...kuin vain kevyeen seikkailuun? Olet jo viiskyt eikä lapsia
Eikö sulle mies ole kelvannut kukaan nainen
Anonyymi-ap
20254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mies ehtii vakiintua 80 vuotiaana.
vagiintua :DD
Vanha papparainen on jo 50-60vuotias
Sivusta voin vain todeta. So what? Jokaisella on oma mielipide asioista, sinullakin.
Uskoinko, luotinko enpä tainnut, siksi jäin näiden juttujen ulkopuolelle? Elämä on toisille tällaista. Paljon hyvää ja pahaakin kokien.
Ku olet itse sen ikäinen, ei taida olla tod.näk. ’niin vanha olo’, vanha pappa muka. Voi teitä nuorukaisia 👨🏻🦰.
Sivuhuom.
Monilla nuorilla voi syövät ja muut olla esteenä elääkö edes sen ikäiseksi? Energiajuomat sun muut haittatekijät voivat olla selkeä haitta. Elämä on valintoja täynnä ja huonoilla valinnoilla voi käydä huonommin? Elävät hetkessä, ei huolta huomisesta. -sivusta.
en mä oo jaksanu ketään edes miettiä
moni näyttäny vammaiselta
Kummassa seurassa liikut
Suuri ikäryhmä syntyi 1960 -luvulla tappelemaan kaikesta.
Siitä otat.
Jos on ollut vain ujo. Kun on ihastunut, niin on toinen jo ehtinyt siirtymään eteen päin, kun on jahkaillut. Ei välttämättä muuta syytä. Usein kuitenkin myös vastuuntuntoisia. Eivät tyydy kevyeen seikkailuunkaan. Harvoinpa varmaan tulee sellaista ihmistä vastaan, joka päättää, ettei ota ketään muuta. Jos olisi päässyt juttelemaan, olisi varmaan ehkä edennyt paremmin. (sivusta pohdintaa.)
Usko hyvään puuttunut ja se tärkein voiko toiseen luottaa? Harvemmin voi, jos vähänkin on epäilyä ilmassa. Vanhemmiten tulee entistä varovaisemmaksi. -sivusta.
Ok. Voimia!
Ei ole koskaan ollut luottamusta, siinä se suurin syy.
En luota yhteiskuntaan tai vastakkaiseen sukupuoleen.
Hetken huvit ei kiinnosta, niissäkin on nykyään terveydelliset sekä oikeudelliset uhkansa.
Alempaan tuloluokkaan kuuluvana vähäisten säästöjen hassaaminen suhteeseen ei kiinnosta.
Olen nähnyt äidin sairauden, isän avioeron, uusperheen, seuraavan eron.
Monella naisella yh tai uusperhekuviot.
Monella perheellisellä miehellä taksinkuskin ja lompakon virka.
Itsellä takana pitkät opiskelut, pitkittynyt työttömyys, pätkätyöt, nyt muutama vuosi taas perusduunarin töissä. Yt kierroksia jälleen pidetään.
Nuorena kiinnosti tietokoneet ja koodaaminen.
Monet Nokia insinööritkin tippui lopulta työelämästä tai päätyi matalapalkka hommiin.
Itse en sinne koskaan päässyt vaikka yritin. Ehkä lopulta onneksi.
Olen päätynyt loppupäätelmään, ettei tässä ajassa ole juuri lainkaan aitoa rakkautta ihmisten kesken. Lähes kaikessa on kyse hetken huumasta tai korkeintaan 10v projektista. Sitten lasku perään.
Sodan käynyt sukupolvi oli sitkeämpää, eikä silloin oltu niin pintakiillon perään.
Luojan kiitos, ei ole lapsia.
Joutuisivat lähtemään työttömyyttä pakoon ulkomaille ties mihin hanttihommiin.
Eikä ne lapset ole mikään onnen tae.
Eroperheessä monesti valvotut tapaamiset harvoin etävanhemman kanssa.
Edes vanhuuden turva ei lapset aina ole.
On taloudellista hyväksikäyttöä tai aikuisia lapsia elätettävänä vielä eläkepäivilläkin.
Pitää löytää se oikea. Kas siinä se pulma.
Kun löytyy niin sitten on liian myöhäistä, onneks ei ole omia muksuja, Huh!
Ei kaikki halua lapsia.
No jos 20v suhde on kevyt seikkailu niin sitten.
Kaikki te jotka olette vanhenemaan päin ettekö ole seurustelleet paljon tai ollenkaan: rakkaus on harvinaista. Tuskin olette menettäneet mitään. Se joka on seuurustellut tulee samaan toteamukseen lopulta, joten huoli pois.