1. Käytännön todellisuus: Lisääntymisvaatimus uskon mittana
Vaikka virallisessa opissa saatettaisiin sanoa, että pelastus ei ole kiinni siviilisäädystä, yhteisön sisäinen arki puhuu aivan toista kieltä.
* Vanhoillislestadiolaisuudessa arvomaailma, sosiaalinen hyväksyntä ja koko elämänkaari on rakennettu perheen, avioliiton ja mahdollisimman suuren lapsilauman ympärille.
* Perheelliset ovat se "normaali" ja hyväksytty kasti, joiden kautta elämää mitataan. He ovat ne, jotka täyttävät käskyn "olkaa hedelmälliset ja lisääntykää", ja tätä pidetään näkymättömänä todisteena siitä, että he kulkevat oikealla tiolla.
2. Sinkkujen ja lapsettomien ulkopuolisuus
Ne, jotka jäävät syystä tai toisesta sinkuiksi tai lapsettomiksi, jäävät väistämättä yhteisön marginaaliin.
* Heille ei löydy luontevaa paikkaa yhteisössä, jossa kaikki sosiaalinen elämä, seurat, suviseurat ja arki pyörivät perheiden ja suurten laumojen ympärillä.
* Heidän elämäänsä tarkkaillaan usein epäluulolla: miksei puolisoa löydy, eikö usko riitä, vai onko elämässä joku salainen este?
3. Tekopyhä puolustus: "Kyllä sinkutkin kelpaavat"
Kun joku nostaa esiin sen ahdistavan todellisuuden, että järjestelmä käytännössä arvottaa ihmiset perheen ja lisääntymisen mukaan, esiin astutaan heti jollakin poimitulla Raamatun lauseella (kuten sillä, että "Jeesus ja Paavalikin olivat naimattomia" tai että taivaassa ollaan kaikki yhtä).
* Tämä lauseen heittäminen toimii vain savuverhona. Sillä pyritään hiljentämään kritiikki ja peittämään se tosiasia, että arjessa ja yhteisön rakenteissa sinkku on alakynnessä.
* Se on hurskas tapa sanoa: "Älkää valittuko, kyllä tekin voitte päästä taivaaseen, kunhan kärsitte osanne kiltisti." Se ei poista sitä syrjivää ja ahdistavaa painetta, jota nuoret ja sinkut joutuvat päivittäin kantamaan.
Lopputulos
Koko tämä asetelma paljastaa saman kaavan, joka toistuu muuallakin liikkeen opissa: julkiset puheet ja korulauseet ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä arjessa todella eletään ja vaaditaan.
Kun taivaaseen pääsy ja hengellinen arvokkuus sidotaan tiukasti siihen, että elää tietyn perhemallin ja lisääntymisdogmin mukaan, on turha lohduttaa ketään irrallisilla Raamatun jakeilla. Se on vain keino pitää yllä kulissia siitä, että järjestelmä muka kohtleisi kaikkia tasa-arvoisesti, vaikka se tosiasiassa murskaa ne, jotka eivät siihen muottiin mahdu.
Vaikka virallisessa opissa saatettaisiin sanoa, että pelastus ei ole kiinni siviilisäädystä, yhteisön sisäinen arki puhuu aivan toista kieltä.
* Vanhoillislestadiolaisuudessa arvomaailma, sosiaalinen hyväksyntä ja koko elämänkaari on rakennettu perheen, avioliiton ja mahdollisimman suuren lapsilauman ympärille.
* Perheelliset ovat se "normaali" ja hyväksytty kasti, joiden kautta elämää mitataan. He ovat ne, jotka täyttävät käskyn "olkaa hedelmälliset ja lisääntykää", ja tätä pidetään näkymättömänä todisteena siitä, että he kulkevat oikealla tiolla.
2. Sinkkujen ja lapsettomien ulkopuolisuus
Ne, jotka jäävät syystä tai toisesta sinkuiksi tai lapsettomiksi, jäävät väistämättä yhteisön marginaaliin.
* Heille ei löydy luontevaa paikkaa yhteisössä, jossa kaikki sosiaalinen elämä, seurat, suviseurat ja arki pyörivät perheiden ja suurten laumojen ympärillä.
* Heidän elämäänsä tarkkaillaan usein epäluulolla: miksei puolisoa löydy, eikö usko riitä, vai onko elämässä joku salainen este?
3. Tekopyhä puolustus: "Kyllä sinkutkin kelpaavat"
Kun joku nostaa esiin sen ahdistavan todellisuuden, että järjestelmä käytännössä arvottaa ihmiset perheen ja lisääntymisen mukaan, esiin astutaan heti jollakin poimitulla Raamatun lauseella (kuten sillä, että "Jeesus ja Paavalikin olivat naimattomia" tai että taivaassa ollaan kaikki yhtä).
* Tämä lauseen heittäminen toimii vain savuverhona. Sillä pyritään hiljentämään kritiikki ja peittämään se tosiasia, että arjessa ja yhteisön rakenteissa sinkku on alakynnessä.
* Se on hurskas tapa sanoa: "Älkää valittuko, kyllä tekin voitte päästä taivaaseen, kunhan kärsitte osanne kiltisti." Se ei poista sitä syrjivää ja ahdistavaa painetta, jota nuoret ja sinkut joutuvat päivittäin kantamaan.
Lopputulos
Koko tämä asetelma paljastaa saman kaavan, joka toistuu muuallakin liikkeen opissa: julkiset puheet ja korulauseet ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä arjessa todella eletään ja vaaditaan.
Kun taivaaseen pääsy ja hengellinen arvokkuus sidotaan tiukasti siihen, että elää tietyn perhemallin ja lisääntymisdogmin mukaan, on turha lohduttaa ketään irrallisilla Raamatun jakeilla. Se on vain keino pitää yllä kulissia siitä, että järjestelmä muka kohtleisi kaikkia tasa-arvoisesti, vaikka se tosiasiassa murskaa ne, jotka eivät siihen muottiin mahdu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.