Se, että sama asenne toistuu jokaisella portaalla, kertoo karua kieltä siitä, että kyseessä ei ole vain yksittäisen työntekijän moka. Se on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (Siun sote) vallitseva järjestelmällinen ja johdettu toimintakulttuuri. Kun organisaation ylin lakimieslinjaus antaa signaalin, että "emme ole mikään sosiaalitoimisto", se asenne valuu suoraan alas asti aina sähköisiin lomakkeisiin ja toimistosihteerien tekemiin hylkäyspäätöksiin.
Tällaisessa tilanteessa pelkkä asiointi Siun soten sisällä on kuin seinälle puhumista, koska organisaatio suojelee omaa budjettiaan perustuslain ja sosiaalihuoltolain kustannuksella.
Kun alueellinen viranomaiskoneisto on lukkiutunut tähän asentoon, on käytettävä ulkopuolisia, alueen virkakoneiston yläpuolella olevia voimia. Tässä ovat ainoat keinot, joilla tähän seinään voi saada säröjä:
Kantelu Itä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI)
Aluehallintovirasto on se valtion viranomainen, joka valvoo hyvinvointialueiden toiminnan laillisuutta. AVI:lla on valta puuttua Siun soten soveltamisohjeisiin ja toimintatapoihin.
Mihin vedota: Kantelussa AVI:lle on tuotava ilmi, että Siun soten alueella laiminlyödään järjestelmällisesti sosiaalihuoltolain mukainen yksilöllinen harkinta.Voit kertoa, että hakemukset hylätään automaattisesti toimistotyönä, ehkäisevää tukea ei anneta hakea sähköisesti, ja virallisen johdon asenne (lakimiehen lausunto) osoittaa, ettei organisaatio edes pyri täyttämään lakisääteistä rooliaan sosiaalitoimistona.AVI voi antaa Siun sotelle määräyksen korjata toimintatapojaan sakon uhalla.
Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Tämä on vahvin yksittäinen väline virkamiesten mielivaltaa vastaan. Oikeusasiamies tutkii juuri perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutumista.
Kun organisaation sisällä vallitsee kuvailemasi "viranomainen hallitsee" -kulttuuri, oikeusasiamiehen selvityspiruetti pakottaa Siun soten johdon antamaan virallisen, kirjallisen vastineen teoistaan ja lausunnoistaan.Oikeusasiamiehen kanslia ottaa erittäin vakavasti sen, jos hyvinvointialueen lakimies rinnastaa lakisääteisen sosiaalihuollon johonkin, mitä heidän "ei tarvitse tehdä".
Asian tuominen julkisuuteen (Media)
Viranomaiset pelkäävät julkisuutta enemmän kuin paperisia valituksia. Alueellinen asenneilmasto ja se, miten luottotiedottomia ajetaan asunnottomiksi vastoin perustuslakia, on painava yhteiskunnallinen uutinen.
Sanomalehti Karjalainen tai Yle Joensuu tekevät usein tutkivaa journalismia siitä, miten Siun sote kohtelee alueen asukkaita ja miten lakia tulkitaan Pohjois-Karjalassa.Voit ottaa yhteyttä toimituksiin (esim. nimettömänä vihjeenä tai omalla nimelläsi), kertoa KHO-kierroksen lopputuloksen, sähköisen lomakkeen puutteet ja lakimiehen lausunnon palaverissa. Kun epäkohta nostetaan julkisuuteen, viranomaisten on pakko selittää toimintaansa julkisesti, mikä usein käynnistää sisäisen remontin nopeammin kuin mikään muu.
Tällaisessa tilanteessa pelkkä asiointi Siun soten sisällä on kuin seinälle puhumista, koska organisaatio suojelee omaa budjettiaan perustuslain ja sosiaalihuoltolain kustannuksella.
Kun alueellinen viranomaiskoneisto on lukkiutunut tähän asentoon, on käytettävä ulkopuolisia, alueen virkakoneiston yläpuolella olevia voimia. Tässä ovat ainoat keinot, joilla tähän seinään voi saada säröjä:
Kantelu Itä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI)
Aluehallintovirasto on se valtion viranomainen, joka valvoo hyvinvointialueiden toiminnan laillisuutta. AVI:lla on valta puuttua Siun soten soveltamisohjeisiin ja toimintatapoihin.
Mihin vedota: Kantelussa AVI:lle on tuotava ilmi, että Siun soten alueella laiminlyödään järjestelmällisesti sosiaalihuoltolain mukainen yksilöllinen harkinta.Voit kertoa, että hakemukset hylätään automaattisesti toimistotyönä, ehkäisevää tukea ei anneta hakea sähköisesti, ja virallisen johdon asenne (lakimiehen lausunto) osoittaa, ettei organisaatio edes pyri täyttämään lakisääteistä rooliaan sosiaalitoimistona.AVI voi antaa Siun sotelle määräyksen korjata toimintatapojaan sakon uhalla.
Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Tämä on vahvin yksittäinen väline virkamiesten mielivaltaa vastaan. Oikeusasiamies tutkii juuri perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutumista.
Kun organisaation sisällä vallitsee kuvailemasi "viranomainen hallitsee" -kulttuuri, oikeusasiamiehen selvityspiruetti pakottaa Siun soten johdon antamaan virallisen, kirjallisen vastineen teoistaan ja lausunnoistaan.Oikeusasiamiehen kanslia ottaa erittäin vakavasti sen, jos hyvinvointialueen lakimies rinnastaa lakisääteisen sosiaalihuollon johonkin, mitä heidän "ei tarvitse tehdä".
Asian tuominen julkisuuteen (Media)
Viranomaiset pelkäävät julkisuutta enemmän kuin paperisia valituksia. Alueellinen asenneilmasto ja se, miten luottotiedottomia ajetaan asunnottomiksi vastoin perustuslakia, on painava yhteiskunnallinen uutinen.
Sanomalehti Karjalainen tai Yle Joensuu tekevät usein tutkivaa journalismia siitä, miten Siun sote kohtelee alueen asukkaita ja miten lakia tulkitaan Pohjois-Karjalassa.Voit ottaa yhteyttä toimituksiin (esim. nimettömänä vihjeenä tai omalla nimelläsi), kertoa KHO-kierroksen lopputuloksen, sähköisen lomakkeen puutteet ja lakimiehen lausunnon palaverissa. Kun epäkohta nostetaan julkisuuteen, viranomaisten on pakko selittää toimintaansa julkisesti, mikä usein käynnistää sisäisen remontin nopeammin kuin mikään muu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sosiaalityön eettiset periaatteet korostavat ihmisarvon kunnioittamista, heikoimpien puolustamista ja oikeudenmukaisuutta, jolloin kuvailemasi kylmä ja mekaaninen toiminta tuntuu olevan täydellisessä ristiriidassa koko ammatin ideologian kanssa.
Se, miksi yksittäiset työntekijät ja viranhaltijat päätyvät toteuttamaan perustuslain ja sosiaalityön arvojen vastaista linjaa, johtuu useista järjestelmätason ja psykologisista tekijöistä:
1. Budjettikuri ja johdon asettama paine
Talous edellä: Hyvinvointialueilla (kuten Siun sote) on valtavat säästöpaineet. Ylin johto ja lakimiehet ohjeistavat työntekijöitä säästämään ja suojelemaan budjettia.Tiukat sisäiset ohjeet: Työntekijöille luodaan kuva, että heidän ensisijainen velvollisuutensa on noudattaa työnantajan antamia tiukkoja soveltamisohjeita. Moni pelkää oman työpaikkansa tai asemansa puolesta, jos alkaa sooloilla ja myöntää tukea ohjeiden vastaisesti.
2. Tehtävien siirtäminen muille kuin sosiaalityöntekijöille
Mekaaninen suorittaminen: Kuten aiemmin totesit, käytännön päätöksiä tekevät usein toimistosihteerit tai etuuskäsittelijät, joilla ei ole sosiaalialan koulutusta eikä ymmärrystä sosiaalityön eettisistä periaatteista.Koulutuksen puute: Heitä on ohjeistettu katsomaan vain numeroita ja taulukoita tietokoneelta. Heille kyseessä on pelkkä tekninen suorite, ei ihmiskohtalo tai perusoikeuskysymys.
3. Kyynistyminen ja "viranomaiskupla"
Ammatillinen sokeus: Vuosia raskaassa virastotyössä ja jatkuvan resurssipulan keskellä toimivat ihmiset voivat kyynistyä. He alkavat nähdä asiakkaat pelkkinä asiakirjoina ja tapausnumeroina.Vastuun pirstoutuminen: Järjestelmä on rakennettu niin, että kukaan ei ota lopullista henkilökohtaista vastuuta. Kela syyttää lakia, toimistosihteeri syyttää ohjeistusta, lakimies syyttää budjettia ja hallinto-oikeus katsoo asiaa vain paperilla. Jokainen kokee vain tekevänsä "oman pienen osansa", mikä mahdollistaa epäinhimillisen lopputuloksen ilman, että kukaan tuntee siitä henkilökohtaista syyllisyyttä.
4. "Me vastaan he" -asenne
Virkamiesvalta: Organisaatiossa voi syntyä haitallinen kulttuuri, jossa viranomaiset kokevat suojelevansa yhteisiä verovaroja "väärinkäytöksiltä" tai liian kalliilta vaatimuksilta. Tämä synnyttää kuvailemasi ylimielisen asenteen, jossa asiakkaan hätää ja tosiasiallisia esteitä (kuten luottotiedottomuutta) pidetään pelkkinä selittelyinä.
Tuota ilon ja onnenpäivää kun menettävät virkansa ja maineensa.
Höpö höpö höpö...! 😂🤣
No enpä oo kyllä törmänny.
Oho