Tykkäsin tytöistä, seurustelinkin. Minulla oli samankaltaisia, rakkaita ystäviä. Yhdessä maailmaa parannettiin ja niitä kultia etsittiin. Mutta sitten... Menin reikikurssille ja ihastuin suloiseen hippipoikaan, tai no rakastuin. Aloin seurustelemaan. Sitten katosivat nämä "kaverit". Tai ainakin jotain olennaista katosi väliltämme. Ikäänkuin olisin ollut jokin suurikin petturi. Jos vastaavan tekisi heille heidän heteroystävänsä, niin he olisivat suvaitsemattomia moukkia. Että sitä suvaitsevuutta ollaan kyllä vaatimassa, mutta itseltä sitä ei näytä löytyvän. Voin ajatella, että ehkäpä he eivät sitten olleetkaan niin todellisia ystäviä, mutta todella luulin niin. Surettaa.
Lesbojen suvaitsevuus
en ymmärrä
31380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
se voi olla myös alkujärkytystä, ainahan siihen on vaikea suhtautua kun seksuualinen suuntauminen jotenkin muuttuu...
Heidän voi olla myös vaikea puhua kanssasi tytöistä/naisista kun seurustelet rakkaan hippisi kanssa. Todellinen ystävyys ei katso seksuaalista suuntautumista.
Pitäisiköhän aloituksesi muotoilla "ystävieni suvaitsevaisuus"?
Koko joukosta lesboja tuskin on taas kyse.
Juttelemalla aiheesta oikeilla nimillä voi saada tilanteeseen selkeyttä. Voithan toisaalta itsekin kuvitella paljon, mitä ei oikeasti olekaan siellä.
Tietenkin ystävyyssuhde on voinut muuttua, mutta voi olla, että kuvittelet, että se johtuu siitä kun olet poikaan vaihtanut - ehkä vain siitä, että seurustelet nyt? Usein kaverit siinä huumassa jäävät vähän heikommalle huomiolle.
MUTTA. Voi olla, että ystävillesi on hankala ymmärtää valintojasi. Se on silti heidän ongelmansa jos itse tunnet tekeväsi itsellesi oikein.
Yksi lesboystäväni on menossa naimisiin miehen kanssa viikon päästä ja on kuule kummallista.
Onnellinen olen ystäväni puolesta, mutta esim. muutos ystäväsuhteissa näkyy siinä, ettei HÄN tule enää meidän lesbojen seuraan. Häntä ei luonnollisestikaan kiinnosta enää samat jutut kuin meitä. Puhumattakaan miehestä, joka tietää toki morsiamensa taustat. Miksi hän tulisi roikkumaan meidän lesbojen kanssa tai päästäisi heteroituneen vaimokkeensa meidän mukaan?
Muutos on ollut hänelle itselleen jo niin suuri, että eipä meidän ystävien auta kuin katsella hieman kauempaa ja yrittää olla onnellisia hänen puolestaan.
Mitähän mä yritän sanoa? Mun mielestä lesbo on aina lesbo, ja nuo miesjutut tulee menemään jossain kohtaa ohi ja sitten paukkuu sydämiä.
Bisseyttä en ymmärrä muutenkaan, mutta olkoot tuommonen suunnanmuuttaminen heidän juttujaan - ei lesbojen.
Ensinnäkin kun alkaa seurustella, ystävät tuntuvat tosiaan jäävän hiukan taka-alalle. Tosiystävät kuitenkin pitävät yhteyttä, tätä kannattaa miettiä.
Tälle toisella sanoisin, että bi-seksuaalisuus on kyllä paljon yleisempää kun luulet, sitä vaan moni ei mainosta, juuri tälläisten asenteiden vuoksi, heterot eivätkä homot eivätkä lesbot ymmärrä sitä.