Kuka omistaa pystyyn lahoavat ja hylätyt kesämökit.

''Et voi noin vaan ruveta asuttamaan yhtään mitään !!

Yhden hylätyn mökin saunaa tulee silloin tällöin lämmitettyä kesällä kalareissujen yhteydessä. Mökki itsessään on niin tunkkainen ja huonossa kunnossa ettei siellä viihdy, mutta onneksi on tehty erilleen saunasta.
Saunaan vaihdoin vanhan puhkiruostuneen kiukaan tilalle parempikuntoisen kiukaan joka jäi itsellä ylimääräiseksi saunaremontissa. Samalla vanhat matot ja muut tekstiilit (jotka oli varmaan 80-luvulta) pois ja lattian/lauteiden ja eteisen pesu niin ei haissut enää aitalle. Pihalla tulee myös paisteltua makkarat tulipaikalla. Kohta kymmenkunta vuotta siinä käynyt ja koskaan ei ole mitään muuta liikettä tai jälkiä paikalla ollut. Varmaan jonkun seniilin perikunnan ikivanha purkamaton kuolinpesä, kun ei ole omistajia paljon kiinnostanut. Sääli että toisilla on vara jättää omaisuuttaan heitteille. No eipä tuo huonommaksi ainakaan mene.

> Miksei niitä ole myyty siihen hintaan että menisivät kaupaksi? Esim ykköstonneilla?

No mutta kun joku voi vaikka olla sitä mieltä, että
- hintaa pitäisi saada ainakin 50 000 € kuivanmaanmökistä + erillisestä saunasta, jossa katto on vuotanut viimeiset 15 vuotta....
- ei saa myydä ikinä, koska minun mummola, josta ihanat muistot

Eli voi vaikka olla omistus useamman jälkeläisen kesken jaettuna ja tilanne täysin jumissa, kun joukossa on 1 jääräpää, joka ehdottomasti kieltäytyy myymästä. Muttei toisaalta ole valmis pistämään tikkua ristiin kunnossapidon osalta, kun on aina tottunut siihen, että voi sinne mökille saapastella pariksi viikoksi täyshoitoon.

Tosin se alkup. omistaja on hyvinkin saattanut ongelmaa pohjustaa. Ei ole pulaa mökeistä, missä kaikki tarmo on suunnattu koristeluun. Piha täynnä puutarhatonttua, koristekaivoa, grillikotaa ja nukkuma-aittaa. Mutta mökin/saunarakennuksen katto on vuosikaudet saanut vuotaa rauhassa... ja sitten kun vielä kunto alkaa pettää eikä enää mökille pääse ja jälkikasvulla on jo omat & parempikuntoiset mökit, niin se 50/60/70 luvulla kyhätty mörskä jää yksinään lahoamaan vuosien ajaksi. Kukapa moisesta enää haluaisi maksaa edes ykköstonneja, jos todellinen arvo on jo negatiivinen (=purkukustannukset)?

Minä olen kuullut että monesti siinä on taustalla mökin tunnearvoa. Ihmettelen vaan että eikö se käy mielenpäälle yhtään että se lapsuuden rakas mökki rämähtää hoitamattomana kasaan ja piha kasvaa umppeen risua ja pensasta? Ennemmin itse näkisin rakkaan mökin käytössä kuin antaisin sen autioitua?

Ne on varattu vihreille miehille Venäjältä.

No ei siinä ihme syitä tarvi olla tuollaisen omistamiseen. Itselläkin on yksi lahoava homeinen mökki. Hankin sen ympäröivän metsän vuoksi. Sitä hoidan ja hakkaan ja se on hyvässä kasvuasennossa. Rakennuksista käytän lähinnä tallia ja huussia. Talvella lämmitän hirsisaunan kiuasta, niin voi pukuhuonessa pitää tauot lämpimässä. Kerran siinä kylvinkin ja ihan hyvät löylyt siinä oli. Mutta kun on jo hyväkuntoinen kesämökki muualla, niin ei ole aikaa eikä kiinnostusta kunnostaa, eikä purkaa. Palokuntaa ajattelin kysyä polttamaan talon, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Tiedot ovat julkisia.
Paikanna tontti kartalta Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta ja selvitä sen kiinteistötunnus (erittäin helpot ja selkeät sivut).
Tilaa Maanmittauslaitoksesta lainhuutotodistus, siitä näet kiinteistön omistajan nimen.
Tai kysy kunnalta tai naapureilta. Kunnan rakennusvalvonnasta tai viereisten tonttien asukkailta voi tiedustella omistajan yhteystietoja.

Vähän kun on silmää niin kyllä sen näkee mitkä mökit tai muut asunnot on kertakaikkiaan hylätty. Jos ei sotke, riko tai ala rakentelemaan mitään, niin enpä pidä minään isona rikoksena. Nuorena pidettiin yhden aution maatilan rantasaunaa kesät omana. Nyt aikuisena kun kävin, niin samoilla sijoillaan oli yli vuosikymmenen jälkeen. Meidän jättämät polttopuutkin oli vielä saunan nurkalla. Ainoastaan jäyttämämme vanha soutuvene oli hävinnyt ja sekin on varmaan joku käynyt varastamassa.

Onneksi tuli myytyä meidän vanha mökki saimaan rannalla noin 20 vuotta sitten. Vaikka haikeaa se oli, niin jälkikäteen oikea päätös. Saatiin silloin vielä melko hyväkuntoisesta mökistä ja kauniista tontista useita satoja tuhansia rahaa, joka olisi nyt melko mahdotonta.

Kyllähän sitä mökkiä on itketty monet kerrat tämän 20 vuoden aikana ja mieli kaipaa sinne ajoittain vieläkin, mutta realiteetit on että se oli iso kustannus ja kahden tunnin matkan päässä sen käyttöaste alkoi vuosien mittaan vähenemään. Myynti siis tuli oikeaan aikaan.

Joskus tulee mieleen silti sellainen ajatus että sanon ääneen "Lähdetäänkö viikonlopuksi mökille" mutta heti perään muistan että sitä ei ole enää. Niin vaikeaa siitä luopuminen on, että vieläkin osa minusta haluaa lähteä sinne.

Vanha sanonta auttaa silloin: "Älä sure sitä mikä on menetetty, vaan iloitse että sait elää sen ajan ja kokea sen paikan" ♥️ 😥

Tietysti voisit, kun kerran omistaja ei edes tietäisi mitään.

Nyt kuolee paljon ikäluokkaa jolta noita jää ja ovat käytännössä oman onnensa nojassa olleet jo pitkään. Periaatteessa ei ole kellään asiaa edes hylättyyn mökkiin tai autiotaloon, mutta monesti noilla ei ole enää tulevaisuutta omistajillaan tai perikunnalla.
Itsekkin kyselin yhtä kotipaikkani lähellä olevaa yli vuosikymmenen käyttämättä ollutta mökkiä ja sen mökin omistajan jälkeläinen lähinnä suuttui ja sanoi että korjaa sen itse. No eipä ole korjannut kymmenen vuotta kysymiseni jälkeen, eikä asu enää täällä päinkään. Enää en maksaisi mökistä euroakaan kun on katolle kaatunut puu rikkoen kattoa ja nyt menee vesi sisään. Ostin toisen mökin saman järven rannalta 20 000e