Sama oppi = sana henki

Em. jenkkilahkot edustavat amerikkalaista sodomalaista uskonsuuntaa.

Viite: Wikersonin profetia.

Jos niissä ei ole sotahullutta eikä Paavalin herjaamista, niin se kaikki on vain kotiinpäin.

Mistä ateisti iloitsee ?

Kasteoppien keskeiset erot

Helluntailaiset ja anabaptistit
Kaste on julkinen uskontunnustus ja kuuliaisuuden osoitus. Se suoritetaan upottamalla, mutta kaste itsessään ei pelasta ihmistä, vaan ihminen pelastuu henkilökohtaisen uskon kautta ennen kastetta.

Mormonit
Kaste on välttämätön pelastuksen ehto ja syntien anteeksisaamisen väline. Heillä on käytössä myös kaste kuolleiden puolesta, mitä mikään anabaptistinen tai helluntailainen liike ei hyväksy.

Jehovan todistajat
Kaste on vertauskuva vihkiytymisestä Jehovalle. He eivät kasta Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen perinteisessä kolminaisuusopillisessa mielessä, koska he kieltävät kolminaisuusopin.

Adventistit ("Sapatistit")
Kastavat aikuisehkona upottamalla, mutta kaste kytkeytyy vahvasti heidän erityiseen oppiinsa sapatinpidosta ja lopunajoista osana Jumalan lakia.

Veren osalta erot

Helluntailaisille Jeesuksen vuodatettu veri edustaa lopullista ja täydellistä sijaisuhria Golgatan ristillä.
Kun ihminen uskoo Jeesukseen, Jeesuksen veri puhdistaa hänet synneistä välittömästi.

Helluntailaisessa teologiassa Jeesuksen veren avaama suora yhteys Jumalaan mahdollistaa myös Pyhän Hengen lahjat, kuten kielilläpuhumisen ja voimakkaat hurmoskokemukset, sillä este ihmisen ja pyhän Jumalan väliltä on pesty pois.

Jehovan todistajille Jeesuksen veri on täydellinen lunastushinta, joka korvasi täsmälleen sen, minkä täydellinen Aadam syntiinlankeemuksessa menetti.

Koska veri edustaa kirjaimellisesti elämää, Jeesuksen ihmiselämän veri annettiin "vastaaviksi lunnaina".

Tämä näkyy heidän vuosittaisessa Muistonvietossaan (ehtoollisella), jossa Jeesuksen verta symboloivaan viiniin ja leipään saa koskea (ottaa osaa) vain hyvin pieni valittujen ryhmä (niin sanottu "voideltu luokka", johon uskoo kuuluvansa nykyään vain noin 20 000 ihmistä maailmanlaajuisesti).

Valtaosa Jehovan todistajista vain seuraa tilaisuutta sivusta ja kunnioittaa Jeesuksen verta ottamatta siitä fyysisesti osaa.

Adventistit jakavat helluntailaisten kanssa perinteisen näkemyksen rististä, mutta heillä on Jeesuksen vereen liittyvä erityisoppi, jota kutsutaan taivaalliseksi pyhäkköpalvelukseksi.

Heidän mukaansa Jeesus ei vain kuollut ristillä, vaan nousi taivaalliseen pyhäkköön, jossa Hän tekee parhaillaan työtä ihmisten puolesta.

Adventistit uskovat, että vuonna 1844 Jeesus siirtyi taivaallisen pyhäkön kaikkein pyhimpään. Siellä Hän parhaillaan esittää oman verensä ansioita Isälle niin sanotussa "tutkivassa tuomiossa", jossa käydään läpi uskovien elämää ja sitä, ovatko he olleet kuuliaisia Jumalan laille (kuten sapatinpidolle).

Jeesuksen veri siis puhdistaa uskovan, mutta lopullinen pelastuksen vahvistuminen kytkeytyy tähän taivaalliseen tuomioprosessiin.

Mormonien käsitys Jeesuksen verestä ja sovituksesta poikkeaa radikaalisti perinteisestä kristillisestä (ja helluntailaisesta) opista.

Kun perinteiset kristityt katsovat Jeesuksen veren vuodatuksen ja sovituksen tapahtuneen Golgatan ristillä, mormoniteologiassa Getsemanen puutarhalla on keskeisin rooli.

Mormonit uskovat, että Jeesus kärsi ihmiskunnan syntien, sairauksien ja tuskan vuoksi niin valtavasti jo Getsemanessa, että se sai Hänet hikoilemaan kirjaimellisesti verta jokaisesta huokosestaan. Risti oli vain tämän suuren sovitustyön päätös.

Heidän jumalanpalveluksissaan (sakramenttikokouksessa) ei yleensä käytetä viiniä tai edes rypälemehua Jeesuksen veren vertauskuvana, vaan Viisauden sanan (terveysopin) vuoksi viini on korvattu pelkällä vedellä.


jatkuu...

Kyllä jehovilla ja helluntailaisilla on anabaptismi ja upotuskaste.

Helluntaikirkko käyttää marjamehusta + revitystä leivästä nimitystä muistoateria.

Kerätäänkö helluntaikirkon jäseniltä "muistoaterialla" rahaa ja miksi ?

1Kor.1:17 Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi. Biblia (1776) Ap.t.9:15. 1Kor.2:1. 2:4. 2:13. Gal.1:15-16. 6:14.

Jumalan armon osuus opeissa.

Mormonien pyhässä kirjassa (Mormonin kirjassa, 2. Nefi 25:23) on kuuluisa lause: "Sillä me tiedämme, että armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä." Tämä tiivistää heidän armokäsityksensä.

Jeesuksen armo herättää kaikki ihmiset kuolleista (universaali pelastus). Mutta pääsy korkeimpaan taivaaseen (selestiseen valtakuntaan) vaatii ihmiseltä ehdotonta kuuliaisuutta mormonikirkon liitoille, temppelitoimituksille ja käskyille.

Armo on voima, joka auttaa ja täydentää ihmisen omia ponnisteluja. Ihminen tekee parhaansa, ja Jeesuksen armo korvaa sen, mikä jää puuttumaan.

Jehovan todistajat eivät yleensä käytä sanaa "armo", vaan he puhuvat Raamatun käännöksessään "ansaitsemattomasta hyvyydestä". He korostavat, että kukaan ei voi ansaita ikuista elämää. Käytännössä pelastukseen vaaditaan kuitenkin tarkkoja tekoja.

Pelastus vaatii uskoa Jeesuksen lunastusuhriin, mutta se ei yksin riitä. Ihmisen täytyy kuulua Jehovan todistajien järjestöön, mennä kasteelle, elää järjestön moraalistandardien mukaan ja osallistua aktiivisesti saarnaamistyöhön (ovelta ovelle -työ)

Kukaan ei voi sanoa olevansa "kerran pelastettu, aina pelastettu". Pelastus ratkeaa lopullisesti vasta Harmagedonin taistelussa sen perusteella, onko ihminen pysynyt uskollisena loppuun asti.

Adventistit opettavat helluntailaisten tavoin, että pelastus on lahja armosta, eikä sitä voi ansaita. Heidän erityispiirteensä on kuitenkin se, miten tiukasti armo kytketään kymmenen käskyn ja erityisesti sapatin (lauantain) pitämiseen.

Jeesuksen armo antaa synnit anteeksi ja uudistaa ihmisen sydämen. Mutta jos ihminen on todella saanut armon, hänen täytyy osoittaa se noudattamalla Jumalan lakia.

Kuten edellä mainittiin, taivaallisessa "tutkivassa tuomiossa" Jeesus tarkistaa, ovatko armoon uskovat olleet kuuliaisia Jumalan käskyille. Tietoinen sapatin rikkominen tai lakien laiminlyönti voi tarkoittaa, että ihminen sulkee itsensä armon ulkopuolelle.

Helluntailaisessa teologiassa ihminen ei voi pelastua omien tekojensa, hyvyytensä tai kirkon jäsenyyden ansiosta. Pelastus on 100 % Jumalan armoa.

Ihminen pelastuu heti, kun hän katuu syntejään ja uskoo Jeesukseen. Pelastus on hetkellinen tapahtuma (uudestisyntyminen).

Hyvät teot, synnitön elämä ja kaste eivät ansaitse pelastusta, vaan ne ovat pelastuksen seuraus. Koska armo on tehnyt ihmisestä uuden luomuksen, hän haluaa elää Jumalan tahdon mukaan.

Syntien anteeksianto

Helluntailaisille synnit annetaan anteeksi sillä sekunnilla, kun ihminen katuu ja pyytää sitä Jumalalta.

Ihminen tunnustaa syntinsä suoraan Jumalalle rukouksessa Jeesuksen nimessä. Välikäsiä, kuten pappeja tai erityisiä rituaaleja, ei tarvita.

Kun synti on annettu anteeksi, se on pyyhitty kokonaan pois ("upotettu unohduksen mereen"). Tämä kokemus synninpäästöstä ja syyllisyydestä vapautumisesta luo pohjan helluntailaiselle ilolle ja hurmokselliselle ylistykselle.

Mormonismi näkee syntien anteeksiannon prosessina, joka vaatii tiettyjä toimituksia ja jatkuvaa itsensä parantamista.

Ensimmäiset synnit annetaan anteeksi mormonikasteessa. Tämän jälkeen anteeksianto uudistetaan joka sunnuntai kirkossa nauttimalla sakramentti (leipä ja vesi), jolloin kasteen liitot uudistetaan,

Vakavat synnit (kuten seksuaaliset synnit) täytyy tunnustaa paikalliselle piispalle, joka arvioi ihmisen katumusta ja päättää, voiko tämä saada synnit anteeksi vai tarvitaanko kurinpitotoimia.

Jehovan todistajilla anteeksianto perustuu Jeesuksen uhriin, mutta sen saaminen vaatii aitoa katumusta, joka osoitetaan teoilla ja mukautumisella järjestön sääntöihin.

Jos jäsen tekee vakavan synnin, asiaa käsittelee seurakunnan vanhimmista koostuva "oikeuskomitea". Vanhimmat yrittävät selvittää, onko synnintekijä aidosti katuvainen.

Jos vanhimpien mielestä aitoa katumusta ei ole, ihminen erotetaan seurakunnasta. Syntejä ei siis saa anteeksi pelkästään "omassa kammiossa rukoilemalla", vaan yhteisön ja sen sääntöjen kunnioittaminen on anteeksiannon ehto.

Adventisteilla on ainutlaatuinen näkemys siitä, mitä synnille käytännössä tapahtuu sen jälkeen, kun sitä on kaduttu.

Kun adventisti pyytää syntiään anteeksi, hän saa sen heti anteeksi Jeesuksen ansiosta. Teologisesti syntiä ei kuitenkaan vielä tuhota, vaan se "siirtyy" uskovan päältä taivaalliseen pyhäkköön.

Käynnissä olevassa tutkivassa tuomiossa Jeesus käy läpi näitä pyhäkköön siirrettyjä syntejä. Vasta tuomion päätteeksi synnit pyyhitään lopullisesti ja peruuttamattomasti pois taivaan kirjoista.

Onhan näissä synneissä ja armoissa huomattavia eroja mutta helluntaiseurakunta on kuitenkin lähinpänä totuutta ja Jumalan sanan mukaista totuutta vaikka ei sekään oikein mene teologisessa mielessä.

jatkuu...

Vaikka helluntailaiset, mormonit, Jehovan todistajat ja adventistit eroavat toisistaan merkittävästi, niillä on yksi suuri historiallinen ja teologinen nimittäjä ne kaikki ovat syntyneet reaktiona perinteisiä valtiokirkkoja vastaan ja pyrkivät palauttamaan "alkuperäisen" kristinuskon.

Kaikki neljä ryhmää hylkäävät perinteisen luterilaisen ja katolisen lapsikasteen. Ne opettavat, että kaste kuuluu vain tietoisessa iässä olevalle ihmiselle, joka pystyy itse ymmärtämään opin ja tekemään uskonratkaisun. Jokainen näistä liikkeistä suorittaa kasteen upottamalla ihmisen kokonaan veteen.

Kaikki neljä liikettä korostavat, että ne perustavat oppinsa Raamattuun, eivätkä ne hyväksy historiallisten kirkkojen kirkolliskokousten päättömiä perinteitä tai kirkkoisiä. Ne uskovat lukevansa Raamattua "puhtaasti".

Kaikki neljä liikettä katsovat, että perinteinen kristinusko (katolisuus, ortodoksisuus, luterilaisuus) lankesi jossain vaiheessa historiaa pois totuudesta ja korruptoitui. Jokainen näistä ryhmistä kokee olevansa alkukristillisyyden entisestään palauttanut liike, joka edustaa Jumalan todellista seurakuntaa maan päällä.

Kaikki neljä liikettä ovat syntyneet tai saaneet voimansa vahvasta kokemuksesta siitä, että me elämme aivan viimeisiä päiviä ennen maailmanloppua tai Jeesuksen paluuta. Tämä luo liikkeiden sisälle vahvan kiireen tunteen, ja maailman tilanteita (sotia, katastrofeja) seurataan jatkuvasti "lopun ajan merkkeinä".

Koska liikkeet uskovat elävänsä lopun aikoja ja omistavansa ainoan oikean tavan pelastua, niille kaikille on tyypillistä erittäin aktiivinen evankeliointi.

Mormonit tunnetaan nuorista, mustapukuisista lähetyssaarnaajistaan.

Jehovan todistajat tekevät ovelta ovelle -työtä ja jakavat lehtiä.

Helluntailaiset ja adventistit järjestävät suuria herätyskokouksia ja mediatyötä.

Kaikilla neljällä ryhmällä on tavallista kansaa tiukemmat moraalisäännöt. Ne kaikki odottavat jäseniltään korkeaa moraalia, päihteettömyyttä tai vähintäänkin alkoholin käytön vahvaa rajoittamista, rehellisyyttä ja sitoutumista perhekeskeiseen elämään. Ne myös varoittavat sulautumasta liikaa "maallisen yhteiskunnan" tapoihin.

Liikkeiden perustamisajat ja -paikat sijoittuvat pääosin 1800- ja 1900-luvun Yhdysvaltoihin, jolloin alueella vaikutti voimakas uskonnollinen herätysliikehdintä.

Mormonikirkon juuret ovat Joseph Smithin saamissa näyissä ja hänen kääntämässään Mormonin kirjassa. Liike muutti myöhemmin vainojen vuoksi Utahin osavaltioon, joka on nykyäänkin sen keskus.

Seitsemännen päivän adventistit syntyivät niin sanotun baptistisaarnaaja William Millerin käynnistämän herätyksen pohjalta. Liikkeen opilliseksi vakiinnuttajaksi nousi erityisesti Ellen G. White, ja liikkeen nimen mukaisesti he viettävät lepopäivää lauantaina (sapattina).

Jehovan todistajat alkoivat alun perin raamatuntutkijoiden ryhmänä, jota Charles Taze Russell johti. Nykyisen nimensä ja tiukan järjestörakenteensa liike sai 1930-luvulla Joseph Franklin Rutherfordilta.

Helluntailaisuuden syntyhetkenä pidetään usein vuoden 1901 Topekassa koettuja kielilläpuhumisilmiöitä, mutta liike räjähti maailmanlaajuiseksi ilmiöksi vuoden 1906 Azusa-kadun herätyksestä Los Angelesissa, jota johti afroamerikkalainen saarnaaja William J. Seymour.

Neljä eri perustajaa kaikki ameriikan maalta ja yksi taisi kaivella jotkin kivitaulut vielä esii jostakin tontiltaan.
Ja kansa huutaa hallelujaa.

Ei nuo kovin hengellisiltä vaikuta. kun niitä tarkastelee nippuna niin yhtäläisyyksiä löytyy ja selvä markkinarako on ollut olemassa.

Kaikkia yhdistää kymmenykset ja tiukka kuri johdon määräämän linjan mukaisesti. Sellaista on Rakkauden evankeliumi ameriikan maalta.

Hengellistä huoraamista dollarin kiilto silmissä.

jatkuu...