Vähän miettinyt, etta alkaiskin ottamaan elämän ihan tosissaan. Kävis yliopiston ja alkais verhoutua tulikettuun. Säteilis myös ulospäin sitä vastuullisuutta ja että kunnollinen daddy-tyyppi ja yhteiskunnan kivijalka. Sivistynyt, vakaa ja turvallinen. Oisko siinä mitä.
Miettinyt vähän.
Anonyymi-ap
21233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
ei muutakun lahteeen muutto ja viehettä vapaan
Onko lahessa yliopisto
Paljon järkevämpää, jos on jossakin asiassa hyvä, alkaa tarjoamaan sitä palvelua muille. Ensin pienesti, kysynnän mukaan suuremmin. Ei mene koulutus hukkaan.
Ei koulutus mene koskaan hukkaan höpsö. Mieti nyt mitä keskusteluja.
Opiskeleminen ja itsensä kehittäminen on aina eduksi. Jopa siinä tapauksessa, jos on heidän ympäröimänsä, joiden mielestä ei saisi opiskella vaan tehdä kotakin pilipalia, joka ei edes kiinnosta itseä tai pahimmillaan olla vaan.
Tietenkin aiempien opintojen hyödyntäminen työssä olisi toivottavaa, mutta olen minäkin opiskellut tutkintoja, joiden päätarkoitus ei ollut varsinaisesti kyseinen tutkinto vaan kehittää itseään ja osaamistaan varsinaista opinto- ja ammatti-/ työtavoitetta varten.
Minulla olisi ollut täydellinen opintojen ja tutkintojen kooste unelmatyöhöni. Valitettavasti olen heidän ympäröimänsä, jotka haluaisivat minun keskittyvän hoivaamiseen ja palvelemiseen tai lasten parissa työskentelyyn. Sivusta
Yleensä kouluttaudutaan, että saadaan työpaikka. Myös koulutuksen tarkoitus on muuttunut. Ennen päntättiin kaikki omaan muistiin, nykyään kaikkien muisti on internet ja pitää osata hakea. Ihmisen sisäinen sivistys ja inhimillisyys ei kehity opiskelun myötä. Ehkä opiskelun aikana tapaamat ihmiset kehittävät enemmän ihmisenä kuin itse opintoaineet.
Onko näin. Vaan jos haluu että huomataan.
Opiskelu kehittää kriittistä ajattelua ja tiedon soveltamista sekä tiedonhankinnan taitoja. Tietenkään ei ole tarkoitus opetella kaikkea ulkoa. Opiskelu myös laajentaa kykyä huomioida eri näkökulmia.
Opiskellessa myös verkostoituminen, yhteisöllisyys, joka tosin kärsii etäopintojen yleistyessä, ovat osa opintojen tuomaa positiivista vaikutusta.
Tietenkin opintojen tarkoitus on työllistyminen ja osaamisen ja kokemusten kartuttaminen työelämää varten. Toisinaan yhdet opinnot ovat polku seuraaviin opintoihin tai toisinaan yksi tutkinto riittää tavoitteen saavuttamiseen. Joidenkin kohdalla harrastuneisuus johtaa haluttuun työhön. Reitit ovat moninaiset ja ratkaisevinta on, ihmisen oma henkilökohtainen kokemus siitä, mikä reitti on hänelle itselleen sopivin.
Samalla tavoin opiskelun tarkoitus on myös yhteisöllisyyden ja tiimityötaitojen sekä sosiaalisten taitojen hiominen. Opiskellessa moni myös löytää ystäviä, mahdollisesti tulevan puolisonsa sekä yhteistyökumppaneita.
Opiskellessa kehittyvät kaikki ihmisyyden ja persoonallisuuden osa-alueet. sivusta
Mutta kun se koulutus ei tee suurta vaikutusta nykyään ihmisiin, ehkä siksi kun se on jo niin tavanomaista.Kuinkahan paljon tohtoreitakin on työttömänä. Itse ainakin arvostan sellaista jos saan elämässäni jotain aikaan josta yksi tai useampi ihminen on minulle henkilökohtaisesti kiitollinen. Vaikka olisit kuinka hienossa työpaikassa, kuitenkin sen lähes kaiken edun ja voiton käärii se yritys, et sinä.
Opinnothan eivät sulje pois yrittäjyyttä vaan todennäköisesti antavat lisäosaamista myös yrittäjyyteen.
Minä painotan enemmän seikkoja, kuten työn merkitykselliseksi kokemisen, intohimon ja kollegat joiden kanssa on ilo työskennellä, kuin kiitollisuuden keräämisen, mikä on mielestäni vähintäänkin erikoinen perustelu työn ja ammatin valitsemiselle. sivusta
Ihmisen yksi ja ehkä suurin sisäisen tyytyväisyyden aiheuttaja on antamisen ilo. Siihenhän esim. hyväntekeväisyys perustuu, koetaan olevan hyödyksi joillekin ihmisille, se on samalla inhimillisyyttä ja toisten huomioon ottamista.
Niin, mut kun se pönötys on tärkeää. Pitää osata olla tärkeillä. Hautajaisissa tai häissä näyttää kaikille, että on skarppi ja tasapainoinen.
Itseasiassa antamisen ilo yms. On monimutkaisempi ilmiö kuin annat ymmärtää. Suorin tulkinta on: Annoin jotain, sain kiitoksen ja kehuja --> olen siis hyvä ihminen. En nyt avaa tätä enempää, koska jokainen kykenee pohtimaan omalla kohdallaan mihin antamisen, auttamisen ja yhteisölle hyödyksi olemisen tuoma tyydytys perustuu ja mikä toisaalta nujertaa antamisen ilon.
Henkilökohtaisesti, jos teen jotakin mikä on mielestäni perus huomioonottamista ja saan valtavan kiitos ja kiitollisuusryöpyn osakseni, niin katoaa pieninkin ilo antamisesta. Joko taustalla on oletus etten huomioisi ellei ylenmäärin kiitellä tai oletetaan etten ylipäänsä huomioi ja pyritään vahvistamaan toivottavaa huomioimista kiittelemällä. Imo jos lähtöoletus on, että olen huomioonottamaton niin olettakaa samaa jatkossakin.
Pointtina kuitenkin se, että moni hyväntekijä saa kyllä mielihyvää antamisestaan. Toivottavasti yhtä moni myös tarkkaan harkitsisi perustuuko heidän antamisensa siihen mikä on todellinen tarve vai heidän henkilökohtaiseen näkemykseensä siitä mikä olisi avuksi. Karkeana kärjistettynä esimerkkinä: sähköliedestä ei ole apua ellei asunnossa ole sähköjä.
Muotoilit kuitenkin edeltävässä kommentissasi, että haluat olla henkilökohtaisesti mahdollisemman monen kiitollisuuden kohteena, mikä viittaa ennemminkin riippuvaisuussuhteeseen kuin esimerkiksi siihen, että saa kokemuksen siitä, että työpanosta tai henkilökohtaista läsnäoloa arvostetaan.
Ehkä ensin tulisi pyrkiä ottamaan huomioon heidät, joiden kanssa on tekemisissä eikä sekoittaa hyväntekeväisyyttä huomioonottamiseen.
Hyväntekeväisyydessä on usein läsnä se, että halutaan antaa johonkin mikä on sydäntä lähellä ja samalla edistetään oman arvomaailman mukaisia avustuskohteita.
Yritystoiminta perustuu siihen, että tarjoaa palvelun, tuotteen tai toiminnan, joka tuo arvoa siinä määrin, että siitä halutaan maksaa. Mielestäni yritystoimintakin on parhaimmillaan oman arvomaailman mukaista, kuten työkin.
Ihmissuhteissa kiitollisuus on huono valuutta, joka vääristää suhteen dynamiikkaa. Rakastaminen, luottamus ja arvostaminen taasen ilman kiitollisuuden taakkaa ruokkivat suhdetta loputtomasti.
Kiitollisuus suhteesta ja siitä, että on saanut rinnalleen ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, onkin eri juttu.
Tulipa mieleen hyötynä olemisesta, että kyllähän siitä saa jossakin määrin iloa, jos tekee jotakin mikä on samalla myös itselle mielekästä.
Toisaalta, jos on vain hyötynä kostakin mikä on epämielekästä,on kyse hyväksikäytöstä.
Daddys maksaa susta jo nii paljon sokeriveroo, ettei ruo'otka riitä sivistyksees.
Paljonko sä oot maksanut omasta sivistyksestäsi.
Käkipostilla olet varmasti jo urkkinut senkin.
Kansahan se tuonkin smurffiopiston on maksanut ja vastinetta tuli. Sivusta ei se osaa lukea ees enää mitä avauksen ns maskuliinisiin ulottuvuuksiin tulee
What? Siinä sitä sivistystä sitten. Luullaan tunnistavansa jonkun täällä.
Hys hys, annetaan nyt tarinan kertoa.
Ja ikää on suattaapi kuul olla myöhästä jo mä olen suhtautunu elämään ai samalla tavalla turha stressata aina tule vastaan joku kyrpä joka yrittää kapuloita rattaisiin laittaa kun ei pysy kehityksessä edes mukana sitä vartoin on sosiaali toimi että auttavat jos ette niitä järjestelmiä osaa käyttää