Ikävä parisuhteeseen. Haluaisin miehen...

Olen 38v. nainen.
Taustani ovat risaiset. Huonoja parisuhde valintoja tullut tehtyä. Ei ulkonäkö perusteisesti, vaan huono ihmistuntemukseni. Olen antanut itsestäni liikaa kaikin puolin edellisissä suhteissa ja löytänyt itseni tuhottuna ja hyväksikäytettynä monin tavoin. Olin vilpitön, lojaali ja aina yhden miehen nainen. Nyt en halua enää tutustua uusiin ihmisiin kuten ennen, vaikka olen aina ollut sosiaalinen. Pelkään tapaavani entistä hullumman ihmisen ja enää en halua pyöritykseen jossa pääsee melkein hengestään. En halua päihdehuuruista henkilöä, en uhkapeli ongelmaista, en viimeisen päälle hyvän näköistä ja treenattua, en myöskään uppo rikasta, sun rahat on sun rahat ja mun on mun. En väkivaltaista, manipuloivaa, dominoivaa, mutten myöskään umpi romanttista ainoastaan komedioita katsovaa henkilöä, en halua tietokonepeli tai puhelin addiktiosta kärsivää henkilöä. Tiputan pois myös jatkuvasti kuulokkeita käyttävät henkilöt, jotka kuorsaavat tai eivät voi nukahtaa ilman podcasteja tai musiikkia. En halua liian siististi pukeutuvaa supliikkimiestä, mutten myöskään miestä joka kulkee reikäisissä vaatteissa ja jolle joutuisin ostamaan vaatteet. En halua aina olla se joka maksaa kaikki reissut ja tapahtumat, ruokailut ulkona. Edes joskus olisi kiva kun mies vastavuoroisesti osallistuu tarjoamiseen. En halua vanhan liiton gangsteria joka ratkaisee kaikki ongelmat hakkaamalla ongelman kuin ongelman hajalle, vaikka se olisi vain pyykkikone tai väliovi. En vaadi juttelemista joka asiasta ja asioiden selvittämistä jankkaamalla, mutta jossain vaiheessa itsensä ilmaisu ei olisi pahasta. En haluaisi toistaiseksi enkä omista lemmikkejä. Haluaisin miehen joka pysyy rinnallani koko loppuelämän. En jaksa enää vaihtaa kumppania. Kaipaan pysyvyyttä, tuli mitä tuli. Riidat sovitaan jossain kohtaa, muttei niistä jauheta uuden yhteenoton tullessa enää uudestaan niinku 5vuotta vanhoista asioista. Olen pyytänyt edellisiltä et Jätä mut, ennemmin ku petät. No ei oo onnistunut. Sit saanut tietää jälkeen päin sairaita asioita toisen tekemisistä suhteen aikana. Olen pettämistä kokeneena sortuvainen parisuhteen ylisuojeluun. En pidä siitä että mies kaveeraa exän tai exiensä ellei kuvioon liity lapsi, ex-panojen tai sellaisten naisten kanssa joista on ollut kiinnostunut ennen suhdettamme. Haluaisin miehen joka voi pitää puhelimen näytöllä saapuvat ilmoitukset näkyvinä, kuten itsekin teen. Pyydettäessä ja vieressä ollessa kumppanini on saanut vapaasti käydä puhelimeni läpi, ei ole ollut mitään salattavaa. En harrasta tindereitä tms. Enkä halua sitä mieheltäkään. En tarvitse somea. Ystävilläni on numeroni ja se riittää. Muttei varmaan sellaista miestä edes ole olemassa joka ei somea seuraisi kuolaten...? En ainakaan ole tavannut ketään jolla ei jotain kanavaa ole käytössä, ku onhan kaikki se vaan nykyaikaa... Mua inhottaa kaikki tekoäly maailma. Ajatuksiltani olen semi ateisti, käyn vain jouluisin kirkossa. Olen suht isänmaallinen ja viihdyn nykyään parhaiten kotona. Hyvässä seurassa uskallan iltaisin liikkua kotia pidemmälle. En suinkaan pelkuri ole, vaan itsesuojeluvaisto on viime vuosien kokemuksien myötä noussut pilviin. En ole se nainen joka kulkee mini sortseissa ulkona mini toppi päällään. Mielummin laitan adidaksen collarit jalkaan ja lippiksen päähän. Haaveilen miehestä joka tykkäisi suunnitella ja tehdä kanssani ruokaa yhdessä. Välillä vuorotellen tai toisen yllättäen. Aikaisemmin lempinimeni oli palvelija, hu**a, siivooja. Kaikki askareet aina olen hoitanut sen suuremmin valittamatta. Onko sellaista miestä, joka edes joskus esim. Kerran kuukaudessa pyytämättä tekisi jonkun kotiaskareen? Älytöntä varmaan olisi vaatia omien jälkien siivousta.... Toki 50/50 puolin ja toisin, mut sikailua en enää kattele, kun tahalleen sotketaan karkkipaperit sängyn alle, ruokalautaset jää pöytään jne. Uskomatonta kyllä, kaikkien kokemuksieni jälkeen joista en tässä kirjoita haluaisin silti miehen rinnalleni, perheen ja naimisiin.
Vastatkaa miehet, oonko kuinka hakoteillä ikinä löytääkseni ketään? Oletko sä siellä jossain? Oon ammatiltani ajoneuvoasentaja ja sellaiseksi tomboy tyyppiseksi naiseksi mua on kuvattu jokusen kerran... Et ihan pehmein mies ei mun kanssa pärjää, hän kyllästyy varmasti mun tiukkasanaiseen suuhun. Puuropaketin Elovena tyttö on mun vastakohta, mut perus käytöstavat multa löytyy, kunnioitus ja sillonku sattuu niin kirotaan koko arsenaalilla. Mutta joo. Tulipa vuodatus. Yksinäinen sellainen. Haluaisin jakaa elämän ja tehdä muistoja yhdessä...
Ehkä mun pitäis alkaa harkitsemaan lesbo uraa toisessa leirissä... xD Harmi vaan ku toistaseks oon tykänny kyl ihan pelkästään miehistä.

Terkuin: SexuallyOverActive. xD

P. S Ei sellaista ihmistä mun rinnalle oo varmasti löytymässä, jonka kaa olis vanhanliiton rakkaustarina, niin ehkä mun pitäis ettiä sugardaddyä. Kavereita on tarpeeks, ja ne ei mun sänkyyn tuu iltasella viemään tätä läheisyydenkaipuuta ja ikävää pois... 8) En vaan tiedä ketä kaipaan ja ootko ees olemassa... GN<3