Miten onnistuu vai onnistuuko edes 97 vuotisen 521 kuutioisen 20 hp Evarin muuttaminen 25 tai 30 heppaiseksi. Moottori kun on muuten sama. Olettaisin että imu-tai pakosarjasta kuristin pois ja uusi kaasuttimen suutin? Mitä moinen maksaisi noinniinkuin suurinpiirtein. Ja lisäksi tietty potkurin vaihto. En ole kummemmin moottoria availlut eli onko jutska helppo tehdä itse vai ei!
20=>30?
lisää heppoja
81599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yleisestä mielenkiinnosta johtuen tässä vähän laajempi vastaus.
Noin periaatteesa koneen hengitystä parannetaan. Kaksikymppisen kaasarin
kurkku tai siellä kaasarin alla oleva imukansi toimii kuristimena, jolla
teho on rajoitettu 20 hv.
-97 malli on todellisuudessa jo tehdas-25, mutta kaasarin kurkku on todennäköisesti kuitenkin pienempi kuin kolmekymppisessä.
Tosin Abo nimimerkki kertoi sfnet harrastus venneet ryhmässä taannoin tavanneensa jopa versioita joissa oli jo valmiina 30:sen kaasarikin uudemmissa -90 luvun GT/XP malleissa, joiden lähtöteho on jo siis 25hv kaasariversiosta riippumatta.
Lisään tähän vähän yleistietoa vanhemmistakin versioista.
Koneversion tehdastehossa tapahtui selvä hyppäys ylöspäin vuosimallien
-80-82 välillä. -82 oli 2 s nopeampi kuin -79 ja vain solmun hitaampi kuin -79
25hv ja 2 henkilön kuormalla yhtä nopea kuin -82 vuosimallin 25 hv
Buster R:ssä rinnakkain ajettuna. Yhden henkilön kuormalla oli 25
nopeampi. Tilanne johtui -82 25 vakiopotkurin turhan korkeasta noususta.
Lisää puhtia koneisiin saa vaihtamalla kaasarin, kaasuläpän ja
sytytyksen synkronilevyn sekä imukannen, sen osan siis johon kaasutin on
kiinitetty, vastaaviin 30hv koneen osiin. Imukannen aukon voi kyllä
itsekkin avartaa täsmälleen 30/35hv koneen kaasarin takapään aukon
kokoiseksi, mutta edellyttää tarkkaa työtä.
Sytytys/kaasu synkronilevy löytyy siitä magneeton alta. Se liikkuu
sytytysennakon säätyessä ja avaa kaasuläppää pienillä kierroksilla
oikea-aikaisesti suhteessa sytykseen. Mikäli tämä palikka jätetään
vaihtamatta, aukeaa kaasuläppä vasta myöhemmin ja koneen hidaskäynti
sekä käynnistettävyys kärsii. Palikan vaihto on vähän hankalaa, koska
kiinitysruuvit ovat ahtaassa paikassa, mutta sopivilla työkaluilla ja
käyttäen kierrelukiteta homma onnistuu.
Kun muunoksen tekee, joutuu myös säätämään uudestaan kaasuläpän
avautumisen täydellä kaasulla. Tätä varten on koneessa edestä katsottune
oikella sivulla ylhäällä sellainen rautalanka, joka työntää
kaasuvivuston asennon mukaan kaasuläppää auki. Raulangassa on
ruuvilukitteinen klunssi, jonka paikka rautangassa määrää sen kuinka
paljon kaasuläppä aukeaa.
Mikäli versio olisi sellainen, että se ei tarjoa jo lähdössä lähes 25hv, (-97 kyllä tarjoaa ja polttoaineen kulutus on 13-14l/h täydellä kaasulla.)
niin puuttuvat pollet löytyy joko poistamalla irtonainen kuristinosa
kaasari kurkun takaosasta tai avartamalla imukannen poraus kaasarin
takaosassa porauksen mittaiseksi. Tarkaa työtä, jottei jää portaita. Jos
tämä riittää, ei koneelle tarvitse tehdä mitään muuta, kuitenkin on
syytä tarkkailla sytytystulppien väriä, koska itsellä on kokemusta
yksilöstä, jonka seos oli tehtaan jäljiltä todella laihalla, jopa niin
että oli pakko mennä kylmempiin pintapurkaustulppiin koska kaikki
suositellut tulppayksilöt eivät toimineet vaan keräsivät alumiinipiikin
kärkien väliin. Maahantuojan huolto ei kuitenkaan pitänyt tilannetta
hälyttävänä, koska tilanne saatiin hallintaan aavistuksen kylmemmillä
tulpilla..
Turvallisempi tapa olisi ollut vaihtaa hieman suurempaan pääsuuttimeen..
Mikäli haluat ruveta leikkimään varsinaisella virityksellä, eli aijot
nostaa koneen käyttökierroslukua, tulee eteen ongelmia. Tällöin on myös
suuttimet vaihdettava ehdottomasti isompiin.
Käytettyjä kapuloita käytettäessä tulee olla tarkkana, sillä
ryyppymekanismit vaihtelee sekä vuosimallin, että käynnistystavan
mukaan. Esm. -92 säkökäynnisteisen ryyppy sähköisesti toimiva venttiili,
joka avaa tien ohueen, T-kappaleella varustettuun letkuun yhdistäen
ryyppyletkun polttoaineen paluukiertoletkuun imusarjasta joka johtaa
kaasarin yläosaan, tyhjäkäynti piiriin. Polttoainepumpusssa on erillinen
jousitoiminen kalvon osa, joka jänittyy polttoaineletkun käsipaljetta
puristellessa. Kun sitten käynnistysavainta painetaan sisäänpäin, avaa
solenoidi tiehyen ja jousi puristaa polttoainetta suoraan imusarjaan.
Mikäli jousi ei ole jännittyneenä, imee imusarjan alipaine polttoainetta
kyseistä tiehyettä pitkin konetta ryypytettäessä.
-82 25hv sähkökäynnisteisessä oli solenoidi joka vetäisi
jousikuormitetun kuristimen päälle ryypytettäessä. Vanhemmissa koneissa
oli imusarjasta tuleva poltoaineen palautuskierron letku huomattavasti
paksummpi kuin uudemmissa ja vastaavasti letkun liitin oli paksumpi.
Tässä esimerkkejä mahdollisista eroista.
Käytettyjä palikoita käytettäessä voi riskinä olla esim.vanhan kohon vettyminen ja/tai neulan kuluminen, jolloin bensan pinta on liian korkealla. Myös vaikeudet tyhjäkäyntiseoksen säädön kanssa voi olla vaikeuksia, osin edellä mainituista syistä.
Muutama sana bensan kulusta. Jos muokkaat koneesta lähes 30hv version, kyllä
sen kulutus nousee samalle tasolle tuon tehdasversion kanssa, eli
alkuperäisen 20:sen noin 10-11/tunti nousee tasolle 15/h ja käytännössä
bensaa menee samoilla matkoilla 20-25% enemmän. Jo valmiiksi 25 heppaiseen verrattuna ei muutos ole käytännössä mainittava.
Hinnoista. Jos löydät palikat jostain romuttamosta, ei hinta VÄLTTÄMÄTTÄ ole kova, koska kone on ollut markkinoilla kauan ja palikoita voi löytyä. Toisaalta, näitä innokkaita muuntajia on viimmeaikoina ilmeisesti ilmaantunut tiedon karttuessa, joten myös kysyntä on lisääntynyt.
Uusi 3-kymppisen kaasari maksanee noin 250, imukansi 100 ja synkronointilevyke ehkä 25-30 jöröä. Nämä hinnat on tempaistu ihan omasta päästä käsin, joten suhtaudu sen mukaan..
mitenkäs sitten onnistuisi vm 88 olevan evikka 30:n tehonlisäys? samalla tavalla varmaan kuin 20:n ja hinnatkin ovat varmaan samaa luokkaa mutta olisiko tietoa tämän mallin bensankulutuksesta, mihin tehoihin sitä voisi koettaa "virittää" ilman että vehje leikkaa kiinni. Mallihan ei ole tuoreöljy voitelua versioita vaan öljyä bensan sekaan, tämä vaihtaa johonkin 3 %:n, todellinen "vakioteho" yms. Sinulta kun näyttää tietoa löytyvän niin vastaileppa johonkin näistä.. Toisaalta trimmikulman säätöhän vaikuttaa nopeuteen ja eri kuormilla pitäisi olla omansa mutta kun ei ole trimmi systeemejä sähköllä ja kuormakin vaihtelee (yhdestä hengestä neljään) että lieköhän tuo järkevää mutta isolla kuormalla ajettaessa on joskus mieli tullut vaihtoa isompaan vaikkapa 50:n käytettyyn.
TODELLA TYHJENTÄVÄSTÄ VASTAUKSESTA!
Noh, minähän en tiedä persveivareiden varsinaisesta virittämisestä mitään ja sitä Sinä nyt aiot tehdä. Tuo 30 hv on koneen kirein tehdasversio, vaikka markkinoilla on ollut kyllä 35 heppainenkin, mutta se ei käytännössä tarjonnut yhtään enempää puhtia.
Nämä jutut mitä minä tuossa aiemmin esitin, perustuvat pelkästään saman koneen eri versioiden muokkaamiseen mallista toiseen.
Mikäli todella aiot lähteä konetta virittämään eteenpäin, niin käy katsomassa haulla ja hakusanoilla esim. Jukka Veltheim tekijänä, vetouisteluryhmästä ja sieltä keskustelu, linkki http://www.vetouistelu.com/. Jukka viritteli viime kesänä näitä koneita ja kertoi jotain kokemuksistaan, myös Propulse potkurin viilailusta.
Periaatteessahan kyseessä on normaali 2-t kone, joten kaikki temput, jotka pätevät mopoissa ja moottoripyörissä, ovat toimivia. Ongelmia riittää, rahaa palaa, mutta jos intoa piisaa, voi homma olla antoisaa ja hauskkaakin. Itselläni koneen luotettavuus ja kesto on ollut aina sen verran tärkeää, että on tuo varsinaine virittely jäänyt toisille.
Yleensähän viritystä pidetään onnistuneena, jos teho ei laske 10% enpää ja kulutus nouse 30% enempää ;-)..?
Parempia hakusanoja olisi näköjään jukkav tai propulse
Mitenkäs jos laittaa imuilman kiihdytyssuppilon alumiinihaitariputkella suoraan menosuunnasta ? Oletko kokeillut sitä ?
Gerttusedä on mennyt puhelinmyyjien halpaan, lyönyt käden kinokseen peetä ja ostanut nelarin. Sitten se on katsellut kun elämä lipuu ohi moottorin ollessa korjaamolla alvariinsa, ja kuinka ollakaan ihokin kuivuu luurangon päältä pois. Sitten hän on alkanut innostua sukelluksesta jurpon kanssa, ostanut snorkkelin ja toinen pää onkin ollut jurpon housuissa. Tätä "nelitahti-sumua" vuosia hengitettyään hän on päätynyt tänne kertomaan ongelmistaan omalla, nelitahtisella tavallaan. Olen kuullut että hän olisi ollut rakennustyöaillakin tarjoamassa nelariperämoottoriaan tärylätkänä betonivaluihin, mutta sekin on torjuttu. Kaikki on nyt ikävästi hänellä.
Kovasti paistaa 2-tahtihörhön vuodatuksesta läpi kateus 4-tahtisen omistajia kohtaan. Ei ole hänellä vaan vieläkään varaa ostaa kunnon konetta. Eikä hänellä ole varaa viedä vanhaa 2-tahtiromuansa kunnon korjaamolle, jossa se ehkä saataisiin hetkeksi kuntoon.