lonkkavika/korvaus!?

Ehkä eläinlääkäri on sinulle sanonut, että kysessä on SYNNYNNÄINEN lonkkavika... asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Totta on, että lonkkaviat periytyvät. Tai parempi olisi kai sanoa, että alttius lonkkavikaan periytyy. Mutta asiaan vaikuttaa suuresti pennun kasvuajan hoito/ruokinta varsinkin raskailla roduilla. Ja kuten jo mainittu, lonkkavian periytyvyys on aikamoinen kysymysmerkki, koska vaikka sukutaulu olisi täynnä terveitä koiria, niin lonkkavikaisia pentuja saattaa ilmetä. Eli älä ala syyllistää kasvattajaa automaattisesti huonosta kasvatustyöstä...

amelia kirjoitti:

Ehkä eläinlääkäri on sinulle sanonut, että kysessä on SYNNYNNÄINEN lonkkavika... asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Totta on, että lonkkaviat periytyvät. Tai parempi olisi kai sanoa, että alttius lonkkavikaan periytyy. Mutta asiaan vaikuttaa suuresti pennun kasvuajan hoito/ruokinta varsinkin raskailla roduilla. Ja kuten jo mainittu, lonkkavian periytyvyys on aikamoinen kysymysmerkki, koska vaikka sukutaulu olisi täynnä terveitä koiria, niin lonkkavikaisia pentuja saattaa ilmetä. Eli älä ala syyllistää kasvattajaa automaattisesti huonosta kasvatustyöstä...

Lue lisää

Minulla on sellainen käsitys, että jos kasvattaja on kertonut rodun taipumuksesta lonkkavikaan ja näyttänyt vanhempien rekisteritodistukset/tutkimustulokset, ei sinulla ole ole mitään oikeutta vaatia hinnasta euroakaan takaisin!

laina kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että jos kasvattaja on kertonut rodun taipumuksesta lonkkavikaan ja näyttänyt vanhempien rekisteritodistukset/tutkimustulokset, ei sinulla ole ole mitään oikeutta vaatia hinnasta euroakaan takaisin!

Lue lisää

Jos koirallasi on jokin vika, niin kasvattaja on velvollinen maksamaan osan pennun hinnasta takaisin. Kannattaa lukea sopimus koiran kaupasta vähän tarkemmin ja vähän kasvattajienkin ohjeita.
Jos koiralla on lonkkavika, kivesvika, purentavika tms. kasvattaja on velvollinen maksamaan.
Tosin ainahan se sairaus ei ole välttämättä perinnöllinen, mutta harvat koiranomistajat siitä viisveisaa kunhan saa rahaa takas.

tyttö kirjoitti:

Jos koirallasi on jokin vika, niin kasvattaja on velvollinen maksamaan osan pennun hinnasta takaisin. Kannattaa lukea sopimus koiran kaupasta vähän tarkemmin ja vähän kasvattajienkin ohjeita.
Jos koiralla on lonkkavika, kivesvika, purentavika tms. kasvattaja on velvollinen maksamaan.
Tosin ainahan se sairaus ei ole välttämättä perinnöllinen, mutta harvat koiranomistajat siitä viisveisaa kunhan saa rahaa takas.

Lue lisää

Hyvä tyttö ja monet muutkin koiran omistajat tai viisaat tietäjät. Onko sinulle koira pelkkää rahalla hankittu kulutustavara ja jos siinä on vika niin valmistajalla on vastuu maksaa korvauksia ja sinä olet rahoinesi tyytyväinen.
Mutta, tarkstelkaamme koiran valmistus prosessia; otetaan kaksi pussia virheettömiä geenejä, sekoitetaan ja kerätään parhaimmat yksilöt myytäväksi. Tuloksena joka suhteessa ostajan odotuksia vastaava yksilö. Todellisuus:
kasvattaja etsii jopa vuosia kasvatus tavoitteitaan vastaavaa narttua, tutkii sukutauluja, taustoja, käy etsimässä tietoa melkein kaikkialta muualta paitsi vessan pytystä, löytää mielestään sen maan parhaan pennun, kasvattaa siitä itselleen siitosnarttua, käyttää näyttelyssä, hankkii mahdollisesti koetuloksia, tutkituttaa koiran terveyden ja jos koira täyttää tarvittavat kriteerit alkaa etsiä sille sopivaa urosta, samoilla menetelmillä kun on narttua hankkiessaan tehnyt jopa vielä tarkemmin. Itse prosessi alkaa astutus reissusta, joka toden nälöisesti kestää useamman päivän kun oikea astutus ajankohta ei satu juuri uroksen luokse tulo ajankohtaan. Sitten odotetaan 5 viikkoa että voidaan todeta oliko astutus reissu tuottoissa eli onko narttu kantava, jos on, odotetaan vielä kuukauden päivät että pennut syntyvät. Tällä välin on sisustettu yksi talon huoneista pentu huoneeksi, hankittu hätätilanteidsen varalle kassillinen erilaisia hoito tarvikkeita ja lääkkeitä, varattu jokin eläinlääkäri päivystämään jos jokin menee synnytyksessä vikaan. Synnytyksen jälkeen hoidetaan alussa narttua kuin kuningatarta ja kolmen viikon kuluttua aletaan hoivata pentuja lisäruualla ja samalla pikkuhiljaa vierottamaan narttua, mitä lähemmäksi luovutus ikä tulee sen suurempi on pentujen päivittäin vaatima aika ja työmäärä. Madotuksineen, eläinlääkärintarkastuksineen ym, kommervenkkeineen mistä pennun ostaja ei tiedä yhtään mitään, hän väsää yön pitkinä tuntien pennu mukaan kansiollisen hoito, ruokina, liikunta ym. ohjetta, eikä kasvattaja valita kellekkään, hänhän kuuleman mukaan tekee bisnestä. Pahimmassa tapauksessa koiran ostaja antaa ohjeille ja neuvoille piupaut ja syöttää pennulle heti alusta makaronia ja maksalatikkoa juoksuttaa pentua pyörön perässä tai ei siten ollenkaan. Setten kun parin vuoden kuluttua lonkkakuvauksissa todetaan ettei pennulla olekkaan priimalonkat, on syy tietysti kasvattajan ja hänen tulee heti käydä ostajan maksamat rahat korkeakorkoiselta pois ja palauttaa ne petetylle ostajalle, koska selvästikkin hän on vastuun tunnoton bisnestä tekevä kasvattaja. Ajatelkaa voiko elävälle organismille antaa 100 % takuun ja onko vioissa kasvattaja ainut syyllinen ja korvaus velvollinen. Lain mukaan kun kasvattaja on kertonut pennun ostajalle ennen ostopäätöksen tekemistä, rodussa esiintyvistä mahdollisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista ja niiden mahdollisuudesta (mielellään kirjallisena)
ei hän ole korvaus velvollinen. Kivesvika ja napatyrä ovat kasvattajan korvaus vastuun alaisia ja ne mainitaan Kennelliiton vahvistamassa kauppa kirjassa. Ajatelkaa ennen kaikkea koiraa, älkää pelkästään kukkaroanne:

Ikäloppu kirjoitti:

Hyvä tyttö ja monet muutkin koiran omistajat tai viisaat tietäjät. Onko sinulle koira pelkkää rahalla hankittu kulutustavara ja jos siinä on vika niin valmistajalla on vastuu maksaa korvauksia ja sinä olet rahoinesi tyytyväinen.
Mutta, tarkstelkaamme koiran valmistus prosessia; otetaan kaksi pussia virheettömiä geenejä, sekoitetaan ja kerätään parhaimmat yksilöt myytäväksi. Tuloksena joka suhteessa ostajan odotuksia vastaava yksilö. Todellisuus:
kasvattaja etsii jopa vuosia kasvatus tavoitteitaan vastaavaa narttua, tutkii sukutauluja, taustoja, käy etsimässä tietoa melkein kaikkialta muualta paitsi vessan pytystä, löytää mielestään sen maan parhaan pennun, kasvattaa siitä itselleen siitosnarttua, käyttää näyttelyssä, hankkii mahdollisesti koetuloksia, tutkituttaa koiran terveyden ja jos koira täyttää tarvittavat kriteerit alkaa etsiä sille sopivaa urosta, samoilla menetelmillä kun on narttua hankkiessaan tehnyt jopa vielä tarkemmin. Itse prosessi alkaa astutus reissusta, joka toden nälöisesti kestää useamman päivän kun oikea astutus ajankohta ei satu juuri uroksen luokse tulo ajankohtaan. Sitten odotetaan 5 viikkoa että voidaan todeta oliko astutus reissu tuottoissa eli onko narttu kantava, jos on, odotetaan vielä kuukauden päivät että pennut syntyvät. Tällä välin on sisustettu yksi talon huoneista pentu huoneeksi, hankittu hätätilanteidsen varalle kassillinen erilaisia hoito tarvikkeita ja lääkkeitä, varattu jokin eläinlääkäri päivystämään jos jokin menee synnytyksessä vikaan. Synnytyksen jälkeen hoidetaan alussa narttua kuin kuningatarta ja kolmen viikon kuluttua aletaan hoivata pentuja lisäruualla ja samalla pikkuhiljaa vierottamaan narttua, mitä lähemmäksi luovutus ikä tulee sen suurempi on pentujen päivittäin vaatima aika ja työmäärä. Madotuksineen, eläinlääkärintarkastuksineen ym, kommervenkkeineen mistä pennun ostaja ei tiedä yhtään mitään, hän väsää yön pitkinä tuntien pennu mukaan kansiollisen hoito, ruokina, liikunta ym. ohjetta, eikä kasvattaja valita kellekkään, hänhän kuuleman mukaan tekee bisnestä. Pahimmassa tapauksessa koiran ostaja antaa ohjeille ja neuvoille piupaut ja syöttää pennulle heti alusta makaronia ja maksalatikkoa juoksuttaa pentua pyörön perässä tai ei siten ollenkaan. Setten kun parin vuoden kuluttua lonkkakuvauksissa todetaan ettei pennulla olekkaan priimalonkat, on syy tietysti kasvattajan ja hänen tulee heti käydä ostajan maksamat rahat korkeakorkoiselta pois ja palauttaa ne petetylle ostajalle, koska selvästikkin hän on vastuun tunnoton bisnestä tekevä kasvattaja. Ajatelkaa voiko elävälle organismille antaa 100 % takuun ja onko vioissa kasvattaja ainut syyllinen ja korvaus velvollinen. Lain mukaan kun kasvattaja on kertonut pennun ostajalle ennen ostopäätöksen tekemistä, rodussa esiintyvistä mahdollisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista ja niiden mahdollisuudesta (mielellään kirjallisena)
ei hän ole korvaus velvollinen. Kivesvika ja napatyrä ovat kasvattajan korvaus vastuun alaisia ja ne mainitaan Kennelliiton vahvistamassa kauppa kirjassa. Ajatelkaa ennen kaikkea koiraa, älkää pelkästään kukkaroanne:

Lue lisää

Kun on 20 000 mk uponnut koiran allergioista johtuviin tutkimuksiin ja hoitoihin, alkaa pikkuhiljaa ajattelemaan sitä kukkaroakin.

Ostovaiheessa ei kerrottu, että poikkeuksetta kaikilla westiellä on iho-ongelmia. Koira on 7 vuotta vanha, joten 20 000 mk mennenee vielä. Ei kovin paljon naurata.

Mielestäni koko rodun voisi lopettaa, sillä koirat kärsivät jatkuvista tulehduskivuista ja kutinasta. Ei ole todellakaan kivaa seurata koiran jatkuvaa kärsimystä.

Lääkärissä ensimmäinen kommentti on, että tälle rodulle on tyypillistä sitä ja tätä... olisi syytä ollut kertoa se jo ostovaiheessa sen sijaan, että ongelmia vähäteltiin.

hh kirjoitti:

Kun on 20 000 mk uponnut koiran allergioista johtuviin tutkimuksiin ja hoitoihin, alkaa pikkuhiljaa ajattelemaan sitä kukkaroakin.

Ostovaiheessa ei kerrottu, että poikkeuksetta kaikilla westiellä on iho-ongelmia. Koira on 7 vuotta vanha, joten 20 000 mk mennenee vielä. Ei kovin paljon naurata.

Mielestäni koko rodun voisi lopettaa, sillä koirat kärsivät jatkuvista tulehduskivuista ja kutinasta. Ei ole todellakaan kivaa seurata koiran jatkuvaa kärsimystä.

Lääkärissä ensimmäinen kommentti on, että tälle rodulle on tyypillistä sitä ja tätä... olisi syytä ollut kertoa se jo ostovaiheessa sen sijaan, että ongelmia vähäteltiin.

Lue lisää

olen samaa mieltä. Kasvattajien pitäisi ehdottomasti kertoa rodusta kaikki hyvä sekä huonot puolet.
Nykypäivän kasvatushan on mennyt siihen että ulkonäkö on se tärkein seikka ja sitten tulee vasta muut. Minulle tärkein on koiran luonne ja terveys ja plussaa on vain se että se olisi myös rodunomainen.
Menkäähän kasvattajat itseenne ja miettikää vähän että millaisia koiria myytte.

Ikäloppu kirjoitti:

Hyvä tyttö ja monet muutkin koiran omistajat tai viisaat tietäjät. Onko sinulle koira pelkkää rahalla hankittu kulutustavara ja jos siinä on vika niin valmistajalla on vastuu maksaa korvauksia ja sinä olet rahoinesi tyytyväinen.
Mutta, tarkstelkaamme koiran valmistus prosessia; otetaan kaksi pussia virheettömiä geenejä, sekoitetaan ja kerätään parhaimmat yksilöt myytäväksi. Tuloksena joka suhteessa ostajan odotuksia vastaava yksilö. Todellisuus:
kasvattaja etsii jopa vuosia kasvatus tavoitteitaan vastaavaa narttua, tutkii sukutauluja, taustoja, käy etsimässä tietoa melkein kaikkialta muualta paitsi vessan pytystä, löytää mielestään sen maan parhaan pennun, kasvattaa siitä itselleen siitosnarttua, käyttää näyttelyssä, hankkii mahdollisesti koetuloksia, tutkituttaa koiran terveyden ja jos koira täyttää tarvittavat kriteerit alkaa etsiä sille sopivaa urosta, samoilla menetelmillä kun on narttua hankkiessaan tehnyt jopa vielä tarkemmin. Itse prosessi alkaa astutus reissusta, joka toden nälöisesti kestää useamman päivän kun oikea astutus ajankohta ei satu juuri uroksen luokse tulo ajankohtaan. Sitten odotetaan 5 viikkoa että voidaan todeta oliko astutus reissu tuottoissa eli onko narttu kantava, jos on, odotetaan vielä kuukauden päivät että pennut syntyvät. Tällä välin on sisustettu yksi talon huoneista pentu huoneeksi, hankittu hätätilanteidsen varalle kassillinen erilaisia hoito tarvikkeita ja lääkkeitä, varattu jokin eläinlääkäri päivystämään jos jokin menee synnytyksessä vikaan. Synnytyksen jälkeen hoidetaan alussa narttua kuin kuningatarta ja kolmen viikon kuluttua aletaan hoivata pentuja lisäruualla ja samalla pikkuhiljaa vierottamaan narttua, mitä lähemmäksi luovutus ikä tulee sen suurempi on pentujen päivittäin vaatima aika ja työmäärä. Madotuksineen, eläinlääkärintarkastuksineen ym, kommervenkkeineen mistä pennun ostaja ei tiedä yhtään mitään, hän väsää yön pitkinä tuntien pennu mukaan kansiollisen hoito, ruokina, liikunta ym. ohjetta, eikä kasvattaja valita kellekkään, hänhän kuuleman mukaan tekee bisnestä. Pahimmassa tapauksessa koiran ostaja antaa ohjeille ja neuvoille piupaut ja syöttää pennulle heti alusta makaronia ja maksalatikkoa juoksuttaa pentua pyörön perässä tai ei siten ollenkaan. Setten kun parin vuoden kuluttua lonkkakuvauksissa todetaan ettei pennulla olekkaan priimalonkat, on syy tietysti kasvattajan ja hänen tulee heti käydä ostajan maksamat rahat korkeakorkoiselta pois ja palauttaa ne petetylle ostajalle, koska selvästikkin hän on vastuun tunnoton bisnestä tekevä kasvattaja. Ajatelkaa voiko elävälle organismille antaa 100 % takuun ja onko vioissa kasvattaja ainut syyllinen ja korvaus velvollinen. Lain mukaan kun kasvattaja on kertonut pennun ostajalle ennen ostopäätöksen tekemistä, rodussa esiintyvistä mahdollisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista ja niiden mahdollisuudesta (mielellään kirjallisena)
ei hän ole korvaus velvollinen. Kivesvika ja napatyrä ovat kasvattajan korvaus vastuun alaisia ja ne mainitaan Kennelliiton vahvistamassa kauppa kirjassa. Ajatelkaa ennen kaikkea koiraa, älkää pelkästään kukkaroanne:

Lue lisää

.... elävästä olennosta ei voi antaa takuuta,mutta kyllä synnynnäisestä lonkkaviasta kasvattajalla vastuu!! Jossei kasvattaja ole erikseen sopinut vastuun siirrosta ostajalle.Kasvattajalla on AINA MORAALINEN VASTUU sanoo kauppakirja mitä tahansa asiasta.

amelia kirjoitti:

Ehkä eläinlääkäri on sinulle sanonut, että kysessä on SYNNYNNÄINEN lonkkavika... asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Totta on, että lonkkaviat periytyvät. Tai parempi olisi kai sanoa, että alttius lonkkavikaan periytyy. Mutta asiaan vaikuttaa suuresti pennun kasvuajan hoito/ruokinta varsinkin raskailla roduilla. Ja kuten jo mainittu, lonkkavian periytyvyys on aikamoinen kysymysmerkki, koska vaikka sukutaulu olisi täynnä terveitä koiria, niin lonkkavikaisia pentuja saattaa ilmetä. Eli älä ala syyllistää kasvattajaa automaattisesti huonosta kasvatustyöstä...

Lue lisää

...isot rodut periyttävät helpommin lonkka -ja kyynernivel vikoja.Saksanpaimenkoiraliitto ylläpitää rekisteröityneitten kasvattajien toimittamaa lonkka -ja kyynerniveltilastoa joka tulee SKL-FKK:sta saatavalla materiaalilla n. kerran kuussa. Ja mitä tulee eläinlääkärin diagnoosiin siitä onko lonkkavika synnynnäinen,on eläinlääkäri todennut varhaisen vaurion,joka tod.näk. on synnynnäinen.Saksanpaimenkoirilla tilastolliset analyysit osoittavat,että perinnöllisyyden syiden osuus on alle 20% ,puhutaan nyt siis HD-indeksistä.Totuus on ,että mitä huonomman lonkat isällä sitä useampi jälkeläinen on myös lonkkavikainen.isän ja emän HD-riski summautuu isä 1 emä 3=isä2 emä2.
Kasvuolosuhteet isoilla roduilla,ruokinnan lisäksi ovat hyvin tärkeät lonkkien ja kyynernivelten suhteen,TÄSSÄ ASTUUKIN ESIIN KASVATTAJAN VASTUU JA OSUUS. KASVATTAJAN VASTUU ON VALISTAA PENNUN OSTAJAA OIKEASTA RUOKINNASTA JA HOIDOSTA,KASVATTAJA PITÄÄ AKTIIVISESTI YHTEYTTÄ JA PYYTÄÄ PENNUN OSTAJAA TOIMIMAAN SAMOIN!!Näin toimii vastuullinen kasvattaja ja ostaja,mutta kuten sanottua kaikki eivät toimi näin....

tyttö kirjoitti:

olen samaa mieltä. Kasvattajien pitäisi ehdottomasti kertoa rodusta kaikki hyvä sekä huonot puolet.
Nykypäivän kasvatushan on mennyt siihen että ulkonäkö on se tärkein seikka ja sitten tulee vasta muut. Minulle tärkein on koiran luonne ja terveys ja plussaa on vain se että se olisi myös rodunomainen.
Menkäähän kasvattajat itseenne ja miettikää vähän että millaisia koiria myytte.

Lue lisää

...että meitä on moneen junaan osa jää asemallekkin.Vastuullinen kasvattaja valistaa ,valistunut ostaja ottaa selvää ja kysyy ennen ostopäätöstä!!