Miksi käsien likaaminen on hyväksi meille

>>
Kaksikymmentä sekuntia ei ole pitkä aika – pysähdyin mielelläni koskettamaan puunkuorta tai istumaan nurmikolle. Mutta enemmän olisi paljon parempi, Grönroos sanoo, sillä hänen kokeessaan "ihon mikrobiota palasi hyvin nopeasti samaan tilaan kuin ennen". Tulokset viittaavat siihen, että pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus luontoon voi merkittävästi muuttaa sitä, mitä ihollamme ja kehossamme tapahtuu.

Leikkiminen mudassa
Likaiset kädet ovat normi lapsille Aurinkolinnan päiväkodissa Keski-Suomessa. He viettävät vähintään pari tuntia joka päivä leikkien ulkona metsäisellä leikkikentällä, juoksemalla pensaiden ja puiden välissä, kiipeillen köysillä, rakentamalla hiekkalinnoja, roiskien lätäköissä ja tarttuen kourallisesti multaa ja puuhakkeita.

Jokaisen päivän lopussa ne ovat päästä varpaisiin mudan peitossa. Tutkijat tutkivat nyt, miten tämä voisi olla hyväksi heidän terveydelleen. Analysoimalla mikrobeja lasten iholla, syljessä ja ulosteessa sekä veri- ja hiusnäytteitä tutkijat oppivat, mitä heidän immuunijärjestelmälleen tapahtuu kolmen vuoden aikana, kun luonto tuodaan pihoille, joissa he leikkivät päivittäin.

Aurinkolinna on yksi 43 päiväkodista Suomessa, jotka osallistuvat Vahvistu-tutkimusprojektiin, joka perustuu ympäristötieteilijä Marja Roslundin johtamaan äskettäiseen kahden vuoden tutkimukseen.

Vuonna 2016–17 hän toi metsän lattian päivähoitopihalle – jossa oli turvetta ja istutuslaatikoita – ja mittasi vaikutuksen pienten lasten ihoon, sylkeen ja suoliston bakteereihin sen jälkeen, kun he olivat leikkineet siellä säännöllisesti 28 päivää ja uudelleen vuoden jälkeen. Verrattuna lapsiin, jotka leikkivät päällystetyllä pihalla, metsän pohjalla olevilla oli vuoden kuluttua suurempi mikrobimonimuotoisuus ihollaan.

Tämä monimuotoisuus on tärkeää ihomme terveydelle. Ihon bakteerien monimuotoisuuden lisääminen voi estää tautia aiheuttavien bakteerien hallitsevan aseman ja pitää mikrobiyhteisön tasapainossa, Roslund sanoo. "Sairaus on kuin diktaattori, ja terve iho on kuin demokratia."
>>> jatkuu kolmannelle sivulle

>>>
Roslundin tutkimus löysi vähemmän mahdollisia taudinaiheuttajia lasten iholla, kun he leikkivät metsänpohjalla, todennäköisesti siksi, että muiden mikrobien määrä ja monimuotoisuus syrjäyttävät nämä "pahat" bakteerit. "Koska kaikkea muuta on niin paljon, taudinaiheuttajille ei ole niin paljon tilaa," hän sanoo.

Terve iho, terve keho
Ihon hoidolla on myös paljon syvempiä hyötyjä. Ihon terveys voi vaikuttaa hormonaaliseen toimintaan, sydän- ja verisuonitauteihin ja jopa kognitiivisiin toimintoihin. Erityisesti tutkimukset alkavat osoittaa, että ihon altistuminen erilaisille bakteereille voi vaikuttaa immuunijärjestelmäämme.

Roslund pyysi ryhmää pieniä lapsia leikkimään hiekkalaatikolla, joka oli rikastettu mikrobien monimuotoisella maaperällä, kun taas toinen ryhmä leikki hiekkalaatikolla, joka näytti samalta mutta sisälsi vähemmän mikrobimonimuotoisuutta. Kuten voimme odottaa, tiettyjen bakteerien monimuotoisuus lasten iholla kasvoi, kun he leikkivät mikrobirikkaassa hiekkalaatikossa. Mutta näiden lasten verinäytteissä tapahtui myös muutoksia immuunimarkkereissa, joita kutsutaan sytokiineiksi, ja jotka tukevat immuunisäätelyä – immuunijärjestelmän kykyä torjua uhkia ilman yliaktiivisuutta.

Nämä ja vastaavat havainnot inspiroivat Vahvistu-projektia. Aurinkolinnassa valtion rahoitus on auttanut muuttamaan pihaa niin, että siellä on nyt soran sijaan puuhaket, suurempi hiekka-alue ja puiset polut sekä koivut ja mäntyt, jotka olivat jo olemassa.

Vahvistu-hankkeen taustalla oleva tutkimus tukee niin kutsuttua biodiversiteettihypoteesia – ajatusta, että ilma, kasvit ja maaperä, jotka ovat monimuotoisia mikrobeja, vaikuttavat merkittävästi ihmisen mikrobiomiin ja siten terveyteemme. On jo pitkään ehdotettu, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen ympäristössämme voisi olla taustalla nykyiseen immuunijärjestelmään liittyvien sairauksien lisääntymiseen, ja Roslundin tutkimus saattaa auttaa selittämään, miten ja miksi näin on.
>>>> Jatkuu sivulle 4

>>>>
Hän havaitsi, että yksi bakteeriperhe, nimittäin gammaproteobakteerit, näyttelee erityisen tärkeää roolia. Gammaproteobakteerien monimuotoisuus kasvoi lasten iholla, kun he leikkivät pihalla metsänpohjan kanssa, ja tämä kasvu liittyi säätelevämpiin T-soluihin – valkosoluihin, jotka auttavat hallitsemaan ja tasapainottamaan immuunijärjestelmää ja ovat tärkeitä autoimmuunisairauksien ehkäisyssä, hän sanoo.

Toistaiseksi ei ole täysin selvää, mitä tämä tarkoittaa immuuniväHän havaitsi, että yksi bakteeriperhe, nimittäin gammaproteobakteerit, näyttelee erityisen tärkeää roolia. Gammaproteobakteerien monimuotoisuus kasvoi lasten iholla, kun he leikkivät pihalla metsänpohjan kanssa, ja tämä kasvu liittyi säätelevämpiin T-soluihin – valkosoluihin, jotka auttavat hallitsemaan ja tasapainottamaan immuunijärjestelmää ja ovat tärkeitä autoimmuunisairauksien ehkäisyssä, hän sanoo.

Toistaiseksi ei ole täysin selvää, mitä tämä tarkoittaa immuunivälitteisille sairauksille kuten atooppisille, astmalle tai allergioille. "Emme voi vielä sanoa, että kun olet kosketuksissa luonnon kanssa, et esimerkiksi saa astmaa. Mutta näyttää siltä, että se saattaa vähentää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä," Grönroos sanoo. litteisille sairauksille kuten atooppisille, astmalle tai allergioille. "Emme voi vielä sanoa, että kun olet kosketuksissa luonnon kanssa, et esimerkiksi saa astmaa. Mutta näyttää siltä, että se saattaa vähentää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä," Grönroos sanoo.

Vihreät sormet
Nämä terveyshyödyt eivät näy vain lapsilla. Eräässä tutkimuksessa aikuisia pyydettiin kasvattamaan vihanneksia sisätiloissa talven yli, osa käyttäen mikrobien monimuotoista maata ja toiset samannäköistä mutta mikrobien kannalta köyhää maaperää. He hoitivat kasveja joka päivä kuukauden ajan ja söivät heidän satoaan. Mikrobien monimuotoista maaperää käyttäneet kokivat ihonsa bakteerien monimuotoisuuden kasvun ja veren tulehdusta ehkäisevien sytokiinien määrän kasvun – kun taas toinen ryhmä ei.

Tällainen puutarhanhoito "on hyvä esimerkki helposti saatavilla olevasta luontokontaktin tavasta, ja oli melko yllättävää, että tällainen altistuminen todella osoitti muutoksia immuunijärjestelmän toiminnassa", Grönroos sanoo.

Toisessa tutkimuksessa tutkijat asensivat suomalaisiin toimistoihin elävistä kasveista tehtyjä "vihreitä seiniä" ja mittasivat vaikutuksen työntekijöihin kahden viikon jälkeen. He havaitsivat, että mikrobien monimuotoisuus ihossa kasvoi ja pro-inflammaation sytokiinitasot veressä laskivat. He havaitsivat myös Lactobacillus-mikrobien määrän kasvun ihollaan, mikä on tärkeää ihon terveydelle.

Grönroos soveltaa havaintojaan käytännössä omassa perheessään. "Kun menen ulos lasteni kanssa, jos he haluavat poimia kartioita tai keppejä, en sano heille 'ei'. Annan heidän tuoda ne kotiin ja leikkiä siellä."

Meidän tulisi alkaa soveltaa tätä ajattelua kaupunkeihin, Grönroos lisää. "[Kaupunkeja] tulisi rakentaa niin, että kansalaiset voivat olla yhteydessä luontoon. Olisi hyvä, jos osa kontaktista olisi tahatonta, jotta ihmisten ei tarvitsisi päättää mennä sinne, vaan he kohtaisivat luonnon matkalla töihin tai kouluun," hän sanoo.

Tieteellä on vielä enemmän löydettävää siitä, miten luonnon kanssa kosketus vaikuttaa immuunijärjestelmään, mutta Grönroosille tähän mennessä löydökset riittävät tekemään likaiset kädet ja mutainen matto sen arvoisiksi. "Se on matalan riskin," hän sanoo, "ja siinä on paljon mahdollisia hyötyjä ilman ilmeisiä merkittäviä haittoja."

Nämä löydökset ovat ehkä muistutus meille kaikille koskettaa sammaleista puuta, istua nurmikolle – olla pelkäämättä pientä mutaa.

SIINÄ PURESKELTVAA mm lapsiperheissä, ei ollakkaan niin "pranttuja liasta" mitä luonnossa on. Olemme osa luontoa tavalla & toisella. Emme tiedä miten, mutta sen tiedämme kun olemme luonnossa -metsässä ym, meillä on reippaampi olo jälestä. esim. päivien retkeilijätkin metsämaisemissa hakee sitä jotain, ja yleensä luonnosta.

Tutkijoiden lähteet on aina mielenkiintosia, kuten tämäkin, lähde siitä selviääkin.