Jätti-sääski?

hankisääski, ei ime verta vaan kukista mettä. Vaaraton ja harmiton. Julman näköinen toki.

Kuten kaima jo kertoikin, kyse on hankisääskestä tai sillä nimellä ne monilla alueilla Suomessa tunnetaan. nyt ei muistu mieleen, että niiden virallinen nimi on.

Horkkahyttysiä on Suomessa nykyäänkin. Ne ovat tavallisen sääsken näköisiiä, mutta pikkasen, ehkä puolet isompia. Siivet ovat ruskeankirjavia. Seinällä istuessa ne muistaakseni pitävät takimmaisia jalkoja koholla. Mutta koko ja siipien kirjavuus ovat melko hyvä tuntomerkki. (Voi tosin olla, että joissain kirsisääskissä ja sienisääskissä on samanäköisiä lajeja, mutta ne ovat hennompia ja niilä ei ole verenimemiseen soveltuvaa imukärsää).

Horkkasääsket ovat yleisiä. Mutta onneksi meillä ei ole enää malariaa, jota ne voisivat levittää. (Ilmastomuutos ja malarian muuttuminen lääkkeille aina vaan vastustuskykyisemmäksi voi muuttaa tilanteen taas huonommaksi.) Se tais kadota maastamme jo 1800 luvulla. Silloin oli Suomessa myös spitaalia l. lebraa vaikka sitäkin nykyihmiset pitää enemmän tropiikin vitsauksena. Lebrasairaaloita tai oikeammin eristyspaikkoja oli siellä täällä ympäri Suomen, Lappia myöten.

tarkoittaa vaaksiaista? Vaaksiaiset kuuluvat kärpästen kanssa samaan kaksisiipisten lahkoon ja ne muodostavat oman sääskien alalahkon, jossa on ainakin 18 eri heimoa mm. vaaksiaiset, hyttyset, lumisääsket, surviaissääsket, sienisääsket, äkämäsääsket, polttiaiset, mäkäräiset sun muut. Ja lajeja riittää...

Vaaksiaisia on Suomessa reilusti toistasataa eri lajia tosi isoista aina hyttysten kokoisiin. Ne eivät pure, jotkut lajit imevät mettä kukista. Toukkina ne elävät kasvisravinnolla nakertaen kasvien juuria.

Hyttysiä Suomessa on alun neljättäkymmentä lajia, joista horkkahyttynen (horkkasääski)on isoimmasta päästä vertaimevistä lajeista. Suomessa se ei onneksi levitä mitään tauteja, joista se on lämpimimmissä maissa surullisen kuuluisa.