mitä olisin voinut antaa sinulle. Miten olisin voinut tehdä elämästäsi paremman kuin se kenties jo on? Olisinko osannut huolehtia sinusta niin, että tunnet olosi rakastetuksi, aina tuetuksi ja vahvemmaksi kuin aiemmin, ja olisinko muistanut joka päivä muistuttaa sinua siitä, että olet minulle tärkeä?
Viime viikkoina olen voinut huonommin. Samalla ajatukset ovat kääntyneet siihen, minkälaiseksi sinä olisit mahdollisesti elämäni tehnyt. Olisitko rauhoittanut sisimpäni? Olisiko minulla ollut turvallinen olo, kun sinä olet vierelläni? Olisiko aamuyön tuntien ahdistus laimentunut, kun olisin saanut laskea käteni olkavarrellesi kun sinä nukut vieressäni? Olisinko tuntenut oloni vahvemmaksi, kun en ole yksin maailmaa vastaan?
Minkälainen elämäni olisi, jos sinä olisit siinä mukana? Sitä mietin samalla kun ikävöin.
Viime viikkoina olen voinut huonommin. Samalla ajatukset ovat kääntyneet siihen, minkälaiseksi sinä olisit mahdollisesti elämäni tehnyt. Olisitko rauhoittanut sisimpäni? Olisiko minulla ollut turvallinen olo, kun sinä olet vierelläni? Olisiko aamuyön tuntien ahdistus laimentunut, kun olisin saanut laskea käteni olkavarrellesi kun sinä nukut vieressäni? Olisinko tuntenut oloni vahvemmaksi, kun en ole yksin maailmaa vastaan?
Minkälainen elämäni olisi, jos sinä olisit siinä mukana? Sitä mietin samalla kun ikävöin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
🩷
Millä tavalla maailma on sinua vastaan?
Varmaan gubelta puuttuu ns mm pårspllu, jos meemin muistat?🥱
Ei maailma ole minua vastaan, maailma vain on. Minä olen yksin maailmaa vastaan.
Mikä maailmassa on niin vikana, että olet sitä vastaan?
Ei minun yhteensopimattomuuteni maailman kanssa ollut se, miksi aloituksen tein. Ikävöin häntä taas vaihteeksi kyyneliin asti. Se oli minulle tuota kirjoittaessa paljon merkityksellisempää.
Oletko nainen, aloittaja?
Kyllä, olen nainen.
Minä tiesin sen jo heti. Mies varmaan silti taitelee tunteitansa vastaan lopun ikäänsä. Meidän molempien maailma olisi paljon parempi yhdessä ja myös meille tärkeimpien ihmisten siinä sivussa. Mutta kun olen vääränlainen, kielletty rakkaus, siis hänen mielestään, vaik mullakin on samat tunteet ja tarpeet kuin muillakin, plus ollaan lopulta herkempiä kuin suurin osa tässä maailmassa. Suren aina kun hän valitsee hiljaisuuden saati väärän kumppanin. Ja minua joka päivä ajattelee silti kiihkeästi, miten saattaakaan kusettaa kaikkia. Etenkin itseään.
Itkisinkö tänään pitkästä aikaa? Viime kerrasta on kuukausia.
Olisin tehnyt elämästäsi ja olostasi paremman.
💕💕😘🐶🐶🐶🐶🐶🐶🐶😘💕💕
Mitä miettimistä siinä muka on normaali parisuhde järjestys vahvempi tukee heikompaa parisuhteen taloudellinen tilannehan elää aina sen hetkisen tilanteen mukaan jos ette ole oppineet niin yksikään päivä ei ole täsmälleen samanlainen jos on niin on itse tehnyt jotain väärin jos tänään joutuu tekemään täsmälleen samat asiat kuin eilen
Tämä aloitus itkettää. Eipä tuollaista ihmistä ole vierelle suotu.
Mistä sinä toisten oloja tiedät? Tiedä, vainka kuinka tykkäis olla ilman sinua. Älä ajattele toisen puolesta ellei hän pyydä apuasi. m>n
En ole aloittaja, mutta sinulla taitaa olla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.
Meidän elämä olisi hyvä, seesteinen ja turvallinen täynnä pyyteetöntä intohimoista rakkautta. Olisin se syli missä voisit hengähtää ja olla turvassa maailman kiireeltä ja pahuudelta.
En koskaan sinua loukkaisi tai satuttaisi, en liikoja vaatisi. Rakastaisin sinua niinkuin herkintä ja kauneinta kukkaa. Sinulle rakas Pm! ❤️
Marikasi iäti
Oltiinkos me pari vuotta yhdessä? Kyllä siinä jo näki, ettemme sovi yhteen. Sulle on tärkeää ja arvokasta moni asia jonka minä koen viaksi tässä maailmassa. Mistä me muka voitiin edes jutella ilman että tuli riita?
Ei koske aloittajaa tuollainen tilanne. Emme ole olleet hänen kanssaan koskaan yhdessä, enkä minä ole riitelijätyyppiä.
Ehkä sinua ei ole tarkoitettu parisuhteeseen, jos olet levoton sielu?
Ehkä hän vain ei ole kohdannut sopivaa.
En missään vaiheessa puhunut levottomuudesta (pari)suhdemielessä tai mistään "levottomasta sielusta", tuo on sinun viitekehyksestäsi kasvava tulkinta. Minun viitekehykseni on täysin erilainen.
Puhuin nimenomaan sisäisestä rauhattomuudesta. Sillä ei ole mitään tekemistä sitoutumiskyvyttömyyden, ailahtelevien tunteiden tai muun vastaavan kanssa. Kyse on eksistentialistisesta rauhattomuudesta. Sellaisesta rauhattomuudesta, joka herättää nukkujan aamuyöllä ilman mitään varsinaista syytä.
No mistä voit olla onnellinen, niin kykenet välittämään ihmisestä. Ei tuollaisia nimittäin mieti ihmiset, jotka ei välitä.
Se ettei ole sen ihmisen rinnalla, jota rakastaa tai jonka rinnalla olisi hyvä olla ja elää on aina jonkinlainen henkilökohtainen tragedia. Iso tai pieni mutta vaikuttava sisimpään.
Se ettei voida toisen elämään vaikuttaa, jos he ei sinne elämään meitä edes kaipaa tai osaa kaivata, niin sille ei voi mitään. Miten itse mietin, niin toivon että elämä ja muut ihmiset kohtelee hyvin. Ja vastoinkäymisistäkin selviää. Muuta ei oikein voi, vaikka kuinka tykkää jostain.