Muistakaa arvostaa elämäänne - 9/11

Tänään on erään tapahtuman 25-vuotispäivä. 9/11 oli päivä, jolloin WTC-pilvenpiirtäjät romahtivat New Yorkissa eikä elämä koko maapallolla ole palannut ennalleen vuoden 2001 jälkeen, ei Porissakaan. Tuttavani, joka on analyytikko Yhdysvalloissa ja minä hänen asiakkaansa, muisteli tänään asiakaskirjeessään surillisen päivän tapahtumia 25 vuotta sitten. Näistä voi porilainenkin ottaa opiksi. Tämä on tositarina:

"Eräs ystäväni – yhden tyttäreni isä – työskenteli Sandler O’Neill -yhtiössä, joka menetti lähes koko henkilöstönsä; vain muutama työntekijä, ystäväni mukaan lukien, selvisi hengissä. Ystäväni oli yhtiön kolmanneksi korkea-arvoisin johtaja. Hänen oli määrä matkustaa 11.9.2001 Bostonin toimistolle, mutta sää huolestutti häntä, joten hän kertoi vaimolleen suuntaavansa sen sijaan New Yorkin toimistolle World Trade Centeriin. Häntä noutamaan tullut kuljettaja kuitenkin totesi sään olevan hyvä, ja ystäväni lensikin Bostoniin.

Hän oli ilmassa tapahtumien aikaan ja hänen vaimonsa joutui paniikkiin luullen miehensä olevan New Yorkissa. Vaimo yritti epätoivoisesti saada häneen yhteyden. Nähtyään tornien sortuvan hän pelkäsi pahinta. Kun ystäväni lopulta soitti, vaimo kertoi, että hänen puhelinnumeronsa näkyminen näytöllä oli kaunein näky, jonka hän oli koskaan nähnyt.

Ystäväni menetti kaikki yhtiönsä työntekijät. Hän ja hänen vaimonsa osallistuivat jokaisen työntekijän hautajaisiin. Yhtiön uutena johtajana hänen tehtävänään oli saada toiminta jälleen jaloilleen. Lehman Brothers avasi toimiston Midtowniin pelastaakseen sen, mitä oli jäljellä. Yritys onnistui, sillä monet Wall Streetillä toimivat tahot yhdistivät voimansa joko liittymällä yhtiöön tai tarjoamalla tarvittavaa apua. Yhtiö selvisi ja menestyi hyvin seuraavina vuosina.

Eräs tarina ystävästäni on erityisen koskettava: hänellä oli tapana matkustaa kaupunkiin [New York Cityyn] kuljettajan kyydissä ja poimia matkalla kyytiin eräs yhtiön meklareista, joka asui myös Greenwichissä. Autoharrastajana tunnettu ystäväni keskusteli usein autoista tämän meklarin kanssa; meklari odotti innolla, että voisi antaa tyttärelleen tämän haaveileman uuden Jeepin. Meklari menehtyi syyskuun 11. päivän iskuissa, jolloin ystäväni osti kyseisen Jeepin tytölle, meni perheen kotiin, koputti ovelle, ojensi avaimet ja sanoi: ”Isäsi halusi sinun saavan tämän.” Hän perusti lisäksi rahaston, joka maksoi korkeakouluopinnot kokonaisuudessaan jokaisen menehtyneen Sandler-työntekijän lapsille. J.D. on todellinen suurmies.

Opin paljon kaikista näistä kokemuksista ja tarinoista. Ole ystävällinen ja antelias ajan ja rahan suhteen; se tuottaa suurimman hyödyn. Elämä on arvokasta, ja joskus se päättyy aivan liian aikaisin. Tee elämästäsi merkityksellistä. Älä koskaan unohda."

Syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa vuonna 2001 ei kuollut yhtään Suomen kansalaista.