteessa on paras keino ratkoa ongelmia. Ei kavereille tai nettiin vuodattaminen, ja keskenään turvan kiinni pitäminen tai toisen syyttely.
Olen kyllä vähän raadollinen tuonkin suhteen, mielestäni kukaan ei alkoholisoidu toisen ihmisen vuoksi🙈 Kyllä nuo asiat ennenkaikkea ovat omien korvien välissä, kuten olis myös se, jääkö suhteeseen jossa on niin haastavaa olla että alkoholista hakee ratkaisua… Toisaalta, ero voi olla herätys ja pohjakosketus joka saa havahtumaan omaan ongelmaan, etenkin jos se kannatteleva ”äiti” katoaa viereltä.
Olen ikävä -palstalla ja kirjoitan tänne, koska ikävöin. Dialogit suhteessa on käyty ja ohi, harvoin ne avoimia tietenkään olivat koska riippuvuussairauksiin liittyy monenlaista ongelmaa tuon avoimuuden suhteen. Enkä voinut puolisolleni olla terapeutti, olin tunteella mukana oleva ihminen jolla on myös oma jaksaminen ja muut velvollisuudet, kuten lasten hyvinvointi, huolehdittavana. Tein sen mihin pystyin, ikävöin siitäkin huolimatta, mutta ikävä ei tarkoita sitä että eropäätös olisi ollut väärä. Koen myös syyllisyyttä ja valitettavsti myös sääliä, ne tunteet ovat olemassa vaikka samanaikaisesti ajattelen toimineeni oikein.
Kuten sanoin, asiat eivät ole yksinkertaisia. Esimerkiksi minulla saa tuo riippuvuuksista puhuminen sairauksina niskakarvat pystyyn. Ne ovat useammin selvyitymismekanismeja tilanteisiin mitä ei osaa käsitellä. Tai ole voimia siihen. Sairaudeksi luokittelu ei ole oikea tapa. Monestakin syystä. Se antaa riippuvuuksista kärsivän mennä sen suojamuurin taakse että "No kun minulla on tämä sairaus", sekä asettaa myös kyseisen henkilön jotenkin alempiarvoiseen asemaan. Riippuvuudet ovat todella monisyinen keskustelun aihe, eikä tämä ole oikea paikka syventyä siihen keskusteluun.
Mutta en vähättele kokemustasi, koska en tiedä teidän kuviota. Vaikutat kuitenkin suoraselkäiseltä ihmiseltä, joka ei vaan selittele asioita itselleen hyvin päin, joten en haasta sen enempää. Olet selvästi yrittänyt parhaasi. Voimia ja rakkautta, tämmöistä tämä elämä on. <3
Ihminen elää myös siitä, että se saa edes jonkunlaisen yhteyden toiseen ihmiseen. Joskus näkee ehkä kauniin naisen, katsoo tätä kasvoihin, molemmat katsovat uudestaan, varsinkin viikonloppuisin, mutta kyllä mä ajattelen, että yhteyttä......
Siis televisio seiskalta tämän yhteys-ajatuksen poimin!
Minä en tarvitse tukea ja ymmärrystä. Vaikka naisetkin ovat aiheuttaneet minulle ongelmia, silti tarvittaessa tulen toimeen ihan yksinkin, jatkossakin. Otan muutaman juoman viikonlopun yhtenä päivänä viihteellä ollessani, enkä todellakaan koe olevani alkoholisti, joka tyypillisesti juo helposti yhden viinapullon päivässä. Kaipaan vaan naisen lämpöä, kosketusta, aitoja tunteita ja välittämistä, vilpittömyyttä. Siksipä en ole roikkuja-tyyppi, haluan vain antaa ja kokea naisen kanssa aidon, inhimillisen ja tunteellisen yhteyden.