veda kysymyksiä ja vastauksia osa 21

Sat, koska selitys on sac-cid-ānanda -termin sen kolmen osan kautta. Mutta tarkemmin ilmaistuna itse yhdyssanassa kirjoitetaan sac-cid-ānanda, ei sat-cit-ānanda.

Sanskritin sandhi-säännön vuoksi:
sat - ikuinen olemassaolo
cit - tietoisuus
ānanda - autuus
sat + cit - sac-cit

siksi: sac-cid-ānanda

Erityisesti klassinen ilmaus on:
sac-cid-ānanda-vigraha

Tässä sac tulee sanasta sat ja cid sanasta cit. Tämä johtuu sanskritin äännemuutoksesta yhdyssanassa.


Eli kun puhutaan käsitteestä, voi selittää sen muodossa sat + cit + ānanda, mutta oikea IAST-kirjoitus itse ilmaukselle on sac-cid-ānanda.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Sat, koska selitys on sac-cid-ānanda -termin sen kolmen osan kautta. Mutta tarkemmin ilmaistuna itse yhdyssanassa kirjoitetaan sac-cid-ānanda, ei sat-cit-ānanda.

Sanskritin sandhi-säännön vuoksi:
sat - ikuinen olemassaolo
cit - tietoisuus
ānanda - autuus
sat cit - sac-cit

siksi: sac-cid-ānanda

Erityisesti klassinen ilmaus on:
sac-cid-ānanda-vigraha

Tässä sac tulee sanasta sat ja cid sanasta cit. Tämä johtuu sanskritin äännemuutoksesta yhdyssanassa.


Eli kun puhutaan käsitteestä, voi selittää sen muodossa sat cit ānanda, mutta oikea IAST-kirjoitus itse ilmaukselle on sac-cid-ānanda.

Lue lisää

sac-cid-ānanda ei tarkoita vain kolmea ominaisuutta, jotka Jumalalla sattuu olemaan.

Se kuvaa todellisuuden syvintä luonnetta. Korkein todellisuus on Śrī Kṛṣṇa, ja Kṛṣṇan olemus on ikuinen, täysin tietoinen ja autuas.


1. Sat — ikuinen olemassaolo
Sat tarkoittaa ikuista olemassaoloa.
Aineellinen keho syntyy, muuttuu, vanhenee ja kuolee. Myös aineellinen maailma on jatkuvassa muutoksessa. Jīva ei kuitenkaan ole tämän kehon tuote. Jīva on ikuinen tietoisuuden yksikkö.


Bhagavad-gītān näkökulmasta jīvaa ei voida tuhota samalla tavalla kuin aineellista kehoa. Keho muuttuu, mutta jīvan olemassaolo jatkuu.


Kṛṣṇan kohdalla sat on kuitenkin vielä täydellisempi: Kṛṣṇa ei ainoastaan ole ikuinen olento, vaan kaiken olemassaolon alkuperäinen lähde.

Anonyymi00003 kirjoitti:

sac-cid-ānanda ei tarkoita vain kolmea ominaisuutta, jotka Jumalalla sattuu olemaan.

Se kuvaa todellisuuden syvintä luonnetta. Korkein todellisuus on Śrī Kṛṣṇa, ja Kṛṣṇan olemus on ikuinen, täysin tietoinen ja autuas.


1. Sat — ikuinen olemassaolo
Sat tarkoittaa ikuista olemassaoloa.
Aineellinen keho syntyy, muuttuu, vanhenee ja kuolee. Myös aineellinen maailma on jatkuvassa muutoksessa. Jīva ei kuitenkaan ole tämän kehon tuote. Jīva on ikuinen tietoisuuden yksikkö.


Bhagavad-gītān näkökulmasta jīvaa ei voida tuhota samalla tavalla kuin aineellista kehoa. Keho muuttuu, mutta jīvan olemassaolo jatkuu.


Kṛṣṇan kohdalla sat on kuitenkin vielä täydellisempi: Kṛṣṇa ei ainoastaan ole ikuinen olento, vaan kaiken olemassaolon alkuperäinen lähde.

Lue lisää

2. Cit — tietoisuus
Cit tarkoittaa tietoisuutta.
Jīva on tietoinen olento. Se ei ole pelkästään aineellinen yhdistelmä kehoa, aivoja ja hermostoa. Keho voi olla biologisesti olemassa, mutta jīva on se tietoinen olento, joka kokee, tahtoo ja toimii kehon kautta.
Filosofiassamme jīvaa kuvataan taṭasthā-śaktiksi, Kṛṣṇan rajalliseksi eli marginaaliseksi energiaksi.
Tässä on tärkeä ero:
Kṛṣṇa on täydellinen tietoisuus; jīva on rajallinen tietoisuuden yksikkö.
Jīva on siis laadultaan tietoisuutta, mutta määrältään rajallinen.

Anonyymi00004 kirjoitti:

2. Cit — tietoisuus
Cit tarkoittaa tietoisuutta.
Jīva on tietoinen olento. Se ei ole pelkästään aineellinen yhdistelmä kehoa, aivoja ja hermostoa. Keho voi olla biologisesti olemassa, mutta jīva on se tietoinen olento, joka kokee, tahtoo ja toimii kehon kautta.
Filosofiassamme jīvaa kuvataan taṭasthā-śaktiksi, Kṛṣṇan rajalliseksi eli marginaaliseksi energiaksi.
Tässä on tärkeä ero:
Kṛṣṇa on täydellinen tietoisuus; jīva on rajallinen tietoisuuden yksikkö.
Jīva on siis laadultaan tietoisuutta, mutta määrältään rajallinen.

Lue lisää

3. Ānanda — autuus
Ānanda tarkoittaa autuutta, iloa ja syvää täyttymystä.
Ja jīva etsii jatkuvasti ānandaa, koska autuus kuuluu sen todelliseen luontoon. Aineelliset kokemukset voivat antaa hetkellistä mielihyvää, mutta ne eivät pysty tyydyttämään jīvaa pysyvästi.
Miksi?
Koska jīvan todellinen luonto ei ole erillinen ja itsenäinen nautintojen tavoittelu, vaan rakkaudellinen suhde Jumalaan.
Siksi bhakti on niin keskeinen. Bhakti ei ole vain uskonnollinen harjoitus, jolla saavutetaan jokin palkinto. Se palauttaa jīvan luonnollisen suhteen.

Anonyymi00005 kirjoitti:

3. Ānanda — autuus
Ānanda tarkoittaa autuutta, iloa ja syvää täyttymystä.
Ja jīva etsii jatkuvasti ānandaa, koska autuus kuuluu sen todelliseen luontoon. Aineelliset kokemukset voivat antaa hetkellistä mielihyvää, mutta ne eivät pysty tyydyttämään jīvaa pysyvästi.
Miksi?
Koska jīvan todellinen luonto ei ole erillinen ja itsenäinen nautintojen tavoittelu, vaan rakkaudellinen suhde Jumalaan.
Siksi bhakti on niin keskeinen. Bhakti ei ole vain uskonnollinen harjoitus, jolla saavutetaan jokin palkinto. Se palauttaa jīvan luonnollisen suhteen.

Lue lisää

4. Sac-cid-ānanda-vigraha

sac-cid-ānanda-vigraha

Tämä ilmaus oidaan ymmärtää esimerkiksi:
ikuinen, tietoinen ja autuas persoonallinen olemus.

Meille Jumala ole pelkkä abstrakti tietoisuus tai persoonaton energia. Kṛṣṇalla on ikuinen persoonallinen muoto ja persoonalliset suhteet.
Siksi henkimaailmassa on myös suhteita, persoonia, rakkautta, kauneutta ja toimintaa. Ne eivät ole aineellisen maailman kaltaisia, vaan sac-cid-ānanda-luonteisia.

Anonyymi00006 kirjoitti:

4. Sac-cid-ānanda-vigraha

sac-cid-ānanda-vigraha

Tämä ilmaus oidaan ymmärtää esimerkiksi:
ikuinen, tietoinen ja autuas persoonallinen olemus.

Meille Jumala ole pelkkä abstrakti tietoisuus tai persoonaton energia. Kṛṣṇalla on ikuinen persoonallinen muoto ja persoonalliset suhteet.
Siksi henkimaailmassa on myös suhteita, persoonia, rakkautta, kauneutta ja toimintaa. Ne eivät ole aineellisen maailman kaltaisia, vaan sac-cid-ānanda-luonteisia.

Lue lisää

5. Brahman, Paramātmā ja Bhagavān
Brahman on Absoluutin kaikkialle ulottuva, persoonattomana koettu aspekti.
Paramātmā on Korkein Sielu, joka on läsnä kaikkien olentojen sydämessä.
Bhagavān on Absoluutin persoonallinen täyteys.
Bhagavān eli Kṛṣṇa on näistä korkein ymmärrys.
Tämä voidaan liittää sac-cid-ānandaan siten, että Brahman, Paramātmā ja Bhagavān eivät ole kolme eri Jumalaa, vaan saman Absoluutin erilaisia ilmenemismuotoja.

Anonyymi00007 kirjoitti:

5. Brahman, Paramātmā ja Bhagavān
Brahman on Absoluutin kaikkialle ulottuva, persoonattomana koettu aspekti.
Paramātmā on Korkein Sielu, joka on läsnä kaikkien olentojen sydämessä.
Bhagavān on Absoluutin persoonallinen täyteys.
Bhagavān eli Kṛṣṇa on näistä korkein ymmärrys.
Tämä voidaan liittää sac-cid-ānandaan siten, että Brahman, Paramātmā ja Bhagavān eivät ole kolme eri Jumalaa, vaan saman Absoluutin erilaisia ilmenemismuotoja.

Lue lisää

https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/

Anonyymi00008 kirjoitti:

https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/

https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/

Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä. Vastaavasti henkisesti edistyneitä ei kiinnosta persoonaton Brahmanin sädehohto. He ovat kiinnostuneempia puruṣasta, Ylimmästä Henkilöstä, Vāsudevasta. Bhagavad-gītāssa todetaan, että oivallus Ylimmästä Henkilöstä saavutetaan monien, monien elämien jälkeen (bahūnāṁ janmanām ante). Jñānīt, persoonattomuusfilosofit, joita viehättää persoonattoman Brahmanin sädehohto, yrittävät tietonsa voimalla ymmärtää Absoluuttisen Totuuden, mutta he eivät ymmärrä, että heidän tietonsa on epätäydellistä ja rajallista, kun taas Kṛṣṇa, Absoluuttinen Totuus, on rajaton. Emme voi saavuttaa rajatonta rajallisella tiedollamme. Se ei ole mahdollista.

Anonyymi00009 kirjoitti:

https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/

Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä. Vastaavasti henkisesti edistyneitä ei kiinnosta persoonaton Brahmanin sädehohto. He ovat kiinnostuneempia puruṣasta, Ylimmästä Henkilöstä, Vāsudevasta. Bhagavad-gītāssa todetaan, että oivallus Ylimmästä Henkilöstä saavutetaan monien, monien elämien jälkeen (bahūnāṁ janmanām ante). Jñānīt, persoonattomuusfilosofit, joita viehättää persoonattoman Brahmanin sädehohto, yrittävät tietonsa voimalla ymmärtää Absoluuttisen Totuuden, mutta he eivät ymmärrä, että heidän tietonsa on epätäydellistä ja rajallista, kun taas Kṛṣṇa, Absoluuttinen Totuus, on rajaton. Emme voi saavuttaa rajatonta rajallisella tiedollamme. Se ei ole mahdollista.

Lue lisää

https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/

Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä

Anonyymi00010 kirjoitti:

https://vedabase.io/fi/library/tqk/4/

Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä

Lue lisää

6. Jīva on myös sac-cid-ānanda-luonteinen

Jos jīva on ikuinen ja tietoinen, voidaanko sanoa, että jīva on sac-cid-ānanda?
Kyllä, mutta ei samalla tavalla kuin Kṛṣṇa.
Jīva on Kṛṣṇan energiaa ja on siksi luonteeltaan ikuinen ja tietoinen. Se voi saavuttaa täydellisen autuuden suhteessaan Kṛṣṇaan.
Mutta jīva ei ole rajaton Jumala.

Anonyymi00011 kirjoitti:

6. Jīva on myös sac-cid-ānanda-luonteinen

Jos jīva on ikuinen ja tietoinen, voidaanko sanoa, että jīva on sac-cid-ānanda?
Kyllä, mutta ei samalla tavalla kuin Kṛṣṇa.
Jīva on Kṛṣṇan energiaa ja on siksi luonteeltaan ikuinen ja tietoinen. Se voi saavuttaa täydellisen autuuden suhteessaan Kṛṣṇaan.
Mutta jīva ei ole rajaton Jumala.

Lue lisää

Kṛṣṇa on sac-cid-ānandan täydellinen lähde ja täyteys. Jīva on Kṛṣṇasta riippuvainen, ikuinen ja tietoinen olento, jonka todellinen luonto on yhteydessä sac-cid-ānandaan.
Tämä ratkaisee näennäisen ristiriidan: jīva ei ole Kṛṣṇa, mutta jīva ei myöskään ole täysin Kṛṣṇasta erillinen.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kṛṣṇa on sac-cid-ānandan täydellinen lähde ja täyteys. Jīva on Kṛṣṇasta riippuvainen, ikuinen ja tietoinen olento, jonka todellinen luonto on yhteydessä sac-cid-ānandaan.
Tämä ratkaisee näennäisen ristiriidan: jīva ei ole Kṛṣṇa, mutta jīva ei myöskään ole täysin Kṛṣṇasta erillinen.

Lue lisää

7. Acintya-bhedābheda-tattva
Tätä kutsutaan nimellä:
acintya-bhedābheda-tattva
acintya - käsittämätön, järjellä täysin tavoittamaton
bheda -erilaisuus
abheda - samanlaisuus / ykseys
tattva - todellisuus, periaate
Jīva on siis Kṛṣṇan kanssa samankaltainen, koska molempiin liittyy tietoisuus ja ikuisuus.
Samalla jīva on erilainen, koska Kṛṣṇa on rajaton ja jīva rajallinen.
Vertaus auringosta ja auringonsäteestä auttaa hieman:
Aurinko säteilee valoa ja lämpöä, ja auringonsäde on samaa laatua, mutta säde ei ole koko aurinko.
Samalla tavalla jīva on Kṛṣṇan energiaa, mutta ei Kṛṣṇa itse.

Anonyymi00013 kirjoitti:

7. Acintya-bhedābheda-tattva
Tätä kutsutaan nimellä:
acintya-bhedābheda-tattva
acintya - käsittämätön, järjellä täysin tavoittamaton
bheda -erilaisuus
abheda - samanlaisuus / ykseys
tattva - todellisuus, periaate
Jīva on siis Kṛṣṇan kanssa samankaltainen, koska molempiin liittyy tietoisuus ja ikuisuus.
Samalla jīva on erilainen, koska Kṛṣṇa on rajaton ja jīva rajallinen.
Vertaus auringosta ja auringonsäteestä auttaa hieman:
Aurinko säteilee valoa ja lämpöä, ja auringonsäde on samaa laatua, mutta säde ei ole koko aurinko.
Samalla tavalla jīva on Kṛṣṇan energiaa, mutta ei Kṛṣṇa itse.

Lue lisää

8. Caitanya Mahāprabhu ja sac-cid-ānanda
Śrī Caitanya Mahāprabhu toi erityisesti esiin saṅkīrtanan, Kṛṣṇan nimien yhteisen lausumisen, keskeisenä bhaktin harjoituksena.
Tunnettu mantra on:
Hare Kṛṣṇa Hare Kṛṣṇa
Kṛṣṇa Kṛṣṇa Hare Hare
Hare Rāma Hare Rāma
Rāma Rāma Hare Hare
Tässä tarkoitus ei ole vain toistaa sanoja mekaanisesti. Nāma eli Kṛṣṇan nimi liittyy Kṛṣṇaan itseensä. Harjoituksen tarkoituksena on puhdistaa tietoisuus ja herättää jīvan luonnollinen suhde Kṛṣṇaan.
Silloin cit — tietoisuus — puhdistuu, ja ānanda alkaa ilmetä bhaktin kautta.

Anonyymi00014 kirjoitti:

8. Caitanya Mahāprabhu ja sac-cid-ānanda
Śrī Caitanya Mahāprabhu toi erityisesti esiin saṅkīrtanan, Kṛṣṇan nimien yhteisen lausumisen, keskeisenä bhaktin harjoituksena.
Tunnettu mantra on:
Hare Kṛṣṇa Hare Kṛṣṇa
Kṛṣṇa Kṛṣṇa Hare Hare
Hare Rāma Hare Rāma
Rāma Rāma Hare Hare
Tässä tarkoitus ei ole vain toistaa sanoja mekaanisesti. Nāma eli Kṛṣṇan nimi liittyy Kṛṣṇaan itseensä. Harjoituksen tarkoituksena on puhdistaa tietoisuus ja herättää jīvan luonnollinen suhde Kṛṣṇaan.
Silloin cit — tietoisuus — puhdistuu, ja ānanda alkaa ilmetä bhaktin kautta.

Lue lisää

9. Lopullinen päämäärä: prema
Päämäärä ei ole yksinkertaisesti lakata syntymästä uudelleen.
Korkeampi päämäärä on prema-bhakti.
Tässä jīva ei menetä persoonallisuuttaan. Päinvastoin: jīvan todellinen persoonallinen luonto tulee täydellisesti esiin.
Siksi voidaan ajatella:
sat - olen ikuinen
cit - olen tietoinen
ānanda - olen luonnostani autuutta etsivä
bhakti - todellinen suhteeni Kṛṣṇaan
prema - tämän suhteen täydellistyminen

Anonyymi00015 kirjoitti:

9. Lopullinen päämäärä: prema
Päämäärä ei ole yksinkertaisesti lakata syntymästä uudelleen.
Korkeampi päämäärä on prema-bhakti.
Tässä jīva ei menetä persoonallisuuttaan. Päinvastoin: jīvan todellinen persoonallinen luonto tulee täydellisesti esiin.
Siksi voidaan ajatella:
sat - olen ikuinen
cit - olen tietoinen
ānanda - olen luonnostani autuutta etsivä
bhakti - todellinen suhteeni Kṛṣṇaan
prema - tämän suhteen täydellistyminen

Lue lisää

Ja kaikkein syvimmässä merkityksessä sac-cid-ānanda ei ole vain jokin tila, johon jīva saapuu. Se liittyy siihen, kuka Kṛṣṇa on ja mikä on jīvan todellinen suhde Kṛṣṇaan.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ja kaikkein syvimmässä merkityksessä sac-cid-ānanda ei ole vain jokin tila, johon jīva saapuu. Se liittyy siihen, kuka Kṛṣṇa on ja mikä on jīvan todellinen suhde Kṛṣṇaan.

Yhteys Śrīmad-Bhāgavatamiin
Śrīmad-Bhāgavatamin tunnettu määritelmä Kṛṣṇasta kuuluu:
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam
Tässä Kṛṣṇa kuvataan sac-cid-ānanda-vigrahaksi ja kaikkien syiden perimmäiseksi syyksi.
Gauḍīya-ācāryat, kuten Jīva Gosvāmī, Rūpa Gosvāmī ja Baladeva Vidyābhūṣaṇa, kehittivät näitä ajatuksia edelleen suhteessa Vedānta-filosofiaan ja bhaktiin.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Yhteys Śrīmad-Bhāgavatamiin
Śrīmad-Bhāgavatamin tunnettu määritelmä Kṛṣṇasta kuuluu:
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam
Tässä Kṛṣṇa kuvataan sac-cid-ānanda-vigrahaksi ja kaikkien syiden perimmäiseksi syyksi.
Gauḍīya-ācāryat, kuten Jīva Gosvāmī, Rūpa Gosvāmī ja Baladeva Vidyābhūṣaṇa, kehittivät näitä ajatuksia edelleen suhteessa Vedānta-filosofiaan ja bhaktiin.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/bs/5/1/

Anonyymi00018 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/bs/5/1/

https://vedabase.io/en/library/bs/5/1/
Śrī Brahma-saṁhitā 5.1

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

Anonyymi00019 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/bs/5/1/
Śrī Brahma-saṁhitā 5.1

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/4/61/

Anonyymi00020 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/4/61/

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/4/61/
CC Ādi 4.61

সচ্চিদানন্দ, পূর্ণ, কৃষ্ণের স্বরূপ ।
একই চিচ্ছক্তি তাঁর ধরে তিন রূপ ॥ ৬১ ॥

sac-cid-ānanda, pūrṇa, kṛṣṇera svarūpa
eka-i cic-chakti tāṅra dhare tina rūpa

Synonyms
sat-cit-ānanda — eternity, knowledge and bliss; pūrṇa — full; kṛṣṇera — of Lord Kṛṣṇa; sva-rūpa — own form; eka-i — one; cit-śakti — spiritual energy; tāṅra — of Him; dhare — manifests; tina — three; rūpa — forms.

Anonyymi00021 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/4/61/
CC Ādi 4.61

সচ্চিদানন্দ, পূর্ণ, কৃষ্ণের স্বরূপ ।
একই চিচ্ছক্তি তাঁর ধরে তিন রূপ ॥ ৬১ ॥

sac-cid-ānanda, pūrṇa, kṛṣṇera svarūpa
eka-i cic-chakti tāṅra dhare tina rūpa

Synonyms
sat-cit-ānanda — eternity, knowledge and bliss; pūrṇa — full; kṛṣṇera — of Lord Kṛṣṇa; sva-rūpa — own form; eka-i — one; cit-śakti — spiritual energy; tāṅra — of Him; dhare — manifests; tina — three; rūpa — forms.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/4/61/
Lord Kṛṣṇa’s body is eternal [sat], full of knowledge [cit] and full of bliss [ānanda]. His one spiritual energy manifests three forms.

Anonyymi00022 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/adi/4/61/
Lord Kṛṣṇa’s body is eternal [sat], full of knowledge [cit] and full of bliss [ānanda]. His one spiritual energy manifests three forms.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/137/

Anonyymi00023 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/137/

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/137/
CC Madhya 8.137

ঈশ্বরঃ পরমঃ কৃষ্ণঃ সচ্চিদানন্দবিগ্রহ ।
অনাদিরাদির্গোবিন্দঃ সর্বকারণকারণম্ ॥ ১৩৭ ॥

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

Synonyms
īśvaraḥ — the controller; paramaḥ — supreme; kṛṣṇaḥ — Lord Kṛṣṇa; sat — eternal existence; cit — absolute knowledge; ānanda — absolute bliss; vigrahaḥ — whose form; anādiḥ — without beginning; ādiḥ — the origin of everything; govindaḥ — a name of Lord Kṛṣṇa; sarva — all; kāraṇa — of causes; kāraṇam — He is the original cause.

Translation
“ ‘Kṛṣṇa, who is known as Govinda, is the supreme controller. He has an eternal, blissful, spiritual body. He is the origin of all. He has no other origin, for He is the prime cause of all causes.’

Anonyymi00024 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/137/
CC Madhya 8.137

ঈশ্বরঃ পরমঃ কৃষ্ণঃ সচ্চিদানন্দবিগ্রহ ।
অনাদিরাদির্গোবিন্দঃ সর্বকারণকারণম্ ॥ ১৩৭ ॥

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

Synonyms
īśvaraḥ — the controller; paramaḥ — supreme; kṛṣṇaḥ — Lord Kṛṣṇa; sat — eternal existence; cit — absolute knowledge; ānanda — absolute bliss; vigrahaḥ — whose form; anādiḥ — without beginning; ādiḥ — the origin of everything; govindaḥ — a name of Lord Kṛṣṇa; sarva — all; kāraṇa — of causes; kāraṇam — He is the original cause.

Translation
“ ‘Kṛṣṇa, who is known as Govinda, is the supreme controller. He has an eternal, blissful, spiritual body. He is the origin of all. He has no other origin, for He is the prime cause of all causes.’

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/137/
CC Madhya 8.137

ঈশ্বরঃ পরমঃ কৃষ্ণঃ সচ্চিদানন্দবিগ্রহ ।
অনাদিরাদির্গোবিন্দঃ সর্বকারণকারণম্ ॥ ১৩৭ ॥

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

Anonyymi00025 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/137/
CC Madhya 8.137

ঈশ্বরঃ পরমঃ কৃষ্ণঃ সচ্চিদানন্দবিগ্রহ ।
অনাদিরাদির্গোবিন্দঃ সর্বকারণকারণম্ ॥ ১৩৭ ॥

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/6/4/32/

Anonyymi00026 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/6/4/32/

Śrīmad-Bhāgavatam 6.4.32: selittää, että Kṛṣṇan muoto on sac-cid-ānanda-vigraha, ei aineellinen keho.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Śrīmad-Bhāgavatam 6.4.32: selittää, että Kṛṣṇan muoto on sac-cid-ānanda-vigraha, ei aineellinen keho.

Aiempi viittaukseni oli epätarkka. Śrīmad-Bhāgavatam 6.4.32:n jakeessa itsessään ei sanota sac-cid-ānanda-vigraha. Se tulee sen purportista, eli Śrīla Prabhupādan selityksestä.
Missä kohdassa se sanotaan?
Vedabasen Śrīmad-Bhāgavatam 6.4.32:n purportissa sanotaan:
“Kṛṣṇa, the Supreme Personality of Godhead, has a sac-cid-ānanda-vigraha, a form of eternity, knowledge and bliss, not a material form.”
Eli juuri siinä kohdassa tehdään ero Kṛṣṇan transsendentaalisen muodon ja materiaalisen muodon välillä.
Purport jatkaa Brahma-saṁhitān kuuluisalla säkeellä:
īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
ja selittää, että Kṛṣṇalla on ikuinen, autuas ja henkinen keho — ei materiaalinen keho

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/139/
Erityisen selkeä kohta: Caitanya-caritāmṛta, Madhya 8.139

“Kṛṣṇa’s body is all-spiritual — sac-cid-ānanda-vigraha.”
Samassa selityksessä sanotaan myös, ettei Kṛṣṇan kehoa tule pitää lihan ja luiden muodostamana materiaalisena kehona.

Anonyymi00030 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/cc/madhya/8/139/
Erityisen selkeä kohta: Caitanya-caritāmṛta, Madhya 8.139

“Kṛṣṇa’s body is all-spiritual — sac-cid-ānanda-vigraha.”
Samassa selityksessä sanotaan myös, ettei Kṛṣṇan kehoa tule pitää lihan ja luiden muodostamana materiaalisena kehona.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/10/1/11/

Anonyymi00031 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/10/1/11/

https://vedabase.io/en/library/sb/10/1/11/
Kṛṣṇa, the Supreme Personality of Godhead, has no material body, yet He appears as a human being. For how many years did He live with the descendants of Vṛṣṇi? How many wives did He marry, and for how many years did He live in Dvārakā?

Anonyymi00032 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/10/1/11/
Kṛṣṇa, the Supreme Personality of Godhead, has no material body, yet He appears as a human being. For how many years did He live with the descendants of Vṛṣṇi? How many wives did He marry, and for how many years did He live in Dvārakā?

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/10/1/11/
Purport
In many places the Supreme Personality of Godhead is described as sac-cid-ānanda-vigraha, possessing a spiritual, blissful body. His bodily feature is narākṛti, that is, exactly like that of a human being. Here the same idea is repeated in the words mānuṣam āśritya, which indicate that He accepts a body exactly like that of a man. Everywhere it is confirmed that Kṛṣṇa is never nirākāra, or formless. He has His form, exactly like that of a human being. There is no doubt about this.

Anonyymi00033 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/10/1/11/
Purport
In many places the Supreme Personality of Godhead is described as sac-cid-ānanda-vigraha, possessing a spiritual, blissful body. His bodily feature is narākṛti, that is, exactly like that of a human being. Here the same idea is repeated in the words mānuṣam āśritya, which indicate that He accepts a body exactly like that of a man. Everywhere it is confirmed that Kṛṣṇa is never nirākāra, or formless. He has His form, exactly like that of a human being. There is no doubt about this.

Lue lisää

Vielä kiinnostavampi kohta: Śrīmad-Bhāgavatam 5.5.19
Tässä Kṛṣṇa itseä koskevassa kohdassa puhutaan transsendentaalisesta kehosta ja sanotaan, ettei se ole materiaalinen ihmisen keho.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Vielä kiinnostavampi kohta: Śrīmad-Bhāgavatam 5.5.19
Tässä Kṛṣṇa itseä koskevassa kohdassa puhutaan transsendentaalisesta kehosta ja sanotaan, ettei se ole materiaalinen ihmisen keho.

Lue lisää

Ja tämä koskee myös jīvaa
Śrīmad-Bhāgavatam 4.29.82:n purportissa sanotaan, että kun jīva saavuttaa täydellisen henkisen aseman, se saa myös sac-cid-ānanda-vigrahan, eli henkisen kehon.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Ja tämä koskee myös jīvaa
Śrīmad-Bhāgavatam 4.29.82:n purportissa sanotaan, että kun jīva saavuttaa täydellisen henkisen aseman, se saa myös sac-cid-ānanda-vigrahan, eli henkisen kehon.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/82/

Anonyymi00036 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/82/

https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/82/
-------------------
Śrīmad-Bhāgavatam 4.29.82:n selityksen (Purport) ensimmäisessä kappaleessa.
Vedabasen englanninkielisessä tekstissä sanotaan:
“When a living entity attains spiritual perfection, he also attains the same type of body, known as sac-cid-ānanda-vigraha.”

Anonyymi00037 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/82/
-------------------
Śrīmad-Bhāgavatam 4.29.82:n selityksen (Purport) ensimmäisessä kappaleessa.
Vedabasen englanninkielisessä tekstissä sanotaan:
“When a living entity attains spiritual perfection, he also attains the same type of body, known as sac-cid-ānanda-vigraha.”

Lue lisää

Tämä tarkoittaa suomeksi:
Kun elävä olento saavuttaa henkisen täydellisyyden, hän saavuttaa myös samantyyppisen kehon, joka tunnetaan nimellä sac-cid-ānanda-vigraha.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Tämä tarkoittaa suomeksi:
Kun elävä olento saavuttaa henkisen täydellisyyden, hän saavuttaa myös samantyyppisen kehon, joka tunnetaan nimellä sac-cid-ānanda-vigraha.

Ja heti tämän jälkeen selitys täsmentää, että tämä henkinen keho ei sekoitu aineellisiin elementteihin.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Ja heti tämän jälkeen selitys täsmentää, että tämä henkinen keho ei sekoitu aineellisiin elementteihin.

Onko jīva myös sac-cid-ānanda? - tämä kohta on erittäin merkittävä, koska Prabhupādan selityksessä sanotaan nimenomaan, että täydellisyyden saavuttanut elävä olento saa sac-cid-ānanda-vigrahan.


Kuitenkin yksi tärkeä ero: Kṛṣṇa on sac-cid-ānanda-vigraha ikuisesti, kun taas tässä puhutaan jīvasta, joka saavuttaa vapautuneen henkisen aseman.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Onko jīva myös sac-cid-ānanda? - tämä kohta on erittäin merkittävä, koska Prabhupādan selityksessä sanotaan nimenomaan, että täydellisyyden saavuttanut elävä olento saa sac-cid-ānanda-vigrahan.


Kuitenkin yksi tärkeä ero: Kṛṣṇa on sac-cid-ānanda-vigraha ikuisesti, kun taas tässä puhutaan jīvasta, joka saavuttaa vapautuneen henkisen aseman.

Lue lisää

https://absolutesweetness.org/2021/04/29/29th-april-2021/

Anonyymi00042 kirjoitti:

https://absolutesweetness.org/2021/04/29/29th-april-2021/

vaikuṇṭhāj janito varā madhu-purī tatrāpi rāsotsavād
vṛndāraṇyam udāra-pāṇi-ramaṇāt tatrāpi govardhanaḥ
rādhā-kuṇḍam ihāpi gokula-pateḥ premāmṛtāplāvanāt
kuryād asya virājato giri-taṭe sevāṁ vivekī na kaḥ

(Śrī Upadeśāmṛta: 9)

vṛndāvana haite śreṣṭha govarddhana-śaila
giridhārī gāndarvvikā yathā krīḍa kaila

(Srila Bhakti Siddhānta Saraswatī Ṭhākur. Śrī Śrī Prapanna-jīvanāmṛtam)

sarvasva tomāra caraṇa saṁpiyā
paṛechi tomāra ghare
tumi ta ṭhākura tomāra kukura
baliyā jānaha more
bāṅdhiyā nikaṭe āmāre pālibe

(Śrīla Bhakti Vinod Ṭhākur. Śaraṇāgati, 19)

etāṁ sa āsthāya parātma-niṣṭhām
adhyāsitāṁ pūrvatamair mahadbhiḥ
ahaṁ tariṣyāmi duranta-pāraṁ
tamo mukundāṅghri-niṣevayaiva

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)

sei deha kare tāra cid-ānanda-maya
aprākṛta-dehe tāṅra caraṇa bhajaya

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 3.4.193)

dīkṣā-kāle bhakta kare ātma-samarpaṇa
sei-kāle kṛṣṇa tāre kare ātma-sama

sei deha kare tāra cid-ānanda-maya
aprākṛta-dehe tāṅra caraṇa bhajaya

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 3.4.192–193)

jīvera ‘svarūpa’ haya—kṛṣṇera ‘nitya-dāsa’
kṛṣṇera ‘taṭasthā-śakti’ ‘bhedābheda-prakāśa

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.20.108)

kṛṣṇa bhuli’ sei jīva anādi-bahirmukha
ataeva māyā tāre deya saṁsāra-duḥkha

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.20.117)

ahaṁ tariṣyāmi duranta-pāraṁ tamo
mukundāṅghri-niṣevayaiva

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)

prabhu kahe—sādhu ei bhikṣura vacana
mukunda sevana-vrata kaila nirdhāraṇa

mukunda-sevāya haya saṁsāra-tāraṇa
anāyāse pai kṛṣṇa chandre charaṇa (?)

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.7–8)

sarva-dharmān parityajya
mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo
mokṣayiṣyāmi mā śucaḥ

(Bhagavad-gītā, 18.66)

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

(Śrī Brahma-saṁhitā, 5.1; Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 1.2.107)

tamo mukundāṅghri-niṣevayaiva

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)

ahaṁ tariṣyāmi duranta-pāraṁ tamo

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)


---------------

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00043 kirjoitti:

vaikuṇṭhāj janito varā madhu-purī tatrāpi rāsotsavād
vṛndāraṇyam udāra-pāṇi-ramaṇāt tatrāpi govardhanaḥ
rādhā-kuṇḍam ihāpi gokula-pateḥ premāmṛtāplāvanāt
kuryād asya virājato giri-taṭe sevāṁ vivekī na kaḥ

(Śrī Upadeśāmṛta: 9)

vṛndāvana haite śreṣṭha govarddhana-śaila
giridhārī gāndarvvikā yathā krīḍa kaila

(Srila Bhakti Siddhānta Saraswatī Ṭhākur. Śrī Śrī Prapanna-jīvanāmṛtam)

sarvasva tomāra caraṇa saṁpiyā
paṛechi tomāra ghare
tumi ta ṭhākura tomāra kukura
baliyā jānaha more
bāṅdhiyā nikaṭe āmāre pālibe

(Śrīla Bhakti Vinod Ṭhākur. Śaraṇāgati, 19)

etāṁ sa āsthāya parātma-niṣṭhām
adhyāsitāṁ pūrvatamair mahadbhiḥ
ahaṁ tariṣyāmi duranta-pāraṁ
tamo mukundāṅghri-niṣevayaiva

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)

sei deha kare tāra cid-ānanda-maya
aprākṛta-dehe tāṅra caraṇa bhajaya

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 3.4.193)

dīkṣā-kāle bhakta kare ātma-samarpaṇa
sei-kāle kṛṣṇa tāre kare ātma-sama

sei deha kare tāra cid-ānanda-maya
aprākṛta-dehe tāṅra caraṇa bhajaya

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 3.4.192–193)

jīvera ‘svarūpa’ haya—kṛṣṇera ‘nitya-dāsa’
kṛṣṇera ‘taṭasthā-śakti’ ‘bhedābheda-prakāśa

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.20.108)

kṛṣṇa bhuli’ sei jīva anādi-bahirmukha
ataeva māyā tāre deya saṁsāra-duḥkha

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.20.117)

ahaṁ tariṣyāmi duranta-pāraṁ tamo
mukundāṅghri-niṣevayaiva

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)

prabhu kahe—sādhu ei bhikṣura vacana
mukunda sevana-vrata kaila nirdhāraṇa

mukunda-sevāya haya saṁsāra-tāraṇa
anāyāse pai kṛṣṇa chandre charaṇa (?)

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.7–8)

sarva-dharmān parityajya
mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo
mokṣayiṣyāmi mā śucaḥ

(Bhagavad-gītā, 18.66)

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindaḥ
sarva-kāraṇa-kāraṇam

(Śrī Brahma-saṁhitā, 5.1; Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 1.2.107)

tamo mukundāṅghri-niṣevayaiva

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)

ahaṁ tariṣyāmi duranta-pāraṁ tamo

(Śrī Chaitanya-charitāmṛta, 2.3.6; Śrīmad-Bhāgavatam, 11.23.57)


---------------

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

https://absolutesweetness.org/2021/04/29/29th-april-2021/
---------------

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00044 kirjoitti:

https://absolutesweetness.org/2021/04/29/29th-april-2021/
---------------

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------

Sj. Nimananda Das Adhicary, B. Ag., B.T.
Idolatry
(part 3)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 12, Vol. XXV, May, 1928)
...
...
...
Or in, other words time; space and causality are in Him and not above Him. He is above all and beyond all: He is End-All and Be-All. He is the Eternal Truth: He is the Absolute Truth.

In Brahmasanghita tie has been described as the Supreme Lord having an Aprakrita or transcendental form made up of sat, chit and ananda.

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindah
sarva-kāraṇa-kāraṇam

About the reason of His being manifested it has been stated in Shrimat Bhagabat that when His devotees such as Vasudev and others are oppressed by asuras like Kansa and others, He, the Lord of the physical and spiritual worlds, although birthless, out of mercy, becomes manifest, in the same manner as fire manifests from wood.
...
....

Anonyymi00045 kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------

Sj. Nimananda Das Adhicary, B. Ag., B.T.
Idolatry
(part 3)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 12, Vol. XXV, May, 1928)
...
...
...
Or in, other words time; space and causality are in Him and not above Him. He is above all and beyond all: He is End-All and Be-All. He is the Eternal Truth: He is the Absolute Truth.

In Brahmasanghita tie has been described as the Supreme Lord having an Aprakrita or transcendental form made up of sat, chit and ananda.

īśvaraḥ paramaḥ kṛṣṇaḥ
sac-cid-ānanda-vigrahaḥ
anādir ādir govindah
sarva-kāraṇa-kāraṇam

About the reason of His being manifested it has been stated in Shrimat Bhagabat that when His devotees such as Vasudev and others are oppressed by asuras like Kansa and others, He, the Lord of the physical and spiritual worlds, although birthless, out of mercy, becomes manifest, in the same manner as fire manifests from wood.
...
....

Lue lisää

“Krishna who is known as Govinda is the Supreme Godhead. He has an eternal blissful spiritual body. He is the origin of all. He has no other origin and He is the prime cause of all causes” (Brahma-samhita, 5.1).

Anonyymi00046 kirjoitti:

“Krishna who is known as Govinda is the Supreme Godhead. He has an eternal blissful spiritual body. He is the origin of all. He has no other origin and He is the prime cause of all causes” (Brahma-samhita, 5.1).

Lue lisää

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------
...

Thakur Bhaktivinod
(part 2)3
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 4, Vol. XXV, September 1927)



THE transcendental nature of Thakur Bhaktivinode as realized by shuddha-bhaktas finds expressions in the following shloka which is repeated by all his followers in making their daily obeisance to him: —

namo bhaktivinodāya sac-cid-ānanda-nāmine
gaura-śakti-svarūpāya rūpānuga-varāya te
...
...

Anonyymi00047 kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------
...

Thakur Bhaktivinod
(part 2)3
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 4, Vol. XXV, September 1927)



THE transcendental nature of Thakur Bhaktivinode as realized by shuddha-bhaktas finds expressions in the following shloka which is repeated by all his followers in making their daily obeisance to him: —

namo bhaktivinodāya sac-cid-ānanda-nāmine
gaura-śakti-svarūpāya rūpānuga-varāya te
...
...

Lue lisää

namo bhaktivinodāya sac-cid-ānanda-nāmine
gaura-śakti-svarūpāya rūpānuga-varāya te
...
...

Anonyymi00048 kirjoitti:

namo bhaktivinodāya sac-cid-ānanda-nāmine
gaura-śakti-svarūpāya rūpānuga-varāya te
...
...

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------
...


Sj. Nimananda Das Adhicary, B. Ag., B.T.
Idolatry
(part 4)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 12, Vol. XXV, May, 1928)



Among the educated mass there is a class of people who think that God, when He appears in flesh and blood is also subject to the influence of matter, and shares the frailties of the mortal. Shrimat Bhagabat tells them, Godliness of God lies in the fact that He, although manifested in matter, is not however influenced by it.

etad īśanam īśasya
prakṛti-stho ’pi tad-guṇaiḥ
na yujyate sadātma-sthair
yathā buddhis tad-āśrayā9

About the birth and death of Krishna Shrimat Bhagabat says, “They, like the tricks of a magician, play deception upon the mortal.”

rājan parasya tanu-bhṛj-jananāpyayehā
māyā-viḍambanam avehi yathā naṭasya10

Skandapurana says, “By death of Hari His leaving of this world is meant. He is Eternal Bliss; His death means nothing else. His form is transcendental and is made up of Chit and hence cannot be subject to death. But that He dies is nothing but a trick, which, He, like a magician, plays for the deception of the ordinary mortals.”

pṛthivī lokasaṁtyāgo
deha-tyāgohariḥsmṛtiḥ
nityānanda-svarūpa-
tvādanyannauvopa-labyate

dehāryejana-mohāya
sadvahīṁmṛttīkā-kṛtim
naṭa-bhagavānviṣṇuḥ
parakṣānā-kṛtiḥsvayam

Shri Gaur Sundar, in a controversy with the Mayabadi Sanyasins who do not allow Brahman to have any form, says Krishna has a form made up of Sat, Chit and Ananda. The people who do not believe this, and think that His body, as manifested in this world, is material, a handwork of Satwaguna, are heretic, and are, therefore, ever subject to death.

prākṛta kariyā māne viṣṇu-kalevara
viṣṇu-nindā āra nāhi ihāra upara11

īśvarera śrī-vigrahasac-cid-ānandākāra
se-vigrahekahasattva-guṇeravikāra12

śrī-vigrahayenā māne, seita’ pāṣaṇḍī
adṛśyaaspṛśya, seihayayama-daṇḍī13

There are innumerable statements of the like in our Scriptures to which reference may be made on the subject. They are one in declaring Krishna as Parabrahman. Brahman is idea and Krishna its expression: it is not that. The people, who think so, are wrong, terribly wrong. He is Brahman, and albeit Brahman, nothing but Brahman, and nothing short of Him. Him Upanishads call Brahman, Yogins call Paramatma, and Bhaktas call Bhagaban. He is one, but appears in three aspects to three classes of His devotees. Sadhus, who have realized Him, corroborate the scriptural evidence, and accept Him as the Supreme Lord, and make obeisance before Him.

Krishna, as has been said above, is cap-a-pie God. The body of Krishna and Krishna are one and the same thing. The distinction between the body and the soul, as obtains in us, does not exist in Him. He has nothing to die, but everything to live, when He left this world, He left it body and soul. Shri Gaur Sundar, likewise, left nothing behind Him, when He left this world. Like God His angles have forms which are like His eternal and ever celestial. They cannot be thought of without these forms; and when they come to this world they do so with their forms. A rigid adherence to form-worship then does not constitute any fault on the part of its votaries. On the contrary, those, who are angry to be called a form-worshipper, are all the more unhappy for their belief that is neither warranted by Scriptures nor corroborated by other sages. They will reap as they sow if they deny God any form, God to them will remain formless. They will not see Him. And it is not very encouraging for a servant who wants to serve his master but cannot see him.
...
...
...
...

Anonyymi00049 kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------
...


Sj. Nimananda Das Adhicary, B. Ag., B.T.
Idolatry
(part 4)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 12, Vol. XXV, May, 1928)



Among the educated mass there is a class of people who think that God, when He appears in flesh and blood is also subject to the influence of matter, and shares the frailties of the mortal. Shrimat Bhagabat tells them, Godliness of God lies in the fact that He, although manifested in matter, is not however influenced by it.

etad īśanam īśasya
prakṛti-stho ’pi tad-guṇaiḥ
na yujyate sadātma-sthair
yathā buddhis tad-āśrayā9

About the birth and death of Krishna Shrimat Bhagabat says, “They, like the tricks of a magician, play deception upon the mortal.”

rājan parasya tanu-bhṛj-jananāpyayehā
māyā-viḍambanam avehi yathā naṭasya10

Skandapurana says, “By death of Hari His leaving of this world is meant. He is Eternal Bliss; His death means nothing else. His form is transcendental and is made up of Chit and hence cannot be subject to death. But that He dies is nothing but a trick, which, He, like a magician, plays for the deception of the ordinary mortals.”

pṛthivī lokasaṁtyāgo
deha-tyāgohariḥsmṛtiḥ
nityānanda-svarūpa-
tvādanyannauvopa-labyate

dehāryejana-mohāya
sadvahīṁmṛttīkā-kṛtim
naṭa-bhagavānviṣṇuḥ
parakṣānā-kṛtiḥsvayam

Shri Gaur Sundar, in a controversy with the Mayabadi Sanyasins who do not allow Brahman to have any form, says Krishna has a form made up of Sat, Chit and Ananda. The people who do not believe this, and think that His body, as manifested in this world, is material, a handwork of Satwaguna, are heretic, and are, therefore, ever subject to death.

prākṛta kariyā māne viṣṇu-kalevara
viṣṇu-nindā āra nāhi ihāra upara11

īśvarera śrī-vigrahasac-cid-ānandākāra
se-vigrahekahasattva-guṇeravikāra12

śrī-vigrahayenā māne, seita’ pāṣaṇḍī
adṛśyaaspṛśya, seihayayama-daṇḍī13

There are innumerable statements of the like in our Scriptures to which reference may be made on the subject. They are one in declaring Krishna as Parabrahman. Brahman is idea and Krishna its expression: it is not that. The people, who think so, are wrong, terribly wrong. He is Brahman, and albeit Brahman, nothing but Brahman, and nothing short of Him. Him Upanishads call Brahman, Yogins call Paramatma, and Bhaktas call Bhagaban. He is one, but appears in three aspects to three classes of His devotees. Sadhus, who have realized Him, corroborate the scriptural evidence, and accept Him as the Supreme Lord, and make obeisance before Him.

Krishna, as has been said above, is cap-a-pie God. The body of Krishna and Krishna are one and the same thing. The distinction between the body and the soul, as obtains in us, does not exist in Him. He has nothing to die, but everything to live, when He left this world, He left it body and soul. Shri Gaur Sundar, likewise, left nothing behind Him, when He left this world. Like God His angles have forms which are like His eternal and ever celestial. They cannot be thought of without these forms; and when they come to this world they do so with their forms. A rigid adherence to form-worship then does not constitute any fault on the part of its votaries. On the contrary, those, who are angry to be called a form-worshipper, are all the more unhappy for their belief that is neither warranted by Scriptures nor corroborated by other sages. They will reap as they sow if they deny God any form, God to them will remain formless. They will not see Him. And it is not very encouraging for a servant who wants to serve his master but cannot see him.
...
...
...
...

Lue lisää

Shri Gaur Sundar, in a controversy with the Mayabadi Sanyasins who do not allow Brahman to have any form, says Krishna has a form made up of Sat, Chit and Ananda. The people who do not believe this, and think that His body, as manifested in this world, is material, a handwork of Satwaguna, are heretic, and are, therefore, ever subject to death.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Shri Gaur Sundar, in a controversy with the Mayabadi Sanyasins who do not allow Brahman to have any form, says Krishna has a form made up of Sat, Chit and Ananda. The people who do not believe this, and think that His body, as manifested in this world, is material, a handwork of Satwaguna, are heretic, and are, therefore, ever subject to death.

Lue lisää

Krishna has a form made up of Sat, Chit and Ananda.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Krishna has a form made up of Sat, Chit and Ananda.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------

“Love Makes the Lord Come Out of Stone.” Srila B. S. Goswami Maharaj. October 18, 2019. Vrindavan Dham, India. The Samadhi of Srila Gopal Bhatta Goswami
...
...
...
…ādyaṁ purāṇa-puruṣaṁ…

(Śrī Brahma-saṁhitā: 5.33)

He’s the oldest person. So, should we portray Him with a beard? No, He’s navayovana. He’s the oldest person, but He looks always like a beautiful young boy, a teenage boy, with inconceivable, seductive charm, beauty, sweetness, the magnetism of beauty, charm and sweetness. Kṛṣṇa, akārṣan, drawing everyone to the center, to the central conception of the sweet Absolute. You can study Western philosophy until you’re blue in the face. Thank you. And you’ll never hear them say something like, the sweet Absolute. It’ll just be, the dry Absolute, the not-so-sweet Absolute, [unclear] Absolute. Not the sweet, beautiful Absolute. Kṛṣṇa, satyam śīvam sundaram, sundara-nanda, sac-cid-ānanda, [unclear] sundara-nanda, ananda-sundara, that Kṛṣṇa, so beautiful, so charming.
...
...

Anonyymi00053 kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
-------------

“Love Makes the Lord Come Out of Stone.” Srila B. S. Goswami Maharaj. October 18, 2019. Vrindavan Dham, India. The Samadhi of Srila Gopal Bhatta Goswami
...
...
...
…ādyaṁ purāṇa-puruṣaṁ…

(Śrī Brahma-saṁhitā: 5.33)

He’s the oldest person. So, should we portray Him with a beard? No, He’s navayovana. He’s the oldest person, but He looks always like a beautiful young boy, a teenage boy, with inconceivable, seductive charm, beauty, sweetness, the magnetism of beauty, charm and sweetness. Kṛṣṇa, akārṣan, drawing everyone to the center, to the central conception of the sweet Absolute. You can study Western philosophy until you’re blue in the face. Thank you. And you’ll never hear them say something like, the sweet Absolute. It’ll just be, the dry Absolute, the not-so-sweet Absolute, [unclear] Absolute. Not the sweet, beautiful Absolute. Kṛṣṇa, satyam śīvam sundaram, sundara-nanda, sac-cid-ānanda, [unclear] sundara-nanda, ananda-sundara, that Kṛṣṇa, so beautiful, so charming.
...
...

Lue lisää

...
...
satyam śīvam sundaram, sundara-nanda, sac-cid-ānanda, [unclear] sundara-nanda, ananda-sundara, that Kṛṣṇa, so beautiful, so charming.

Anonyymi00054 kirjoitti:

...
...
satyam śīvam sundaram, sundara-nanda, sac-cid-ānanda, [unclear] sundara-nanda, ananda-sundara, that Kṛṣṇa, so beautiful, so charming.

https://scsmath.com/docs/benedictine_tree_excerpt.html
...
...

isvarah paramah krsnah
sac-cid-ananda-vigrahah
anadir adir govindah
sarva-karana-karanam

"The Supreme Personality of Godhead -- the Embodiment of Truth, Consciousness, and Joy -- is Govinda, or Krishna. He is beginningless, the origin of all that be, and the cause of all causes." [Sri Brahma Samhitha 5:1] That is, the actual form of each one of us originates from the sac-cid-ananda-vigraha of Krishna.

Anonyymi00055 kirjoitti:

https://scsmath.com/docs/benedictine_tree_excerpt.html
...
...

isvarah paramah krsnah
sac-cid-ananda-vigrahah
anadir adir govindah
sarva-karana-karanam

"The Supreme Personality of Godhead -- the Embodiment of Truth, Consciousness, and Joy -- is Govinda, or Krishna. He is beginningless, the origin of all that be, and the cause of all causes." [Sri Brahma Samhitha 5:1] That is, the actual form of each one of us originates from the sac-cid-ananda-vigraha of Krishna.

Lue lisää

https://www.scsmath.com/books/BenedictineTree.pdf

Anonyymi00056 kirjoitti:

https://www.scsmath.com/books/BenedictineTree.pdf

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Anonyymi00057 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Sat-cit-ānanda
Sat-cit-ānanda (sac-cid-ānanda) – Absoluuttisen Totuuden luonnon kolme aspektia. Sielun luonnollinen tila, vastaavasti: ikuinen oleminen, täydellinen tieto ja rajaton onnellisuus.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / S
Kaunis linkki sivulle Sat-cit-ānanda
http://saraswati.pro/wiki/Sat-chit-ananda

Anonyymi00058 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Sat-cit-ānanda
Sat-cit-ānanda (sac-cid-ānanda) – Absoluuttisen Totuuden luonnon kolme aspektia. Sielun luonnollinen tila, vastaavasti: ikuinen oleminen, täydellinen tieto ja rajaton onnellisuus.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / S
Kaunis linkki sivulle Sat-cit-ānanda
http://saraswati.pro/wiki/Sat-chit-ananda

Lue lisää

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Sat-cit-ānanda – oleminen, sitten tietoisuus tästä olemisesta ja olemisen päämäärän saavuttaminen, täyttyneisyys. Kokonaisuutena nämä kolme asemaa eli kaiken olevan vaihetta tulisi ymmärtää seuraavasti: täyttyneisyys, kaiken tietoisuus ja oleminen.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 04. Vṛndāvana – elää yhtenä perheenä Jumalan kanssa / Maailma, jossa Kauneus hallitsee
Sat-cit-ānanda – tällaisia ovat ominaisuudet: kuolematon olemassaolo, ikuinen oleminen; sitten itseoivallus; ja sitten täyteyden kylläisyys, tyytyväisyys itsessään – tämä Alkuperä on tyytyväinen Itseensä, Se on täysi.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä

Anonyymi00059 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Sat-cit-ānanda – oleminen, sitten tietoisuus tästä olemisesta ja olemisen päämäärän saavuttaminen, täyttyneisyys. Kokonaisuutena nämä kolme asemaa eli kaiken olevan vaihetta tulisi ymmärtää seuraavasti: täyttyneisyys, kaiken tietoisuus ja oleminen.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 04. Vṛndāvana – elää yhtenä perheenä Jumalan kanssa / Maailma, jossa Kauneus hallitsee
Sat-cit-ānanda – tällaisia ovat ominaisuudet: kuolematon olemassaolo, ikuinen oleminen; sitten itseoivallus; ja sitten täyteyden kylläisyys, tyytyväisyys itsessään – tämä Alkuperä on tyytyväinen Itseensä, Se on täysi.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä

Lue lisää

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Sat-cit-ānanda. Cit – itseoivallus, hän tuntee, että hän on olemassa. Kivi on olemassa, mutta se ei tunne olemassaoloaan. Kivi ei ehkä tiedä, että se on olemassa, että se on olemassa. Mutta sielu tietää, että se on, että se on olemassa; cetan – tiedostaa tämän, mutta tämä tietoisuus on epätäydellinen. Tässä tietoisuudessa on tarve, välttämättömyys, jano jotakin korkeampaa elämää kohtaan – tämä on cetan, cit.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä

Anonyymi00060 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Сат-чит-ананда

Sat-cit-ānanda. Cit – itseoivallus, hän tuntee, että hän on olemassa. Kivi on olemassa, mutta se ei tunne olemassaoloaan. Kivi ei ehkä tiedä, että se on olemassa, että se on olemassa. Mutta sielu tietää, että se on, että se on olemassa; cetan – tiedostaa tämän, mutta tämä tietoisuus on epätäydellinen. Tässä tietoisuudessa on tarve, välttämättömyys, jano jotakin korkeampaa elämää kohtaan – tämä on cetan, cit.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä

Lue lisää

Linkit annaettu, mutta suomenkielisessä versiossa on paljon käännösvirheitä.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Linkit annaettu, mutta suomenkielisessä versiossa on paljon käännösvirheitä.

https://saraswati.pro/wiki/Ананда

Anonyymi00062 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Ананда

Ānanda
Ānanda (ānanda) — autuus, korkein jumalallinen ekstaasi.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / Ā
Kaunis linkki sivulle Ānanda
http://saraswati.pro/wiki/Ananda
Ānandam, rasa — tämä on kauneus, harmonia ja rakkaus. Sellainen tulisi täydellisimmän kokonaisuuden olla: siinä on oleminen, tietoisuus ja täydellisyys. Siinä ei ole ainoastaan halua tai pyrkimystä tietää, vaan myös haluttu eli tiedettävä, ja tämä on ānandam. Ānandam ja sundaram ovat synonyymejä.
Olen nähnyt, että jotkut eurooppalaiset filosofit käänsivät sanan ānandam sanalla ”kauneus”, esimerkiksi ilmauksessa ”Kaunis Todellisuus”. Me katsomme, että tämä on hyvin lähellä käsitystä Kṛṣṇasta; joku filosofeista, ilmeisesti Martiné, huomattava kielitieteilijä ja hienostunut runoilija, esitti, että korkein olemus on ”Kaunis Todellisuus”.
Wordsworth kirjoitti näkyvästä kauneudesta ja kuultavasta kauneudesta. Eräässä runossa hän kuvaili unelmiensa tyttöä. Tämä oli maalais- eli kylätyttö, ja hänen asuinpaikkansa reunalla virtasi puro. Wordsworth kirjoitti, että puron solina teki tytöstä vielä kauniimman.
Kirjallisuudentutkijat tulkitsivat hänen sanojaan eri tavoin, mutta eräs bengalilainen oppinut, Harinātha De, joka osasi kolmekymmentäkaksi kieltä, antoi seuraavan tulkinnan: ”Äänen kauneus vahvisti kuvan kauneutta.” Tämä selitys kosketti minua syvästi.
Kuultava kauneus, solisevan puron ihmeelliset äänet, täydensi tytön kuvaa — kuultava kauneus vahvisti näkyvää kauneutta. Kuvan, tuoksun, kosketuksen ja niin edelleen kauneus — kaikki tämä on ānandam, rasam, toisin sanoen kauneutta laajimmassa merkityksessä.
— Teos Henkisen antaumuksen suojelijan saarnat, osa 1 / Luku 11. Perheemme rakastava suojelija

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Ānanda
Ānanda (ānanda) — autuus, korkein jumalallinen ekstaasi.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / Ā
Kaunis linkki sivulle Ānanda
http://saraswati.pro/wiki/Ananda
Ānandam, rasa — tämä on kauneus, harmonia ja rakkaus. Sellainen tulisi täydellisimmän kokonaisuuden olla: siinä on oleminen, tietoisuus ja täydellisyys. Siinä ei ole ainoastaan halua tai pyrkimystä tietää, vaan myös haluttu eli tiedettävä, ja tämä on ānandam. Ānandam ja sundaram ovat synonyymejä.
Olen nähnyt, että jotkut eurooppalaiset filosofit käänsivät sanan ānandam sanalla ”kauneus”, esimerkiksi ilmauksessa ”Kaunis Todellisuus”. Me katsomme, että tämä on hyvin lähellä käsitystä Kṛṣṇasta; joku filosofeista, ilmeisesti Martiné, huomattava kielitieteilijä ja hienostunut runoilija, esitti, että korkein olemus on ”Kaunis Todellisuus”.
Wordsworth kirjoitti näkyvästä kauneudesta ja kuultavasta kauneudesta. Eräässä runossa hän kuvaili unelmiensa tyttöä. Tämä oli maalais- eli kylätyttö, ja hänen asuinpaikkansa reunalla virtasi puro. Wordsworth kirjoitti, että puron solina teki tytöstä vielä kauniimman.
Kirjallisuudentutkijat tulkitsivat hänen sanojaan eri tavoin, mutta eräs bengalilainen oppinut, Harinātha De, joka osasi kolmekymmentäkaksi kieltä, antoi seuraavan tulkinnan: ”Äänen kauneus vahvisti kuvan kauneutta.” Tämä selitys kosketti minua syvästi.
Kuultava kauneus, solisevan puron ihmeelliset äänet, täydensi tytön kuvaa — kuultava kauneus vahvisti näkyvää kauneutta. Kuvan, tuoksun, kosketuksen ja niin edelleen kauneus — kaikki tämä on ānandam, rasam, toisin sanoen kauneutta laajimmassa merkityksessä.
— Teos Henkisen antaumuksen suojelijan saarnat, osa 1 / Luku 11. Perheemme rakastava suojelija

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

Lue lisää

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

Kṛṣṇan pyhät nimet
Vapautunut sielu ei ole tungettelevan mielen eikä elottoman kehon vankina, ja jos seuraamme sitä, vapaudumme nopeasti kaikista maallisista huolista, tulivatpa ne mistä tahansa — karkeasta aineesta tai hienojakoisesta mielestä. Vapautuneena kaikesta tästä sielu laulaa Kṛṣṇan Nimeä. Kṛṣṇa on Absoluutin korkein ilmentymä, kaikkialla läsnä oleva Oleminen, täydellinen Tieto ja Autuus. Hän on sat-cit-ānanda, ja kaikki nämä kolme aspektia ovat meille saavutettavissa, jumalallisessa Sanassa ilmestyneinä. Vastauksena vilpittömiin rukouksiimme Hän ilmestyy silmiemme eteen, ja silloin täytämme elämämme tehtävän.
— Teos Kauniin maailman ontologia / Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Gosvāmī Ṭhākura Prabhupāda / Ainoa velvollisuutemme
Hän on sat-cit-ānanda, Kaikkialla läsnä oleva, Kaikkitietävä ja Täynnä autuutta. Jokaisen, joka haluaa palvella Häntä, Hän huomaa ja hyväksyy.
— Teos Kauniin maailman ontologia / Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Gosvāmī Ṭhākura Prabhupāda / Ainoa velvollisuutemme
”Hari” tarkoittaa sat-cit-ānandaa: ikuista olemista, absoluuttista tietoa ja rajatonta elämän avaruutta, joka on täynnä ekstaasia, iloa ja korkeinta autuutta. Saavuttaakseen kaiken tämän Mahārāja Khaṭvāṅgalle riitti vain yksi hetki!
— Teos Henkisen antaumuksen suojelijan saarnat, osa 3 / Pääkysymys

Anonyymi00064 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

Kṛṣṇan pyhät nimet
Vapautunut sielu ei ole tungettelevan mielen eikä elottoman kehon vankina, ja jos seuraamme sitä, vapaudumme nopeasti kaikista maallisista huolista, tulivatpa ne mistä tahansa — karkeasta aineesta tai hienojakoisesta mielestä. Vapautuneena kaikesta tästä sielu laulaa Kṛṣṇan Nimeä. Kṛṣṇa on Absoluutin korkein ilmentymä, kaikkialla läsnä oleva Oleminen, täydellinen Tieto ja Autuus. Hän on sat-cit-ānanda, ja kaikki nämä kolme aspektia ovat meille saavutettavissa, jumalallisessa Sanassa ilmestyneinä. Vastauksena vilpittömiin rukouksiimme Hän ilmestyy silmiemme eteen, ja silloin täytämme elämämme tehtävän.
— Teos Kauniin maailman ontologia / Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Gosvāmī Ṭhākura Prabhupāda / Ainoa velvollisuutemme
Hän on sat-cit-ānanda, Kaikkialla läsnä oleva, Kaikkitietävä ja Täynnä autuutta. Jokaisen, joka haluaa palvella Häntä, Hän huomaa ja hyväksyy.
— Teos Kauniin maailman ontologia / Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Gosvāmī Ṭhākura Prabhupāda / Ainoa velvollisuutemme
”Hari” tarkoittaa sat-cit-ānandaa: ikuista olemista, absoluuttista tietoa ja rajatonta elämän avaruutta, joka on täynnä ekstaasia, iloa ja korkeinta autuutta. Saavuttaakseen kaiken tämän Mahārāja Khaṭvāṅgalle riitti vain yksi hetki!
— Teos Henkisen antaumuksen suojelijan saarnat, osa 3 / Pääkysymys

Lue lisää

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

----------------

Ānanda – sielun korkein tarve
Śrīla Śrīdhara Mahārāja selittää: ”Onnellisuus hallitsee kaikkea olevaa. Korkein tarve on rasan, ānandan tarve: ekstaasin, rakkauden, kauneuden ja viehätyksen. Jokainen olemuksemme atomi etsii onnellisuutta, joten kaikenlaisen onnellisuuden täytyy olla läsnä Absoluuttisessa Keskuksessa.”
— Teos Bhagavad-gītā – Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja: K
Jokainen olemuksemme atomi etsii onnellisuutta. Ja kuka kykenee antamaan tämän onnellisuuden, täyttämään jokaisen sielun kaipaukset ja vastaamaan niihin? Se on Kṛṣṇa. Kṛṣṇa merkitsee tätä — Kaunis Todellisuus. Kauneus on sundaram, ānandam. Kṛṣṇa merkitsee tätä: ”Hän, joka kykenee täysin tyydyttämään kaikki sielun etsinnän muodot.”
— Teos Bhagavad-gītā – Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja: K

Anonyymi00065 kirjoitti:

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

----------------

Ānanda – sielun korkein tarve
Śrīla Śrīdhara Mahārāja selittää: ”Onnellisuus hallitsee kaikkea olevaa. Korkein tarve on rasan, ānandan tarve: ekstaasin, rakkauden, kauneuden ja viehätyksen. Jokainen olemuksemme atomi etsii onnellisuutta, joten kaikenlaisen onnellisuuden täytyy olla läsnä Absoluuttisessa Keskuksessa.”
— Teos Bhagavad-gītā – Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja: K
Jokainen olemuksemme atomi etsii onnellisuutta. Ja kuka kykenee antamaan tämän onnellisuuden, täyttämään jokaisen sielun kaipaukset ja vastaamaan niihin? Se on Kṛṣṇa. Kṛṣṇa merkitsee tätä — Kaunis Todellisuus. Kauneus on sundaram, ānandam. Kṛṣṇa merkitsee tätä: ”Hän, joka kykenee täysin tyydyttämään kaikki sielun etsinnän muodot.”
— Teos Bhagavad-gītā – Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja: K

Lue lisää

ātma-siddha-sāvalīla-pūrṇa-saukhya-lakṣaṇaṁ
svānubhāva-matta-nṛtya-kīrtanātma-vantanam
advayaika-lakṣya-pūrṇa-tattva-tat-parātparaṁ
prema-dhāma-devam eva naumi gaura-sundaram
”Absoluuttisen Totuuden korkeimman ilmentymän tulee olla myös ānandan (autuuden) korkein ilmentymä. Tanssillaan Mahāprabhu osoittaa, että Hän on täynnä iloa, ja suorittaessaan kīrtanaa Hän antaa tämän rasan muille.

Anonyymi00066 kirjoitti:

ātma-siddha-sāvalīla-pūrṇa-saukhya-lakṣaṇaṁ
svānubhāva-matta-nṛtya-kīrtanātma-vantanam
advayaika-lakṣya-pūrṇa-tattva-tat-parātparaṁ
prema-dhāma-devam eva naumi gaura-sundaram
”Absoluuttisen Totuuden korkeimman ilmentymän tulee olla myös ānandan (autuuden) korkein ilmentymä. Tanssillaan Mahāprabhu osoittaa, että Hän on täynnä iloa, ja suorittaessaan kīrtanaa Hän antaa tämän rasan muille.

Lue lisää

Kun saamme yhteyden alkuperäiseen ääneen, Kṛṣṇan huilun ääneen, kaikki tässä maailmassa tulee sat-cit-ānanda-mayīksi, täydelliseksi.
— Teos Sydämen uskonto / Osa 2. Kṛṣṇan neljä ainutlaatuista ominaisuutta / Luku 3. Kṛṣṇan huilu / Herättävä säteily

Anonyymi00067 kirjoitti:

Kun saamme yhteyden alkuperäiseen ääneen, Kṛṣṇan huilun ääneen, kaikki tässä maailmassa tulee sat-cit-ānanda-mayīksi, täydelliseksi.
— Teos Sydämen uskonto / Osa 2. Kṛṣṇan neljä ainutlaatuista ominaisuutta / Luku 3. Kṛṣṇan huilu / Herättävä säteily

Lue lisää

”Ānanda” jälkiliitteenä
Jälkiliite ”ānanda” liitetään brahmacārien nimiin. Ānanda, Svarūpa, Prakāśa ja Caitanya ovat brahmacārien nimien erilaisia muotoja.
— Teos Jumalallisen rakkauden kultainen tulivuori / Osa I. Śrī Caitanya Mahāprabhun elämä / Langenneiden ystävä

------------

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

----------------

Anonyymi00068 kirjoitti:

”Ānanda” jälkiliitteenä
Jälkiliite ”ānanda” liitetään brahmacārien nimiin. Ānanda, Svarūpa, Prakāśa ja Caitanya ovat brahmacārien nimien erilaisia muotoja.
— Teos Jumalallisen rakkauden kultainen tulivuori / Osa I. Śrī Caitanya Mahāprabhun elämä / Langenneiden ystävä

------------

https://saraswati.pro/wiki/Ананда


Linkit annettu, mutta suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

----------------

Lue lisää

jne.
jne.
jne.

Anonyymi00069 kirjoitti:

jne.
jne.
jne.

The nature of the progressive substance is eternal existence, knowledge, and beauty (sach-chid-ananda).

Anonyymi00070 kirjoitti:

The nature of the progressive substance is eternal existence, knowledge, and beauty (sach-chid-ananda).

---------------

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

--------------------

Sat-cit-ānanda
Sat-cit-ānanda (sac-cid-ānanda) – Absoluuttisen Totuuden luonnon kolme aspektia. Sielun luonnollinen tila, vastaavasti: ikuinen oleminen, täydellinen tieto ja rajaton onnellisuus.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / S
Sat-cit-ānanda – oleminen, sitten tietoisuus tästä olemisesta ja olemisen päämäärän saavuttaminen, täyttyneisyys. Kokonaisuutena nämä kolme asemaa eli kaiken olevan vaihetta tulisi ymmärtää seuraavasti: täyttyneisyys, kaiken tietoisuus ja oleminen.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 04. Vṛndāvana – elää yhtenä perheenä Jumalan kanssa / Maailma, jossa Kauneus hallitsee
Sat-cit-ānanda – tällaisia ovat ominaisuudet: kuolematon olemassaolo, ikuinen oleminen; sitten itseoivallus; ja sitten täydellinen kylläisyys, tyytyväisyys itsessään; tämä Alkuperä on tyytyväinen Itseensä…
…

— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä
Sat-cit-ānanda. Cit – itseoivallus, hän tuntee, että hän on olemassa. Kivi on olemassa, mutta se ei tunne olemassaoloaan. Kivi ei ehkä tiedä, että se on olemassa, että se on olemassa. Mutta sielu tietää, että se on, että se on olemassa; cetan – tiedostaa tämän, mutta tämä tietoisuus on epätäydellinen. Tässä tietoisuudessa on tarve, välttämättömyys, jano jotakin korkeampaa elämää kohtaan – tämä on cetan, cit.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä

Anonyymi00071 kirjoitti:

---------------

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

suomenkielisessä versiossa on erittäin,m erittäin paljon käännösvirheitä.

--------------------

Sat-cit-ānanda
Sat-cit-ānanda (sac-cid-ānanda) – Absoluuttisen Totuuden luonnon kolme aspektia. Sielun luonnollinen tila, vastaavasti: ikuinen oleminen, täydellinen tieto ja rajaton onnellisuus.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / S
Sat-cit-ānanda – oleminen, sitten tietoisuus tästä olemisesta ja olemisen päämäärän saavuttaminen, täyttyneisyys. Kokonaisuutena nämä kolme asemaa eli kaiken olevan vaihetta tulisi ymmärtää seuraavasti: täyttyneisyys, kaiken tietoisuus ja oleminen.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 04. Vṛndāvana – elää yhtenä perheenä Jumalan kanssa / Maailma, jossa Kauneus hallitsee
Sat-cit-ānanda – tällaisia ovat ominaisuudet: kuolematon olemassaolo, ikuinen oleminen; sitten itseoivallus; ja sitten täydellinen kylläisyys, tyytyväisyys itsessään; tämä Alkuperä on tyytyväinen Itseensä…
…

— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä
Sat-cit-ānanda. Cit – itseoivallus, hän tuntee, että hän on olemassa. Kivi on olemassa, mutta se ei tunne olemassaoloaan. Kivi ei ehkä tiedä, että se on olemassa, että se on olemassa. Mutta sielu tietää, että se on, että se on olemassa; cetan – tiedostaa tämän, mutta tämä tietoisuus on epätäydellinen. Tässä tietoisuudessa on tarve, välttämättömyys, jano jotakin korkeampaa elämää kohtaan – tämä on cetan, cit.
— Teos Henkisen viisauden helmet / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsintä / Käsitteen ”Kaunis Todellisuus” selitys. Oleminen ja tietoisuus onnellisuuden etsinnässä

Lue lisää

Ānanda
Ānanda (ānanda) — autuus, korkein jumalallinen ekstaasi.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / Ā
Ānandam, rasa — tämä on kauneus, harmonia ja rakkaus. Sellainen tulisi täydellisimmän kokonaisuuden olla: siinä on oleminen, tietoisuus ja täydellisyys. Siinä ei ole ainoastaan halua tai pyrkimystä tietää, vaan myös haluttu eli tiedettävä, ja tämä on ānandam.
Ānandam ja sundaram ovat synonyymejä.
...
...

Anonyymi00072 kirjoitti:

Ānanda
Ānanda (ānanda) — autuus, korkein jumalallinen ekstaasi.
— Teos Śrī Caitanya Bhāgavata / ”Nimien ja termien sanakirja” / Ā
Ānandam, rasa — tämä on kauneus, harmonia ja rakkaus. Sellainen tulisi täydellisimmän kokonaisuuden olla: siinä on oleminen, tietoisuus ja täydellisyys. Siinä ei ole ainoastaan halua tai pyrkimystä tietää, vaan myös haluttu eli tiedettävä, ja tämä on ānandam.
Ānandam ja sundaram ovat synonyymejä.
...
...

Lue lisää

atma the self, esp. the eternal soul. According to context, atma may also refer to the Absolute (Brahma), the body, the mind, endeavour, steadiness, intelligence, or nature. As a name of the Supreme Lord, Atma signifies ‘He who is all-pervasive and the source of everything’. See Supersoul.

Anonyymi00073 kirjoitti:

atma the self, esp. the eternal soul. According to context, atma may also refer to the Absolute (Brahma), the body, the mind, endeavour, steadiness, intelligence, or nature. As a name of the Supreme Lord, Atma signifies ‘He who is all-pervasive and the source of everything’. See Supersoul.

Lue lisää

jne.
...

Kiitos itsellesi!

Mutta ymmärrä, että jos en laita mitään omaa, levitän vain paramparamme filosofiaa.

Se ei ole millään tavalla minun omaa tekstiäni, enkä keksi itse mitään.

Toki joitakin asioita voin muotoilla asiayhteyteen sopiviksi, mutta en oikeastaan keksi mitään itse.

Lisäksi kyllä tässä hindupalstalla on jo niin paljon laitettua materiaalia, että sitä on aloittelijoille ihan tarpeeksi.

Ja viime kädessä olen itsekin vielä aloittelija.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Kiitos itsellesi!

Mutta ymmärrä, että jos en laita mitään omaa, levitän vain paramparamme filosofiaa.

Se ei ole millään tavalla minun omaa tekstiäni, enkä keksi itse mitään.

Toki joitakin asioita voin muotoilla asiayhteyteen sopiviksi, mutta en oikeastaan keksi mitään itse.

Lisäksi kyllä tässä hindupalstalla on jo niin paljon laitettua materiaalia, että sitä on aloittelijoille ihan tarpeeksi.

Ja viime kädessä olen itsekin vielä aloittelija.

Lue lisää

Eli siis en tuo keskusteluun mitään omaa, välitän ainoastaan Paramparammen filosofiaa sellaisena kuin se on muissa lähteissä esitetty. Tällöin kyse ei varsinaisesti ole omasta tekstistäni, enkä pyri esittämään muiden ajatuksia omina näkemyksinäni.


Voin toki muotoilla ja jäsentää joitakin asioita uudelleen siten, että ne sopivat paremmin kulloiseenkin asiayhteyteen. En kuitenkaan koe, että varsinaisesti tuotan tässä yhteydessä uutta sisältöä.


Lisäksi hindupalstalla on jo ennestään niin paljon aloittelijoille suunnattua materiaalia, että katson sen tarjoavan riittävästi perustietoa niille, jotka ovat vasta perehtymässä aiheeseen.

En myöskään itse asetu tässä suhteessa opettajan asemaan, sillä olen loppujen lopuksi itsekin vielä aloittelija.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Eli siis en tuo keskusteluun mitään omaa, välitän ainoastaan Paramparammen filosofiaa sellaisena kuin se on muissa lähteissä esitetty. Tällöin kyse ei varsinaisesti ole omasta tekstistäni, enkä pyri esittämään muiden ajatuksia omina näkemyksinäni.


Voin toki muotoilla ja jäsentää joitakin asioita uudelleen siten, että ne sopivat paremmin kulloiseenkin asiayhteyteen. En kuitenkaan koe, että varsinaisesti tuotan tässä yhteydessä uutta sisältöä.


Lisäksi hindupalstalla on jo ennestään niin paljon aloittelijoille suunnattua materiaalia, että katson sen tarjoavan riittävästi perustietoa niille, jotka ovat vasta perehtymässä aiheeseen.

En myöskään itse asetu tässä suhteessa opettajan asemaan, sillä olen loppujen lopuksi itsekin vielä aloittelija.

Lue lisää

ISKCONilla on suomeksi materiaalia ja kirjoja todella paljon. Riittää, kun ostaa tai lainaa kirjastosta.

Itse välitän SCS Mathin materiaalia, ja se on pääosin samaa kuin ISKCONilla, vaikka joitakin eroavaisuuksia onkin.

Kyse ei kuitenkaan ole ”pelastukseen! liittyvistä opillisista eroavaisuuksista.


En kuulu mihinkään uskonnolliseen järjestöön, mutta olen kuitenkin rakastunut juuri SCS Mathiin

Anonyymi00078 kirjoitti:

ISKCONilla on suomeksi materiaalia ja kirjoja todella paljon. Riittää, kun ostaa tai lainaa kirjastosta.

Itse välitän SCS Mathin materiaalia, ja se on pääosin samaa kuin ISKCONilla, vaikka joitakin eroavaisuuksia onkin.

Kyse ei kuitenkaan ole ”pelastukseen! liittyvistä opillisista eroavaisuuksista.


En kuulu mihinkään uskonnolliseen järjestöön, mutta olen kuitenkin rakastunut juuri SCS Mathiin

Lue lisää

Suomessa ei ole SCS Mathia!

Anonyymi00079 kirjoitti:

Suomessa ei ole SCS Mathia!

Kovin sääli, että ei ole!

Anonyymi00080 kirjoitti:

Kovin sääli, että ei ole!

https://www.shantivanamashram.com/

Anonyymi00081 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/

hramiin
Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei torju mitään siitä, mikä näissä uskonnoissa on totta ja pyhää”, ja rohkaisi katolilaisia ”tunnistamaan, säilyttämään ja edistämään niissä esiintyviä hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”.
Tämän linjauksen mukaisesti vuonna 1969 järjestetty All India Seminar, johon osallistuivat koko Intian katolisen kirkon piispat ja sen kaikkien osien edustajat, puhui ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ja kuvasi sitä ”Jumalan lahjaksi kansakunnallemme muinaisista ajoista lähtien”.
Seminaari toi esiin tarpeen sellaiselle liturgialle, joka olisi ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriperinteeseen”, sekä teologialle, jota ”elettäisiin ja pohdittaisiin Intian hengellisen perinteen elävässä yhteydessä”.
Erityisesti korostettiin tarvetta perustaa aitoja luostarielämän muotoja, jotka olisivat sopusoinnussa sekä kirkon parhaiden perinteiden että Intian hengellisen perinnön kanssa.

https://www.shantivanamashram.com/

Anonyymi00082 kirjoitti:

hramiin
Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei torju mitään siitä, mikä näissä uskonnoissa on totta ja pyhää”, ja rohkaisi katolilaisia ”tunnistamaan, säilyttämään ja edistämään niissä esiintyviä hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”.
Tämän linjauksen mukaisesti vuonna 1969 järjestetty All India Seminar, johon osallistuivat koko Intian katolisen kirkon piispat ja sen kaikkien osien edustajat, puhui ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ja kuvasi sitä ”Jumalan lahjaksi kansakunnallemme muinaisista ajoista lähtien”.
Seminaari toi esiin tarpeen sellaiselle liturgialle, joka olisi ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriperinteeseen”, sekä teologialle, jota ”elettäisiin ja pohdittaisiin Intian hengellisen perinteen elävässä yhteydessä”.
Erityisesti korostettiin tarvetta perustaa aitoja luostarielämän muotoja, jotka olisivat sopusoinnussa sekä kirkon parhaiden perinteiden että Intian hengellisen perinnön kanssa.

https://www.shantivanamashram.com/

Lue lisää

https://www.shantivanamashram.com/
Welcome To SACCIDANANDA ASHRAM

Anonyymi00083 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/
Welcome To SACCIDANANDA ASHRAM

https://www.shantivanamashram.com/
Welcome To SACCIDANANDA ASHRAM


Saccidananda-ashramin tarkoitus

Jumalan Intialle antamista lahjoista suurimpana pidettiin sisäisyyttä: tietoisuutta Jumalan läsnäolosta, hänen asuessaan jokaisen ihmisen ja jokaisen luodun olennon sydämessä. Tätä sisäisyyttä vahvistavat rukous, meditaatio, kontemplatiivinen tiede, joogan harjoittaminen ja sannyasa.

”Nämä arvot”, todettiin, ”kuuluvat Kristukselle ja ovat myönteinen apu aidosti kristilliseen elämään.” Tämän vuoksi todettiin myös: ”Olisi perustettava ashrameja, joissa eletään aidosti inkarnaatioon pohjautuvaa kristillistä hengellisyyttä ja jotka olisivat avoimia ei-kristityille, jotta he voisivat kokea todellista kristillistä yhteyttä.”

Ashramimme tavoitteena on siis All India Seminarin näitä suuntaviivoja seuraten tuoda intialaisen hengellisyyden rikkaudet osaksi kristillistä elämäämme ja osallistua siihen syvälliseen Jumalan kokemiseen, joka sai alkunsa Vedoista, kehittyi Upanishadeissa ja Bhagavad Gitassa ja on välittynyt meidän aikaamme asti katkeamattoman tietäjien sekä pyhien miesten ja naisten jatkumon kautta.

Tästä Jumalan kokemuksesta, jota eletään aidon kristillisen elämän yhteydessä, toivotaan saavan alkunsa mahdollisuus edistää aidosti intialaisen kristillisen liturgian ja teologian kehittymistä.

Anonyymi00084 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/
Welcome To SACCIDANANDA ASHRAM


Saccidananda-ashramin tarkoitus

Jumalan Intialle antamista lahjoista suurimpana pidettiin sisäisyyttä: tietoisuutta Jumalan läsnäolosta, hänen asuessaan jokaisen ihmisen ja jokaisen luodun olennon sydämessä. Tätä sisäisyyttä vahvistavat rukous, meditaatio, kontemplatiivinen tiede, joogan harjoittaminen ja sannyasa.

”Nämä arvot”, todettiin, ”kuuluvat Kristukselle ja ovat myönteinen apu aidosti kristilliseen elämään.” Tämän vuoksi todettiin myös: ”Olisi perustettava ashrameja, joissa eletään aidosti inkarnaatioon pohjautuvaa kristillistä hengellisyyttä ja jotka olisivat avoimia ei-kristityille, jotta he voisivat kokea todellista kristillistä yhteyttä.”

Ashramimme tavoitteena on siis All India Seminarin näitä suuntaviivoja seuraten tuoda intialaisen hengellisyyden rikkaudet osaksi kristillistä elämäämme ja osallistua siihen syvälliseen Jumalan kokemiseen, joka sai alkunsa Vedoista, kehittyi Upanishadeissa ja Bhagavad Gitassa ja on välittynyt meidän aikaamme asti katkeamattoman tietäjien sekä pyhien miesten ja naisten jatkumon kautta.

Tästä Jumalan kokemuksesta, jota eletään aidon kristillisen elämän yhteydessä, toivotaan saavan alkunsa mahdollisuus edistää aidosti intialaisen kristillisen liturgian ja teologian kehittymistä.

Lue lisää

https://www.shantivanamashram.com/inter.php
https://www.shantivanamashram.com/
Welcome To SACCIDANANDA ASHRAM

Shantivanam-ashram
Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on toimia eri hengellisten perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikkana, erityisesti perustajiemme vision mukaisesti. Se on paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat.
Ashramissa käydään jatkuvasti vuoropuhelua hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen edustajien kanssa. Tavoitteena on edistää rauhaa ja harmoniaa maailmassa.
Joka vuosi järjestämme kaksi tapaamista. Toinen pidetään 21. syyskuuta, kansainvälisenä rauhanpäivänä, ja toinen tammikuussa.
Paavi Franciscus on korostanut: ”Aito avoimuus tarkoittaa sitä, että pysymme lujina syvimmissä vakaumuksissamme ja olemme siksi avoimia ymmärtämään toisia.”
Käymme myös ekumeenista vuoropuhelua eri kristillisten kirkkojen kanssa.

Anonyymi00085 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/inter.php
https://www.shantivanamashram.com/
Welcome To SACCIDANANDA ASHRAM

Shantivanam-ashram
Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on toimia eri hengellisten perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikkana, erityisesti perustajiemme vision mukaisesti. Se on paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat.
Ashramissa käydään jatkuvasti vuoropuhelua hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen edustajien kanssa. Tavoitteena on edistää rauhaa ja harmoniaa maailmassa.
Joka vuosi järjestämme kaksi tapaamista. Toinen pidetään 21. syyskuuta, kansainvälisenä rauhanpäivänä, ja toinen tammikuussa.
Paavi Franciscus on korostanut: ”Aito avoimuus tarkoittaa sitä, että pysymme lujina syvimmissä vakaumuksissamme ja olemme siksi avoimia ymmärtämään toisia.”
Käymme myös ekumeenista vuoropuhelua eri kristillisten kirkkojen kanssa.

Lue lisää

Ashramissa käydään jatkuvasti vuoropuhelua hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen edustajien kanssa. Tavoitteena on edistää rauhaa ja harmoniaa maailmassa.

https://untoday.org/wp-content/uploads/2022/03/06_GLOBAL-AFFAIRS-1.jpg

Anonyymi00088 kirjoitti:

https://untoday.org/wp-content/uploads/2022/03/06_GLOBAL-AFFAIRS-1.jpg

Lue lisää

https://www.culturaldiplomacy.org/academy/content/articles/cd-research/interfaith/2009-b.jpg

Anonyymi00089 kirjoitti:

https://www.culturaldiplomacy.org/academy/content/articles/cd-research/interfaith/2009-b.jpg

Lue lisää

https://img.huffingtonpost.com/asset/57c0b3c71800001b00bcd6c0.jpg?ops=scalefit_500_noupscale

https://wccm.org/wp-content/uploads/2011/04/DL__LF.jpeg

Anonyymi00090 kirjoitti:

https://img.huffingtonpost.com/asset/57c0b3c71800001b00bcd6c0.jpg?ops=scalefit_500_noupscale

https://wccm.org/wp-content/uploads/2011/04/DL__LF.jpeg

Lue lisää

https://www.global-right-path.com/images/Interfaith_Dialogues.jpg

Anonyymi00091 kirjoitti:

https://www.global-right-path.com/images/Interfaith_Dialogues.jpg

Lue lisää

https://catholicreview.org/wp-content/uploads/2024/11/pf-interreligious-dialgoue-768x512.jpg


https://untoday.org/wp-content/uploads/2022/03/06_GLOBAL-AFFAIRS-1.jpg

Anonyymi00092 kirjoitti:

https://catholicreview.org/wp-content/uploads/2024/11/pf-interreligious-dialgoue-768x512.jpg


https://untoday.org/wp-content/uploads/2022/03/06_GLOBAL-AFFAIRS-1.jpg

Lue lisää

https://cdn.vectorstock.com/i/1000v/30/12/interreligious-dialogue-abstract-concept-vector-38133012.jpg

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/47/Religious_Leaders,_World_Economic_Forum_2009_Annual_Meeting.jpg?utm_source=en.wikipedia.org&utm_campaign=index&utm_content=original

Anonyymi00093 kirjoitti:

https://cdn.vectorstock.com/i/1000v/30/12/interreligious-dialogue-abstract-concept-vector-38133012.jpg

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/47/Religious_Leaders,_World_Economic_Forum_2009_Annual_Meeting.jpg?utm_source=en.wikipedia.org&utm_campaign=index&utm_content=original

Lue lisää

"ehkä joskus voisit kirjoittaa suomenkielisen 300-sivuisen kirjan, jossa esittelet tärkeimmät veda-aiheet vasta-alkajille."


Kaikki tämä on jo esitetty Śrīla Prabhupādan kirjoissa.

Nykyinen digitaalinen arkisto ilmoittaa yli 34 400 sivua Prabhupādan alkuperäisiä kirjoja.


Hän on kyennyt selittämään äärimmäisen syvällistä ja vaikeaa filosofiaa niin selkeästi ja yksinkertaisin sanavalinnoin, että jopa aloitteleva materialisti voi ymmärtää sen merkityksen. Filosofia itsessään on kovin vaikeaa, mutta Prabhupādan erityinen lahjakkuus on siinä, että hän osasi tehdä kaikkein syvällisimmistäkin totuuksista helposti lähestyttäviä ja ymmärrettäviä.

Juuri tämän vuoksi Śrīla Prabhupādaa voidaan pitää oikeutetusti suurena hengellisenä opettajana ja messiaanisena hahmona.

Hänen asemaansa voidaan lisäksi tarkastella śaktyāveśa-avatāran käsitteen kautta. Hänen tehtävänsä ja vaikutuksensa ovat poikkeuksellisia, ja hänen tulemistaan sekä tehtäväänsä koskevia ennustuksia on hänen seuraajiensa mukaan löydettävissä eri teksteistä.

Anonyymi00094 kirjoitti:

"ehkä joskus voisit kirjoittaa suomenkielisen 300-sivuisen kirjan, jossa esittelet tärkeimmät veda-aiheet vasta-alkajille."


Kaikki tämä on jo esitetty Śrīla Prabhupādan kirjoissa.

Nykyinen digitaalinen arkisto ilmoittaa yli 34 400 sivua Prabhupādan alkuperäisiä kirjoja.


Hän on kyennyt selittämään äärimmäisen syvällistä ja vaikeaa filosofiaa niin selkeästi ja yksinkertaisin sanavalinnoin, että jopa aloitteleva materialisti voi ymmärtää sen merkityksen. Filosofia itsessään on kovin vaikeaa, mutta Prabhupādan erityinen lahjakkuus on siinä, että hän osasi tehdä kaikkein syvällisimmistäkin totuuksista helposti lähestyttäviä ja ymmärrettäviä.

Juuri tämän vuoksi Śrīla Prabhupādaa voidaan pitää oikeutetusti suurena hengellisenä opettajana ja messiaanisena hahmona.

Hänen asemaansa voidaan lisäksi tarkastella śaktyāveśa-avatāran käsitteen kautta. Hänen tehtävänsä ja vaikutuksensa ovat poikkeuksellisia, ja hänen tulemistaan sekä tehtäväänsä koskevia ennustuksia on hänen seuraajiensa mukaan löydettävissä eri teksteistä.

Lue lisää

Juuri tämän vuoksi Śrīla Prabhupādaa voidaan pitää oikeutetusti suurena hengellisenä opettajana ja messiaanisena hahmona.

Hänen asemaansa voidaan lisäksi tarkastella śaktyāveśa-avatāran käsitteen kautta.

Anonyymi00095 kirjoitti:

Juuri tämän vuoksi Śrīla Prabhupādaa voidaan pitää oikeutetusti suurena hengellisenä opettajana ja messiaanisena hahmona.

Hänen asemaansa voidaan lisäksi tarkastella śaktyāveśa-avatāran käsitteen kautta.

Lue lisää

Śrīla Prabhupādan kirjallinen tuotanto on noin 23 000–38 000 sivua syvällistä tekstiä riippuen laskutavasta ja painoksista.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Śrīla Prabhupādan kirjallinen tuotanto on noin 23 000–38 000 sivua syvällistä tekstiä riippuen laskutavasta ja painoksista.

“Śrīla Prabhupāda’s activities during the years 1968 through 1971 establish him as a śaktyāveśa-avatāra, and he fulfills the predictions of the scriptures.”

Anonyymi00097 kirjoitti:

“Śrīla Prabhupāda’s activities during the years 1968 through 1971 establish him as a śaktyāveśa-avatāra, and he fulfills the predictions of the scriptures.”

pṛthivīte āche yata nagarādi grāma / sarvatra pracāra haibe mora nāma

Anonyymi00098 kirjoitti:

pṛthivīte āche yata nagarādi grāma / sarvatra pracāra haibe mora nāma

Itse ennustus Caitanya-caritāmṛtassa

Caitanya-caritāmṛta, Madhya 20

Kohta kuuluu:

pṛthivīte āche yata nagarādi grāma
sarvatra pracāra haibe mora nāma

Ajatus on: “Kaikissa maailman kaupungeissa ja kylissä Minun nimeni tullaan levittämään.” VVedabase

Śrīla Prabhupādan elämäntyössä tämä on erityisen merkittävä, koska hänen saapumisensa länteen johti Hare Kṛṣṇa -liikkeen leviämiseen lukemattomiin maihin.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Itse ennustus Caitanya-caritāmṛtassa

Caitanya-caritāmṛta, Madhya 20

Kohta kuuluu:

pṛthivīte āche yata nagarādi grāma
sarvatra pracāra haibe mora nāma

Ajatus on: “Kaikissa maailman kaupungeissa ja kylissä Minun nimeni tullaan levittämään.” VVedabase

Śrīla Prabhupādan elämäntyössä tämä on erityisen merkittävä, koska hänen saapumisensa länteen johti Hare Kṛṣṇa -liikkeen leviämiseen lukemattomiin maihin.

Lue lisää

Mitä śaktyāveśa-avatāra tarkoittaa?

Samassa Caitanya-caritāmṛtan luvussa selitetään:

“Whenever the Lord is present in someone by portions of His various potencies, the living entity representing the Lord is called a śaktyāveśa-avatāra…”

Eli kyseessä on elävä olento, johon Jumala on erityisesti sijoittanut tietyn voimansa tiettyä tehtävää varten

Anonyymi00100 kirjoitti:

Mitä śaktyāveśa-avatāra tarkoittaa?

Samassa Caitanya-caritāmṛtan luvussa selitetään:

“Whenever the Lord is present in someone by portions of His various potencies, the living entity representing the Lord is called a śaktyāveśa-avatāra…”

Eli kyseessä on elävä olento, johon Jumala on erityisesti sijoittanut tietyn voimansa tiettyä tehtävää varten

Lue lisää

Prabhupādan toiminta on hänen seuraajiensa näkemyksen mukaan erittäin vahva esimerkki Caitanyan ennustuksen täyttymisestä: Caitanyan saṅkīrtana-liikkeen oli määrä levitä kaikkialle maailman kaupunkeihin ja kyliin, ja Prabhupāda toteutti tämän poikkeuksellisen laajasti. Hänen asemaansa voidaan tämän perusteella tarkastella śaktyāveśa-avatāran käsitteen kautta.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Prabhupādan toiminta on hänen seuraajiensa näkemyksen mukaan erittäin vahva esimerkki Caitanyan ennustuksen täyttymisestä: Caitanyan saṅkīrtana-liikkeen oli määrä levitä kaikkialle maailman kaupunkeihin ja kyliin, ja Prabhupāda toteutti tämän poikkeuksellisen laajasti. Hänen asemaansa voidaan tämän perusteella tarkastella śaktyāveśa-avatāran käsitteen kautta.

Lue lisää

Bhaktivinoda Ṭhākuran ennustus
Tämä on myös erittäin kiinnostava.
Bhaktivinoda Ṭhākura kirjoitti 1800-luvulla Sajjana-toṣaṇī-lehdessään ajatuksesta, että tulevais toinen Gauḍīya-lähde huomauttaa, ettei tällaista tarkkaa ennustusta voida helposti todentaa alkuperäisestä Purāṇasta,uudessa Kṛṣṇan pyhää nimeä tullaan kuulemaan Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Saksassa ja Amerikassa.


Eräässä myöhemmässä lähteessä lainataan myös Bhaktivinodan ajatusta siitä, että Caitanyan liike tulee leviämään koko maailmaan ja että eri maiden ihmiset tulevat osallistumaan nāma-saṅkīrtanaan.


Tämä on erityisen kiinnostavaa, koska Bhaktivinoda Ṭhākura eli ennen Prabhupādan syntymää, mutta kuvaus vastaa hyvin tarkasti sitä, mitä Prabhupāda myöhemmin teki.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Bhaktivinoda Ṭhākuran ennustus
Tämä on myös erittäin kiinnostava.
Bhaktivinoda Ṭhākura kirjoitti 1800-luvulla Sajjana-toṣaṇī-lehdessään ajatuksesta, että tulevais toinen Gauḍīya-lähde huomauttaa, ettei tällaista tarkkaa ennustusta voida helposti todentaa alkuperäisestä Purāṇasta,uudessa Kṛṣṇan pyhää nimeä tullaan kuulemaan Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Saksassa ja Amerikassa.


Eräässä myöhemmässä lähteessä lainataan myös Bhaktivinodan ajatusta siitä, että Caitanyan liike tulee leviämään koko maailmaan ja että eri maiden ihmiset tulevat osallistumaan nāma-saṅkīrtanaan.


Tämä on erityisen kiinnostavaa, koska Bhaktivinoda Ṭhākura eli ennen Prabhupādan syntymää, mutta kuvaus vastaa hyvin tarkasti sitä, mitä Prabhupāda myöhemmin teki.

Lue lisää

Brahma-vaivarta Purāṇa
Usein lainataan Brahma-vaivarta Purāṇan kohtaa 4.129.59:
kaler daśa-sahasrāṇi
mad-bhaktāḥ santi bhū-tale
Sen merkitys on suunnilleen, että Kali-yugan aikana maan päällä tulee olemaan Herran bhaktoja kymmenentuhannen vuoden ajan.
Myös toinen kohta, 4.90.32–33, puhuu siitä, että Hari ja pyhät kirjoitukset ovat maan päällä kymmenentuhannen vuoden ajan Kali-yugassa.

Anonyymi00103 kirjoitti:

Brahma-vaivarta Purāṇa
Usein lainataan Brahma-vaivarta Purāṇan kohtaa 4.129.59:
kaler daśa-sahasrāṇi
mad-bhaktāḥ santi bhū-tale
Sen merkitys on suunnilleen, että Kali-yugan aikana maan päällä tulee olemaan Herran bhaktoja kymmenentuhannen vuoden ajan.
Myös toinen kohta, 4.90.32–33, puhuu siitä, että Hari ja pyhät kirjoitukset ovat maan päällä kymmenentuhannen vuoden ajan Kali-yugassa.

Lue lisää

Caitanya-caritāmṛta 20.367–384 opettaa, että śaktyāveśa-avatāroja on lukemattomia ja että heidän tunnistamisensa tapahtuu heidän ominaisuuksiensa, toimintansa ja vaikutuksensa perusteella jne.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Caitanya-caritāmṛta 20.367–384 opettaa, että śaktyāveśa-avatāroja on lukemattomia ja että heidän tunnistamisensa tapahtuu heidän ominaisuuksiensa, toimintansa ja vaikutuksensa perusteella jne.

Lue lisää

Mutta tiedätkö, jos en olisi aiemmin tutustunut Prabhupādan luentoihin ja materiaaleihin, en olisi koskaan ymmärtänyt mitään SCS Mathista. Sen filosofia on niin vaikeaa ja tieteellistä kieltä käyttävää, että ilman edellä mainittuihin materiaaleihin tutustumista en olisi ymmärtänyt siitä yhtään mitään.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Mutta tiedätkö, jos en olisi aiemmin tutustunut Prabhupādan luentoihin ja materiaaleihin, en olisi koskaan ymmärtänyt mitään SCS Mathista. Sen filosofia on niin vaikeaa ja tieteellistä kieltä käyttävää, että ilman edellä mainittuihin materiaaleihin tutustumista en olisi ymmärtänyt siitä yhtään mitään.

Lue lisää

Jos en olisi jo vuosien ajan tutustunut Prabhupādan luentoihin ja hänen kirjoittamiinsa materiaaleihin, en olisi koskaan ymmärtänyt SCS Mathin filosofiaa. Sen filosofia on niin vaikeaa, abstraktia ja tieteellistä kieltä käyttävää, että ilman Prabhupādan opetuksiin tutustumista en olisi ymmärtänyt siitä käytännössä yhtään mitään. Juuri Prabhupādan selitykset ovat auttaneet minua ymmärtämään myös kaikkein vaikeimpia filosofisia käsitteitä.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Jos en olisi jo vuosien ajan tutustunut Prabhupādan luentoihin ja hänen kirjoittamiinsa materiaaleihin, en olisi koskaan ymmärtänyt SCS Mathin filosofiaa. Sen filosofia on niin vaikeaa, abstraktia ja tieteellistä kieltä käyttävää, että ilman Prabhupādan opetuksiin tutustumista en olisi ymmärtänyt siitä käytännössä yhtään mitään. Juuri Prabhupādan selitykset ovat auttaneet minua ymmärtämään myös kaikkein vaikeimpia filosofisia käsitteitä.

Lue lisää

Prabhupāda selittää kaiken, ottaen kuulijan tason huomioon, niin selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, että hänen opetuksiaan voidaan ymmärtää hyvin myös lännessä.

Mutta SCS Mathin perustaja, Śrīdhar Mahārāj, puolestaan käyttää niin tieteellistä ja monimutkaista kieltä, että jotkin hänen luennoistaan ovat jopa akateemisesti erittäin korkeasti koulutettujen ihmisten vaikeita ymmärtää. Śrīdhar Mahārāj puhuu hyvin tieteellisesti ja käsittelee asioita erittäin abstraktilla ja filosofisella tavalla.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Prabhupāda selittää kaiken, ottaen kuulijan tason huomioon, niin selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, että hänen opetuksiaan voidaan ymmärtää hyvin myös lännessä.

Mutta SCS Mathin perustaja, Śrīdhar Mahārāj, puolestaan käyttää niin tieteellistä ja monimutkaista kieltä, että jotkin hänen luennoistaan ovat jopa akateemisesti erittäin korkeasti koulutettujen ihmisten vaikeita ymmärtää. Śrīdhar Mahārāj puhuu hyvin tieteellisesti ja käsittelee asioita erittäin abstraktilla ja filosofisella tavalla.

Lue lisää

Ja niin kuin sanoin, minä olen rakastunut SCS Mathiin. Rakastan juuri sen abstraktiota, monimutkaisuutta ja syvällistä filosofiaa.

Anonyymi00108 kirjoitti:

Ja niin kuin sanoin, minä olen rakastunut SCS Mathiin. Rakastan juuri sen abstraktiota, monimutkaisuutta ja syvällistä filosofiaa.

Joten kumarrun syvästi Śrīla Prabhupādan edessä ja osoitan hänelle syvimmän kunnioitukseni.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Joten kumarrun syvästi Śrīla Prabhupādan edessä ja osoitan hänelle syvimmän kunnioitukseni.

Samoin kumarrun syvästi Śrīdhar Mahārājan edessä. Olen todella rakastunut hänen filosofiaansa, sen tieteellisyyteen, syvyyteen ja monimutkaisuuteen. Arvostan syvästi sitä, kuinka syvällisesti hän käsittelee filosofisia kysymyksiä.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Samoin kumarrun syvästi Śrīdhar Mahārājan edessä. Olen todella rakastunut hänen filosofiaansa, sen tieteellisyyteen, syvyyteen ja monimutkaisuuteen. Arvostan syvästi sitä, kuinka syvällisesti hän käsittelee filosofisia kysymyksiä.

Lue lisää

Prabhupāda ja Śrīdhara Mahārāja olivat ystäviä ja jopa luennoivat joskus yhdessä.

Anonyymi00111 kirjoitti:

Prabhupāda ja Śrīdhara Mahārāja olivat ystäviä ja jopa luennoivat joskus yhdessä.

Prabhupāda puolestaan arvosti Śrīdhara Mahārājan syvällistä filosofista ymmärrystä ja hänen tapaansa käsitellä Gauḍīya-vaiṣṇava-opetuksia erittäin hienostuneella ja analyyttisellä tavalla.

Prabhupāda osasi esittää vaikeatkin filosofiset totuudet hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi suurelle yleisölle, kun taas Śrīdhara Mahārāja tunnettiin erityisen syvällisestä, abstraktista ja filosofisesta esitystavastaan.
Siksi heidän opetustensa välillä ei ole mitään ristiriitaa. He lähestyivät samaa hengellistä filosofiaa erilaisista aspekteistä ja erilaisilla esitystavoilla. Itse arvostan molempia: Prabhupādan selkeyttä ja valtavaa vaikutusta sekä Śrīdhara Mahārājan filosofista syvyyttä ja hienostuneisuutta.

Anonyymi00112 kirjoitti:

Prabhupāda puolestaan arvosti Śrīdhara Mahārājan syvällistä filosofista ymmärrystä ja hänen tapaansa käsitellä Gauḍīya-vaiṣṇava-opetuksia erittäin hienostuneella ja analyyttisellä tavalla.

Prabhupāda osasi esittää vaikeatkin filosofiset totuudet hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi suurelle yleisölle, kun taas Śrīdhara Mahārāja tunnettiin erityisen syvällisestä, abstraktista ja filosofisesta esitystavastaan.
Siksi heidän opetustensa välillä ei ole mitään ristiriitaa. He lähestyivät samaa hengellistä filosofiaa erilaisista aspekteistä ja erilaisilla esitystavoilla. Itse arvostan molempia: Prabhupādan selkeyttä ja valtavaa vaikutusta sekä Śrīdhara Mahārājan filosofista syvyyttä ja hienostuneisuutta.

Lue lisää

Kumarrun syvään kunnioituksessa ja ylistyksessä Śrīla Prabhupādan ja Śrīdhara Mahārājan edessä.

Anonyymi00113 kirjoitti:

Kumarrun syvään kunnioituksessa ja ylistyksessä Śrīla Prabhupādan ja Śrīdhara Mahārājan edessä.

Śrīla Prabhupāda kī jaya!
Śrīdhara Mahārāja kī jaya!

Anonyymi00114 kirjoitti:

Śrīla Prabhupāda kī jaya!
Śrīdhara Mahārāja kī jaya!

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

kī jaya!

Anonyymi00115 kirjoitti:

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

kī jaya!

En ole koskaan kuullut mitään niin syvällistä kuin Śrīdhara Mahārājan luennot. Niille ei löydy vertaista koko universumista. Hänen filosofinen ymmärryksensä, syvyys ja tapansa käsitellä kaikkein hienovaraisimpia filosofisia kysymyksiä ovat jotain aivan ainutlaatuista.

Anonyymi00116 kirjoitti:

En ole koskaan kuullut mitään niin syvällistä kuin Śrīdhara Mahārājan luennot. Niille ei löydy vertaista koko universumista. Hänen filosofinen ymmärryksensä, syvyys ja tapansa käsitellä kaikkein hienovaraisimpia filosofisia kysymyksiä ovat jotain aivan ainutlaatuista.

Lue lisää

Ehkä sinua kiinnosta:
Jaiva Dharma

by Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākura

Anonyymi00117 kirjoitti:

Ehkä sinua kiinnosta:
Jaiva Dharma

by Śrīla Bhaktivinoda Ṭhākura

Bhaktivinoda Ṭhākuran Jaiva-dharma on 40 luvun laaja gauḍīya-vaiṣṇava-teologinen teos. Sen rakenne etenee jīvan ikuisesta dharmasta - sambandha–abhidheya–prayojana-kokonaisuuteen - nāma-tattvaan -rasa-tattvaan.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Bhaktivinoda Ṭhākuran Jaiva-dharma on 40 luvun laaja gauḍīya-vaiṣṇava-teologinen teos. Sen rakenne etenee jīvan ikuisesta dharmasta - sambandha–abhidheya–prayojana-kokonaisuuteen - nāma-tattvaan -rasa-tattvaan.

Lue lisää

I osa — Nitya-dharma ja naimittika-dharma

...
...
7. luku — Nitya-dharma ja saṁsāra
Ikuinen dharma ja aineellinen olemassaolo
8. luku — Nitya-dharma ja vyavahāra
Ikuinen dharma ja käytännön elämä
9. luku — Nitya-dharma, prakṛta-vijñāna ja sivilisaatio
Ikuinen dharma, materialistinen tiede ja sivilisaatio
...
...
II osa — Sambandha, abhidheya ja prayojana
Tässä kirjassa tapahtuu todella tärkeä filosofinen siirtymä. Bhaktivinoda alkaa järjestelmällisesti käsitellä pramāṇaa, prameyaa, śakti-tattvaa, jīva-tattvaa, māyāa, bhedābhedaa, bhaktia ja sen päämäärää.
...
13. luku — Pramāṇa ja prameyan alku
Tietoteoria ja todellisuutta koskevan tiedon tutkimus
14. luku — Śakti-tattva
Herran energiat/śaktit
15. luku — Jīva-tattva
Yksilöllisen sielun ontologinen asema
16. luku — Māyān alainen jīva
Ehdollistunut sielu
17. luku — Māyāsta vapaa jīva
Vapautunut sielu
18. luku — Bhedābheda-vicāra
Samanaikainen ykseys ja erilaisuus
19. luku — Abhidheya-vicāra
Abhidheya eli hengellisen harjoituksen/käytännön tarkastelu
...
...

Anonyymi00119 kirjoitti:

I osa — Nitya-dharma ja naimittika-dharma

...
...
7. luku — Nitya-dharma ja saṁsāra
Ikuinen dharma ja aineellinen olemassaolo
8. luku — Nitya-dharma ja vyavahāra
Ikuinen dharma ja käytännön elämä
9. luku — Nitya-dharma, prakṛta-vijñāna ja sivilisaatio
Ikuinen dharma, materialistinen tiede ja sivilisaatio
...
...
II osa — Sambandha, abhidheya ja prayojana
Tässä kirjassa tapahtuu todella tärkeä filosofinen siirtymä. Bhaktivinoda alkaa järjestelmällisesti käsitellä pramāṇaa, prameyaa, śakti-tattvaa, jīva-tattvaa, māyāa, bhedābhedaa, bhaktia ja sen päämäärää.
...
13. luku — Pramāṇa ja prameyan alku
Tietoteoria ja todellisuutta koskevan tiedon tutkimus
14. luku — Śakti-tattva
Herran energiat/śaktit
15. luku — Jīva-tattva
Yksilöllisen sielun ontologinen asema
16. luku — Māyān alainen jīva
Ehdollistunut sielu
17. luku — Māyāsta vapaa jīva
Vapautunut sielu
18. luku — Bhedābheda-vicāra
Samanaikainen ykseys ja erilaisuus
19. luku — Abhidheya-vicāra
Abhidheya eli hengellisen harjoituksen/käytännön tarkastelu
...
...

Lue lisää

Mutta toisaalta:

Erityisesti sinun sac-cid-ānanda-kysymyksesi kannalta
Jos haluat tutkia juuri sitä, mitä sac-cid-ānanda tarkoittaa Bhaktivinoda Ṭhākuralla, en lähtisi lukemaan koko Jaiva-dharmaa ensimmäiseksi.

Anonyymi00120 kirjoitti:

Mutta toisaalta:

Erityisesti sinun sac-cid-ānanda-kysymyksesi kannalta
Jos haluat tutkia juuri sitä, mitä sac-cid-ānanda tarkoittaa Bhaktivinoda Ṭhākuralla, en lähtisi lukemaan koko Jaiva-dharmaa ensimmäiseksi.

Lue lisää

eli:
śakti-tattva - jīva-tattva -māyā - vapautunut jīva - acintya-bhedābheda - abhidheya - vaidhi-bhakti - rāgānugā - prayojana.
Näistä muodostuu käytännössä erittäin hyvä gauḍīya-ontologian sisältö, jonka päälle sat–cit–ānanda, svarūpa, śakti, jīva, Kṛṣṇa, bhakti ja prema voidaan rakentaa.

Ensimmäisessä luvussa Bhaktivinoda esimerkiksi määrittelee jo aivan alussa vastun, jīvan, Bhagavānin ja māyān välisen suhteen sekä jīvan ikuisen luonteen...
...

Anonyymi00121 kirjoitti:

eli:
śakti-tattva - jīva-tattva -māyā - vapautunut jīva - acintya-bhedābheda - abhidheya - vaidhi-bhakti - rāgānugā - prayojana.
Näistä muodostuu käytännössä erittäin hyvä gauḍīya-ontologian sisältö, jonka päälle sat–cit–ānanda, svarūpa, śakti, jīva, Kṛṣṇa, bhakti ja prema voidaan rakentaa.

Ensimmäisessä luvussa Bhaktivinoda esimerkiksi määrittelee jo aivan alussa vastun, jīvan, Bhagavānin ja māyān välisen suhteen sekä jīvan ikuisen luonteen...
...

Lue lisää

Jaiva-dharma on aloittelijalle liian kehittynyt. Kyse ei ole siitä, että kirja olisi "vaikea" vain siksi, että siinä on paljon sivuja.
Miksi Jaiva-dharma on vaativa aloittelijalle?
Se olettaa paljon aikaisempaa käsitteellistä tietoa.
Bhaktivinoda Ṭhākura ei rakenna kaikkia käsitteitä täysin alkeista lähtien.

Anonyymi00122 kirjoitti:

Jaiva-dharma on aloittelijalle liian kehittynyt. Kyse ei ole siitä, että kirja olisi "vaikea" vain siksi, että siinä on paljon sivuja.
Miksi Jaiva-dharma on vaativa aloittelijalle?
Se olettaa paljon aikaisempaa käsitteellistä tietoa.
Bhaktivinoda Ṭhākura ei rakenna kaikkia käsitteitä täysin alkeista lähtien.

Lue lisää

Mutta jos olisin itse tällainen kristitty, niin kuin sinä, viestiketjun aloittaja, ja haluaisian tutustua Jaiva-dharman tekstiin, en ajattelisi ensimmäisenä, että se on minulle liian vaikea siksi, että olen kristitty.

Päinvastoin. Pitkä kokemus kristillisestä teologiasta antaisi jo paljon sellaista käsitteellistä pohjaa, jota tarvitaan.

Olisin tottunut kysymyksiin Jumalan olemuksesta, persoonallisuudesta, ikuisuudesta, luomisesta, rakkaudesta jne.

Siksi esimerkiksi keskustelu satista, citistä ja ānandasta ei olisi minulle täysin vierasta. Ymmärtäisin heti, että tässä yritetään sanoa jotakin hyvin perustavaa siitä, millainen korkein todellisuus on.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Mutta jos olisin itse tällainen kristitty, niin kuin sinä, viestiketjun aloittaja, ja haluaisian tutustua Jaiva-dharman tekstiin, en ajattelisi ensimmäisenä, että se on minulle liian vaikea siksi, että olen kristitty.

Päinvastoin. Pitkä kokemus kristillisestä teologiasta antaisi jo paljon sellaista käsitteellistä pohjaa, jota tarvitaan.

Olisin tottunut kysymyksiin Jumalan olemuksesta, persoonallisuudesta, ikuisuudesta, luomisesta, rakkaudesta jne.

Siksi esimerkiksi keskustelu satista, citistä ja ānandasta ei olisi minulle täysin vierasta. Ymmärtäisin heti, että tässä yritetään sanoa jotakin hyvin perustavaa siitä, millainen korkein todellisuus on.

Lue lisää

Mutta jos olisin itse tällainen kristitty, niin kuin sinä, viestiketjun aloittaja, ja haluaisian tutustua Jaiva-dharman tekstiin, en ajattelisi ensimmäisenä, että se on minulle liian vaikea siksi, että olen kristitty.

Anonyymi00124 kirjoitti:

Mutta jos olisin itse tällainen kristitty, niin kuin sinä, viestiketjun aloittaja, ja haluaisian tutustua Jaiva-dharman tekstiin, en ajattelisi ensimmäisenä, että se on minulle liian vaikea siksi, että olen kristitty.

Lue lisää

Mutta huomaisin melko nopeasti kristittynä myös sen, että Jaiva-dharma ei ole tavallinen johdatus niin sanottuun "hindulaisuuteen".


Koska kirja puhuu sisältäpäin hyvin kehittyneestä gauḍīya-vaiṣṇava-teologisesta traditiosta. Kun siinä vastaan tulevat esimerkiksi jīva-tattva, śakti-tattva, svarūpa, acintya-bhedābheda, bhāva jne. en voisi olettaa ymmärtäväni niitä vain kääntämällä sanat suomeksi.

Sama asia tapahtuu kristillisessä teologiassa. Jos joku antaa minulle sanan "vanhurskauttaminen", voin kyllä etsiä sanakirjasta sen merkityksen, mutta jos ei reformaation historiaa ja kristillistä soteriologiaa, ei vielä ymmärrä, mitä sana tarkoittaa teologisessa kokonaisuudessa.


Siksi jos lukisit Jaiva-dharmaa nimenomaan kokeneena kristittynä, mutta silti aloittelijana gauḍīya-vaiṣṇava-teologiassa. Sinulla olisi paljon teologista kypsyyttä, mutta sinun pitäisi vaihtaa hetkeksi käsitteellistä maailmaa.

Anonyymi00125 kirjoitti:

Mutta huomaisin melko nopeasti kristittynä myös sen, että Jaiva-dharma ei ole tavallinen johdatus niin sanottuun "hindulaisuuteen".


Koska kirja puhuu sisältäpäin hyvin kehittyneestä gauḍīya-vaiṣṇava-teologisesta traditiosta. Kun siinä vastaan tulevat esimerkiksi jīva-tattva, śakti-tattva, svarūpa, acintya-bhedābheda, bhāva jne. en voisi olettaa ymmärtäväni niitä vain kääntämällä sanat suomeksi.

Sama asia tapahtuu kristillisessä teologiassa. Jos joku antaa minulle sanan "vanhurskauttaminen", voin kyllä etsiä sanakirjasta sen merkityksen, mutta jos ei reformaation historiaa ja kristillistä soteriologiaa, ei vielä ymmärrä, mitä sana tarkoittaa teologisessa kokonaisuudessa.


Siksi jos lukisit Jaiva-dharmaa nimenomaan kokeneena kristittynä, mutta silti aloittelijana gauḍīya-vaiṣṇava-teologiassa. Sinulla olisi paljon teologista kypsyyttä, mutta sinun pitäisi vaihtaa hetkeksi käsitteellistä maailmaa.

Lue lisää

Siksi jos lukisit Jaiva-dharmaa nimenomaan kokeneena kristittynä, mutta silti aloittelijana gauḍīya-vaiṣṇava-teologiassa. Sinulla olisi paljon teologista kypsyyttä, mutta sinun pitäisi vaihtaa hetkeksi käsitteellistä maailmaa.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Siksi jos lukisit Jaiva-dharmaa nimenomaan kokeneena kristittynä, mutta silti aloittelijana gauḍīya-vaiṣṇava-teologiassa. Sinulla olisi paljon teologista kypsyyttä, mutta sinun pitäisi vaihtaa hetkeksi käsitteellistä maailmaa.

Lue lisää

Kun sitten kohtaisit sac-cid-ānandan, kristittynä voisit pysähtyä todella pitkäksi aikaa.

Sat herättäisi heti kysymyksen Jumalan ikuisesta olemassaolosta. Cit saisi sinut pohtimaan Jumalaa tietoisena ja persoonallisena todellisuutena. Ānanda puolestaan herättäisi kysymyksiä lisää.

Mutta samalla joutuisit tunnustamaan, että gauḍīya-vaiṣṇavismi vie nämä ajatukset aivan omaan suuntaansa.

Anonyymi00127 kirjoitti:

Kun sitten kohtaisit sac-cid-ānandan, kristittynä voisit pysähtyä todella pitkäksi aikaa.

Sat herättäisi heti kysymyksen Jumalan ikuisesta olemassaolosta. Cit saisi sinut pohtimaan Jumalaa tietoisena ja persoonallisena todellisuutena. Ānanda puolestaan herättäisi kysymyksiä lisää.

Mutta samalla joutuisit tunnustamaan, että gauḍīya-vaiṣṇavismi vie nämä ajatukset aivan omaan suuntaansa.

Lue lisää

Kun vastaan tulisi sac-cid-ānanda-vigraha, alkaisit miettiä, että Jumalan persoonallisuus, muoto, tietoisuus, rakkaus jne. eivät ole jotakin toissijaista, joka tulee persoonattoman Absoluutin jälkeen.
Jumala itse ymmärretään Bhagavāniksi, persoonalliseksi Absoluutiksi. Kristittynä tämä olisi sinulle kiinnostavaa, koska sinäkin vastustaisit ajatusta Jumalasta pelkkänä persoonattomana energiana. Mutta et silti voisi vain sanoa...Siinä vaiheessa vertailu olisi liian nopea.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Kun vastaan tulisi sac-cid-ānanda-vigraha, alkaisit miettiä, että Jumalan persoonallisuus, muoto, tietoisuus, rakkaus jne. eivät ole jotakin toissijaista, joka tulee persoonattoman Absoluutin jälkeen.
Jumala itse ymmärretään Bhagavāniksi, persoonalliseksi Absoluutiksi. Kristittynä tämä olisi sinulle kiinnostavaa, koska sinäkin vastustaisit ajatusta Jumalasta pelkkänä persoonattomana energiana. Mutta et silti voisi vain sanoa...Siinä vaiheessa vertailu olisi liian nopea.

Lue lisää

Sinua kiinnostaisi myös erityisesti se, mitä Jaiva-dharma sanoo jīvasta. Kristittynä olet tottunut ajatukseen, että ihminen on luotu Jumalan yhteyteen ja että hänen todellinen täyttymyksensä löytyy Jumalasta.

Mutta paramparamme filosofiassa jīva on puolestaan ikuinen ja tietoinen olento jne.

Tässä olisi sekä voimakas yhtäläisyys että perustava ero. Juuri tällaista kohtaa haluaisit tutkia tarkasti, en vain päättää heti, että "sama asia eri sanoilla".


Ja mitä pidemmälle lukisit, sitä enemmän huomaisit, että ānanda ei tarkoita vain onnellista tunnetta.

Tässä kohtaa Jaiva-dharma alkaa olla todella kiinnostava myös kristitylle.

Se pakottaa kysymään, mitä tarkoittaa, että Jumalan ja ihmisen välinen suhde ei ole vain juridinen tai moraalinen suhde, vaan persoonallinen suhde.


Eli pitkäaikaisenä kristittynä, sanoisit itsellesi:

"Minulla on riittävästi teologista kypsyyttä lukea tämä, mutta minun pitää hyväksyä, että olen tässä traditiossa aloittelija."

Anonyymi00129 kirjoitti:

Sinua kiinnostaisi myös erityisesti se, mitä Jaiva-dharma sanoo jīvasta. Kristittynä olet tottunut ajatukseen, että ihminen on luotu Jumalan yhteyteen ja että hänen todellinen täyttymyksensä löytyy Jumalasta.

Mutta paramparamme filosofiassa jīva on puolestaan ikuinen ja tietoinen olento jne.

Tässä olisi sekä voimakas yhtäläisyys että perustava ero. Juuri tällaista kohtaa haluaisit tutkia tarkasti, en vain päättää heti, että "sama asia eri sanoilla".


Ja mitä pidemmälle lukisit, sitä enemmän huomaisit, että ānanda ei tarkoita vain onnellista tunnetta.

Tässä kohtaa Jaiva-dharma alkaa olla todella kiinnostava myös kristitylle.

Se pakottaa kysymään, mitä tarkoittaa, että Jumalan ja ihmisen välinen suhde ei ole vain juridinen tai moraalinen suhde, vaan persoonallinen suhde.


Eli pitkäaikaisenä kristittynä, sanoisit itsellesi:

"Minulla on riittävästi teologista kypsyyttä lukea tämä, mutta minun pitää hyväksyä, että olen tässä traditiossa aloittelija."

Lue lisää

Et siis pitäisi Jaiva-dharmaa liian vaikeana sinulle siksi, että olet kristitty. Päinvastoin, vuosien kristillinen teologia voisi auttaa sinua huomaamaan, mitä kysymyksiä Bhaktivinoda Ṭhākura todella käsittelee.

Vaikeus olisi siinä, että sinun pitäisi opetella uusi teologinen sanasto ja uusi metafyysinen järjestelmä ennen kuin voisit arvioida sitä kunnolla.


Et yrittäisi kerralla ymmärtää kaikkea. Ottaisit esimerkiksi sac-cid-ānandan yhdeksi ensimmäiseksi tutkimuskohteeksi ja kysyisit tekstiltä: Mitä Bhaktivinoda tarkoittaa satilla? Mitä citillä? Mitä ānandalla?


Silloin teos ei olisi sinulle vain vaikea kirja, vaan mahdollisuus nähdä, miten kokonainen toinen teologinen traditio vastaa samoihin perimmäisiin kysymyksiin, joita olet itsekin vuosia pohtinut.

Anonyymi00130 kirjoitti:

Et siis pitäisi Jaiva-dharmaa liian vaikeana sinulle siksi, että olet kristitty. Päinvastoin, vuosien kristillinen teologia voisi auttaa sinua huomaamaan, mitä kysymyksiä Bhaktivinoda Ṭhākura todella käsittelee.

Vaikeus olisi siinä, että sinun pitäisi opetella uusi teologinen sanasto ja uusi metafyysinen järjestelmä ennen kuin voisit arvioida sitä kunnolla.


Et yrittäisi kerralla ymmärtää kaikkea. Ottaisit esimerkiksi sac-cid-ānandan yhdeksi ensimmäiseksi tutkimuskohteeksi ja kysyisit tekstiltä: Mitä Bhaktivinoda tarkoittaa satilla? Mitä citillä? Mitä ānandalla?


Silloin teos ei olisi sinulle vain vaikea kirja, vaan mahdollisuus nähdä, miten kokonainen toinen teologinen traditio vastaa samoihin perimmäisiin kysymyksiin, joita olet itsekin vuosia pohtinut.

Lue lisää

Erityisen tärkeää on siis huomata, että jos etsit kirjasta vain tarkkaa sanamuotoa "sac-cid-ānanda", voit löytää vähemmän kuin odotat. Jos taas etsit sitä teologista sisältöä, jota sac-cid-ānanda tarkoittaa gauḍīya-ajattelussa, sitä on teoksessa erittäin paljon.

Anonyymi00131 kirjoitti:

Erityisen tärkeää on siis huomata, että jos etsit kirjasta vain tarkkaa sanamuotoa "sac-cid-ānanda", voit löytää vähemmän kuin odotat. Jos taas etsit sitä teologista sisältöä, jota sac-cid-ānanda tarkoittaa gauḍīya-ajattelussa, sitä on teoksessa erittäin paljon.

Lue lisää

Tässä on myös yksi syy, miksi Jaiva-dharmaa ei kannata lukea pelkkänä "sac-cid-ānanda-kirjana".

Anonyymi00132 kirjoitti:

Tässä on myös yksi syy, miksi Jaiva-dharmaa ei kannata lukea pelkkänä "sac-cid-ānanda-kirjana".

Sinä, kristitty viestiketjun aloittaja, voit ymmärtää paljon, koska et ole dogmaattinen.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Sinä, kristitty viestiketjun aloittaja, voit ymmärtää paljon, koska et ole dogmaattinen.

Jos kristitty todella perehtyy omaan uskoonsa ja muihin uskontoihin, hän voi alkaa nähdä, että uskontojen välillä on paljon yhteistä, mutta myös todellisia eroja ja erilaisia syvyyden tasoja.



Eli esimerkiksi kristitty voi vuosikymmeniä kristinuskoa tutkittuaan lukea Jaiva-dharmaa eikä enää ajatella: "Tämä on vain väärä uskonto." Hän voi huomata, että myös siellä puhutaan todellisuudesta hyvin syvällisesti.

Silloin hän joutuu myöntämään, että toisen tradition edustajat eivät ole yksinkertaisesti "väärässä kaikessa".

Anonyymi00134 kirjoitti:

Jos kristitty todella perehtyy omaan uskoonsa ja muihin uskontoihin, hän voi alkaa nähdä, että uskontojen välillä on paljon yhteistä, mutta myös todellisia eroja ja erilaisia syvyyden tasoja.



Eli esimerkiksi kristitty voi vuosikymmeniä kristinuskoa tutkittuaan lukea Jaiva-dharmaa eikä enää ajatella: "Tämä on vain väärä uskonto." Hän voi huomata, että myös siellä puhutaan todellisuudesta hyvin syvällisesti.

Silloin hän joutuu myöntämään, että toisen tradition edustajat eivät ole yksinkertaisesti "väärässä kaikessa".

Lue lisää

Ja juuri vertailu.

Kun ihminen tuntee vain yhden tradition, hän voi helposti pitää sen omia käsitteitä ja kategorioita koko todellisuuden mittapuuna.

Kun hän tutustuu toiseen korkeatasoiseen teologiseen järjestelmään, hän huomaa, että toinenkin traditio on pystynyt pohtimaan samoja perimmäisiä kysymyksiä erittäin pitkälle.


Mutta tämä ei tarkoita, että kaikki olisi samaa. Päinvastoin: mitä enemmän ymmärtää, sitä tarkemmin alkaa nähdä myös erot.

Yhteisyys ja ero tulevat molemmat näkyviksi yhtä aikaa.

Anonyymi00135 kirjoitti:

Ja juuri vertailu.

Kun ihminen tuntee vain yhden tradition, hän voi helposti pitää sen omia käsitteitä ja kategorioita koko todellisuuden mittapuuna.

Kun hän tutustuu toiseen korkeatasoiseen teologiseen järjestelmään, hän huomaa, että toinenkin traditio on pystynyt pohtimaan samoja perimmäisiä kysymyksiä erittäin pitkälle.


Mutta tämä ei tarkoita, että kaikki olisi samaa. Päinvastoin: mitä enemmän ymmärtää, sitä tarkemmin alkaa nähdä myös erot.

Yhteisyys ja ero tulevat molemmat näkyviksi yhtä aikaa.

Lue lisää

Vain ei-dogmaattinen kristitty pystyy todella huomaamaan tämän.


Jos ihminen on jo etukäteen päättänyt, että kaikki oman tradition ulkopuolella on yksinkertaisesti väärää, hän ei oikeastaan kohtaa toista uskontoa lainkaan.

Hän kohtaa vain oman ennakkokäsityksensä siitä.


Todella avoin kristitty,niin kuin viestiketjun aloittaja, voi sen sijaan sanoa: "Minä olen kristitty, mutta haluan ymmärtää, mitä toinen ihminen todella uskoo ennen kuin arvioin sitä." Ja silloin hän voi löytää toisesta uskonnosta sekä totuutta muistuttavia yhteisiä piirteitä että todellisia opillisia eroja.


Siinä mielessä uskonnollinen kypsyys ei välttämättä merkitse sitä, että ihminen tietää enemmän asioita ja siksi muuttuu varmemmaksi siitä, että kaikki muut ovat väärässä.

Se voi merkitä päinvastaista: mitä enemmän hän ymmärtää, sitä vaikeammaksi yksinkertainen "me vastaan he" -ajattelu muuttuu.

Anonyymi00136 kirjoitti:

Vain ei-dogmaattinen kristitty pystyy todella huomaamaan tämän.


Jos ihminen on jo etukäteen päättänyt, että kaikki oman tradition ulkopuolella on yksinkertaisesti väärää, hän ei oikeastaan kohtaa toista uskontoa lainkaan.

Hän kohtaa vain oman ennakkokäsityksensä siitä.


Todella avoin kristitty,niin kuin viestiketjun aloittaja, voi sen sijaan sanoa: "Minä olen kristitty, mutta haluan ymmärtää, mitä toinen ihminen todella uskoo ennen kuin arvioin sitä." Ja silloin hän voi löytää toisesta uskonnosta sekä totuutta muistuttavia yhteisiä piirteitä että todellisia opillisia eroja.


Siinä mielessä uskonnollinen kypsyys ei välttämättä merkitse sitä, että ihminen tietää enemmän asioita ja siksi muuttuu varmemmaksi siitä, että kaikki muut ovat väärässä.

Se voi merkitä päinvastaista: mitä enemmän hän ymmärtää, sitä vaikeammaksi yksinkertainen "me vastaan he" -ajattelu muuttuu.

Lue lisää

Se voi merkitä päinvastaista: mitä enemmän hän ymmärtää, sitä vaikeammaksi yksinkertainen "me vastaan he" -ajattelu muuttuu.

Anonyymi00137 kirjoitti:

Se voi merkitä päinvastaista: mitä enemmän hän ymmärtää, sitä vaikeammaksi yksinkertainen "me vastaan he" -ajattelu muuttuu.

Todellisuudessa ei ole olemassa ei intialaista tai amerikkalaista uskontoa, vaan on vain sielun uskonto.


Ontologisesta ja perenialistisesta näkökulmasta tarkasteltuna uskonto ei viime kädessä jakaudu kansallisiin, kulttuurisiin tai historiallis-maantieteellisiin kategorioihin, kuten “intialainen”, “egyptiläinen” tai “amerikkalainen” uskonto. Tällaiset luokitukset kuvaavat ensisijaisesti uskonnollisten ilmiöiden ulkoisia, institutionaalisia ja kulttuurisesti määräytyneitä muotoja, eivät itse uskonnollisen kokemuksen tai hengellisen todellisuuden perusolemusta.



Syvemmällä tasolla voidaan puhua yhdestä universaalista uskonnosta, jota voidaan nimittää sielun uskonnoksi. Tällä tarkoitetaan sielun luontaista ja ontologista suhdetta Jumalaan, joka ei ole kulttuurisidonnainen vaan kuuluu kaikkiin inhimillisiin yhteisöihin ja aikakausiin. Vaishnava-filosofian mukaan tämä suhde määrittää sielun alkuperäisen identiteetin ja tarkoituksen, ja kaikki historialliset uskonnot voidaan ymmärtää tämän perustavan hengellisen todellisuuden erilaisina ilmaisuina ja pedagogisina muotoina.

Uskontotieteellisesti tarkasteltuna tämä näkemys edustaa universalistista ja essentialistista uskonnon käsitettä, jossa uskonnollinen moninaisuus ei merkitse perimmäisen totuuden moninaisuutta, vaan pikemminkin erilaisten symbolisten kielten ja käytäntöjen kehittymistä vastaamaan eri kulttuurien ja historiallisten tilanteiden tarpeita. Näin uskonnolliset erot nähdään aksidentaalisina, kun taas sielun suhde Jumalaan ymmärretään substanssina.

Anonyymi00138 kirjoitti:

Todellisuudessa ei ole olemassa ei intialaista tai amerikkalaista uskontoa, vaan on vain sielun uskonto.


Ontologisesta ja perenialistisesta näkökulmasta tarkasteltuna uskonto ei viime kädessä jakaudu kansallisiin, kulttuurisiin tai historiallis-maantieteellisiin kategorioihin, kuten “intialainen”, “egyptiläinen” tai “amerikkalainen” uskonto. Tällaiset luokitukset kuvaavat ensisijaisesti uskonnollisten ilmiöiden ulkoisia, institutionaalisia ja kulttuurisesti määräytyneitä muotoja, eivät itse uskonnollisen kokemuksen tai hengellisen todellisuuden perusolemusta.



Syvemmällä tasolla voidaan puhua yhdestä universaalista uskonnosta, jota voidaan nimittää sielun uskonnoksi. Tällä tarkoitetaan sielun luontaista ja ontologista suhdetta Jumalaan, joka ei ole kulttuurisidonnainen vaan kuuluu kaikkiin inhimillisiin yhteisöihin ja aikakausiin. Vaishnava-filosofian mukaan tämä suhde määrittää sielun alkuperäisen identiteetin ja tarkoituksen, ja kaikki historialliset uskonnot voidaan ymmärtää tämän perustavan hengellisen todellisuuden erilaisina ilmaisuina ja pedagogisina muotoina.

Uskontotieteellisesti tarkasteltuna tämä näkemys edustaa universalistista ja essentialistista uskonnon käsitettä, jossa uskonnollinen moninaisuus ei merkitse perimmäisen totuuden moninaisuutta, vaan pikemminkin erilaisten symbolisten kielten ja käytäntöjen kehittymistä vastaamaan eri kulttuurien ja historiallisten tilanteiden tarpeita. Näin uskonnolliset erot nähdään aksidentaalisina, kun taas sielun suhde Jumalaan ymmärretään substanssina.

Lue lisää

Tällainen lähestymistapa haastaa modernin uskonnonluokittelun, joka usein painottaa institutionaalisia rajoja ja oppijärjestelmiä, ja siirtää huomion yksilön sisäiseen hengelliseen todellisuuteen. Samalla se tarjoaa teoreettisen perustan uskonnolliselle dialogille ja keskinäiselle kunnioitukselle, koska eri uskontojen ytimessä nähdään yhteinen eksistentiaalinen ja metafyysinen perusta.

Anonyymi00139 kirjoitti:

Tällainen lähestymistapa haastaa modernin uskonnonluokittelun, joka usein painottaa institutionaalisia rajoja ja oppijärjestelmiä, ja siirtää huomion yksilön sisäiseen hengelliseen todellisuuteen. Samalla se tarjoaa teoreettisen perustan uskonnolliselle dialogille ja keskinäiselle kunnioitukselle, koska eri uskontojen ytimessä nähdään yhteinen eksistentiaalinen ja metafyysinen perusta.

Lue lisää

Vaishnava-filosofian klassisen määritelmän perusteella, jonka mukaan sielun alkuperäinen asema on olla Korkeimman Herran palvelija (Sri Caitanya-Caritamrta, Madhya 20.108), vaishnava ei rajoitu luokittelemaan ihmisiä kristittyihin, hinduihin, muslimeihin jne. vaan näkee viime kädessä jokaisessa ihmisessä sielun, Jumalan ikuisen yksilöllisen hiukkasen, joka on kutsuttu palvelemaan häntä. Tämän maailmankatsomuksen ansiosta vaishnava voi tuntea sukulaisuutta, veljellistä yhteyttä muiden monoteististen uskontojen kannattajien kanssa.

Näiden käsitteiden, jotka edistävät uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja muiden uskontojen edustajien kunnioittamisen opettamista, ansiosta voimme puhua vaishnavismista korkeana henkisenä kulttuurina, joka kykenee edistämään maailman uskonnollisen ajattelun kehitystä.


Yleistäen voimme sanoa, että uskonnon tarkoituksena on opettaa ihmistä näkemään Jumala aina ja kaikessa, koska on väärin ajatella luomakuntaa ilman Luojaa. Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.

Anonyymi00140 kirjoitti:

Vaishnava-filosofian klassisen määritelmän perusteella, jonka mukaan sielun alkuperäinen asema on olla Korkeimman Herran palvelija (Sri Caitanya-Caritamrta, Madhya 20.108), vaishnava ei rajoitu luokittelemaan ihmisiä kristittyihin, hinduihin, muslimeihin jne. vaan näkee viime kädessä jokaisessa ihmisessä sielun, Jumalan ikuisen yksilöllisen hiukkasen, joka on kutsuttu palvelemaan häntä. Tämän maailmankatsomuksen ansiosta vaishnava voi tuntea sukulaisuutta, veljellistä yhteyttä muiden monoteististen uskontojen kannattajien kanssa.

Näiden käsitteiden, jotka edistävät uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja muiden uskontojen edustajien kunnioittamisen opettamista, ansiosta voimme puhua vaishnavismista korkeana henkisenä kulttuurina, joka kykenee edistämään maailman uskonnollisen ajattelun kehitystä.


Yleistäen voimme sanoa, että uskonnon tarkoituksena on opettaa ihmistä näkemään Jumala aina ja kaikessa, koska on väärin ajatella luomakuntaa ilman Luojaa. Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.

Lue lisää

Ontologinen perusta Vaishnava-filosofiassa

Vaishnava-filosofian klassisen määritelmän mukaan yksilöllisen sielun (jīva) perusolemus ja alkuperäinen asema on olla Korkeimman Jumalan (Bhagavān) ikuinen palvelija. Tämä käsitys ilmaistaan eksplisiittisesti teoksessa Śrī Caitanya-caritāmṛta (Madhya-līlā 20.108), jossa sielun identiteetti määritellään funktionaalisesti ja relationaalisesti: sielu ymmärretään ensisijaisesti suhteessaan Jumalaan, ei kulttuuristen, etnisten tai uskonnollisten kategorioiden kautta.



Tämä ontologinen lähtökohta merkitsee, että uskonnolliset identiteetit kuten “kristitty”, “hindu” tai “muslimi” nähdään sekundaarisina ja kontingentteina ilmiöinä, jotka liittyvät historiallisiin ja sosiaalisiin konteksteihin, eivät sielun perimmäiseen olemukseen. Näin vaishnava-filosofia edustaa universaalistista antropologiaa, jossa kaikki elävät olennot jakavat saman metafyysisen statuksen Jumalan ikuisina osasina (aṁśa).

Anonyymi00141 kirjoitti:

Ontologinen perusta Vaishnava-filosofiassa

Vaishnava-filosofian klassisen määritelmän mukaan yksilöllisen sielun (jīva) perusolemus ja alkuperäinen asema on olla Korkeimman Jumalan (Bhagavān) ikuinen palvelija. Tämä käsitys ilmaistaan eksplisiittisesti teoksessa Śrī Caitanya-caritāmṛta (Madhya-līlā 20.108), jossa sielun identiteetti määritellään funktionaalisesti ja relationaalisesti: sielu ymmärretään ensisijaisesti suhteessaan Jumalaan, ei kulttuuristen, etnisten tai uskonnollisten kategorioiden kautta.



Tämä ontologinen lähtökohta merkitsee, että uskonnolliset identiteetit kuten “kristitty”, “hindu” tai “muslimi” nähdään sekundaarisina ja kontingentteina ilmiöinä, jotka liittyvät historiallisiin ja sosiaalisiin konteksteihin, eivät sielun perimmäiseen olemukseen. Näin vaishnava-filosofia edustaa universaalistista antropologiaa, jossa kaikki elävät olennot jakavat saman metafyysisen statuksen Jumalan ikuisina osasina (aṁśa).

Lue lisää

Epistemologinen näkökulma ja uskonnollinen pluralismi

Tämä metafyysinen näkemys johtaa erityiseen epistemologiseen asenteeseen uskonnollista moninaisuutta kohtaan. Koska jokainen ihminen ymmärretään ensisijaisesti sieluna, jonka olemassaolo ja tarkoitus ovat riippuvaisia Jumalasta, vaishnava ei tarkastele muita uskontoja pelkästään oppijärjestelminä tai dogmaattisina kokonaisuuksina, vaan ihmisten pyrkimyksinä suhteeseen Korkeimman kanssa.

Tästä seuraa mahdollisuus kokea yhteyttä ja hengellistä sukulaisuutta muiden monoteististen traditioiden edustajien kanssa. Vaishnavismin näkökulmasta tämä ei edellytä teologisten erojen kieltämistä, vaan niiden asettamista hierarkkisesti toissijaiseen asemaan suhteessa yhteiseen perimmäiseen päämäärään: Jumalan tunnistamiseen ja palvelemiseen.




Vaishnavismi henkisenä kulttuurina

Näiden käsitteiden valossa vaishnavismia voidaan tarkastella korkean henkisen kulttuurin ilmentymänä. Se ei rajoitu yksilön henkilökohtaiseen hurskauteen, vaan sisältää normatiivisen eettisen ulottuvuuden, joka korostaa uskonnollista suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja dialogia. Tällainen maailmankuva kykenee edistämään uskonnollisen ajattelun kehitystä globaalilla tasolla, koska se yhdistää vahvan teologisen identiteetin universaaliin inhimilliseen solidaarisuuteen.

Anonyymi00142 kirjoitti:

Epistemologinen näkökulma ja uskonnollinen pluralismi

Tämä metafyysinen näkemys johtaa erityiseen epistemologiseen asenteeseen uskonnollista moninaisuutta kohtaan. Koska jokainen ihminen ymmärretään ensisijaisesti sieluna, jonka olemassaolo ja tarkoitus ovat riippuvaisia Jumalasta, vaishnava ei tarkastele muita uskontoja pelkästään oppijärjestelminä tai dogmaattisina kokonaisuuksina, vaan ihmisten pyrkimyksinä suhteeseen Korkeimman kanssa.

Tästä seuraa mahdollisuus kokea yhteyttä ja hengellistä sukulaisuutta muiden monoteististen traditioiden edustajien kanssa. Vaishnavismin näkökulmasta tämä ei edellytä teologisten erojen kieltämistä, vaan niiden asettamista hierarkkisesti toissijaiseen asemaan suhteessa yhteiseen perimmäiseen päämäärään: Jumalan tunnistamiseen ja palvelemiseen.




Vaishnavismi henkisenä kulttuurina

Näiden käsitteiden valossa vaishnavismia voidaan tarkastella korkean henkisen kulttuurin ilmentymänä. Se ei rajoitu yksilön henkilökohtaiseen hurskauteen, vaan sisältää normatiivisen eettisen ulottuvuuden, joka korostaa uskonnollista suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja dialogia. Tällainen maailmankuva kykenee edistämään uskonnollisen ajattelun kehitystä globaalilla tasolla, koska se yhdistää vahvan teologisen identiteetin universaaliin inhimilliseen solidaarisuuteen.

Lue lisää

Teleologinen näkemys uskonnon tarkoituksesta

Yleistäen voidaan todeta, että uskonnon perimmäinen tehtävä on opettaa ihmistä havaitsemaan Jumalan läsnäolo kaikessa olevassa. Vaishnava-filosofian mukaan on ontologisesti virheellistä tarkastella luomakuntaa irrallaan Luojasta, sillä todellisuus ymmärretään Jumalan energioiden ilmentymänä.

Henkisesti kypsä yksilö kykenee näkemään myös aineellisen maailman sen suhteessa Jumalaan sekä tunnistamaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä. Tämä koskee jopa moraalisesti vajavaisina pidettyjä yksilöitä. Tästä näkökulmasta seuraa loogisesti, että Jumalan läsnäolo on mahdollista tunnistaa myös muissa uskonnollisissa traditioissa, mikäli ne ilmentävät vilpitöntä pyrkimystä kohti Korkeinta.



Vaishnava-filosofia tarjoaa koherentin metafyysisen, epistemologisen ja eettisen viitekehyksen, jossa uskonnollinen erityisyys ja universaali hengellinen ykseys eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin, juuri sielun universaali määritelmä Jumalan ikuisena osana mahdollistaa sekä syvän oman tradition sitoutumisen että aidon kunnioituksen muita uskonnollisia polkuja kohtaan.

Anonyymi00143 kirjoitti:

Teleologinen näkemys uskonnon tarkoituksesta

Yleistäen voidaan todeta, että uskonnon perimmäinen tehtävä on opettaa ihmistä havaitsemaan Jumalan läsnäolo kaikessa olevassa. Vaishnava-filosofian mukaan on ontologisesti virheellistä tarkastella luomakuntaa irrallaan Luojasta, sillä todellisuus ymmärretään Jumalan energioiden ilmentymänä.

Henkisesti kypsä yksilö kykenee näkemään myös aineellisen maailman sen suhteessa Jumalaan sekä tunnistamaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä. Tämä koskee jopa moraalisesti vajavaisina pidettyjä yksilöitä. Tästä näkökulmasta seuraa loogisesti, että Jumalan läsnäolo on mahdollista tunnistaa myös muissa uskonnollisissa traditioissa, mikäli ne ilmentävät vilpitöntä pyrkimystä kohti Korkeinta.



Vaishnava-filosofia tarjoaa koherentin metafyysisen, epistemologisen ja eettisen viitekehyksen, jossa uskonnollinen erityisyys ja universaali hengellinen ykseys eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin, juuri sielun universaali määritelmä Jumalan ikuisena osana mahdollistaa sekä syvän oman tradition sitoutumisen että aidon kunnioituksen muita uskonnollisia polkuja kohtaan.

Lue lisää

Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.




Henkisesti kypsä yksilö hahmottaa aineellisen todellisuuden relationaalisesti, eli erottamattomassa yhteydessä Jumalaan, jota vaishnava-filosofiassa pidetään kaiken olemassaolon perimmäisenä lähteenä ja ylläpitäjänä. Tällainen näkökulma ylittää dualistisen vastakkainasettelun “henkisen” ja “aineellisen” välillä, ja ymmärtää myös materiaalisen maailman Jumalan energioiden ilmentymänä.

Tämän ontologisen näkemyksen seurauksena yksilö kykenee tunnistamaan Jumalan immanentin läsnäolon jokaisessa elävässä olennossa, riippumatta näiden moraalisesta, sosiaalisesta tai uskonnollisesta asemasta. Vaishnava-teologiassa tämä vastaa käsitystä Paramātmāsta, Jumalan sisäisestä aspektista, joka asuu kaikkien olentojen sydämessä. Näin ollen jopa kaikkein moraalisesti vajavaisimpana pidetty yksilö ei menetä ontologista yhteyttään Jumalaan.



Tämä periaate laajenee loogisesti myös uskonnolliseen moninaisuuteen. Mikäli Jumalan läsnäolo tunnistetaan jokaisessa elävässä olennossa, on johdonmukaista olettaa, että sama läsnäolo voi ilmetä myös erilaisissa uskonnollisissa traditioissa, vaikka niiden opilliset muodot ja käsitteelliset rakenteet poikkeaisivat toisistaan. Näin henkinen kypsyys ei ilmene ainoastaan henkilökohtaisena hurskautena, vaan kykynä havaita Jumalan toiminta ja merkitys myös oman tradition ulkopuolella.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.




Henkisesti kypsä yksilö hahmottaa aineellisen todellisuuden relationaalisesti, eli erottamattomassa yhteydessä Jumalaan, jota vaishnava-filosofiassa pidetään kaiken olemassaolon perimmäisenä lähteenä ja ylläpitäjänä. Tällainen näkökulma ylittää dualistisen vastakkainasettelun “henkisen” ja “aineellisen” välillä, ja ymmärtää myös materiaalisen maailman Jumalan energioiden ilmentymänä.

Tämän ontologisen näkemyksen seurauksena yksilö kykenee tunnistamaan Jumalan immanentin läsnäolon jokaisessa elävässä olennossa, riippumatta näiden moraalisesta, sosiaalisesta tai uskonnollisesta asemasta. Vaishnava-teologiassa tämä vastaa käsitystä Paramātmāsta, Jumalan sisäisestä aspektista, joka asuu kaikkien olentojen sydämessä. Näin ollen jopa kaikkein moraalisesti vajavaisimpana pidetty yksilö ei menetä ontologista yhteyttään Jumalaan.



Tämä periaate laajenee loogisesti myös uskonnolliseen moninaisuuteen. Mikäli Jumalan läsnäolo tunnistetaan jokaisessa elävässä olennossa, on johdonmukaista olettaa, että sama läsnäolo voi ilmetä myös erilaisissa uskonnollisissa traditioissa, vaikka niiden opilliset muodot ja käsitteelliset rakenteet poikkeaisivat toisistaan. Näin henkinen kypsyys ei ilmene ainoastaan henkilökohtaisena hurskautena, vaan kykynä havaita Jumalan toiminta ja merkitys myös oman tradition ulkopuolella.

Lue lisää

Tämä periaate laajenee loogisesti myös uskonnolliseen moninaisuuteen. Mikäli Jumalan läsnäolo tunnistetaan jokaisessa elävässä olennossa, on johdonmukaista olettaa, että sama läsnäolo voi ilmetä myös erilaisissa uskonnollisissa traditioissa, vaikka niiden opilliset muodot ja käsitteelliset rakenteet poikkeaisivat toisistaan. Näin henkinen kypsyys ei ilmene ainoastaan henkilökohtaisena hurskautena, vaan kykynä havaita Jumalan toiminta ja merkitys myös oman tradition ulkopuolella.

Anonyymi00145 kirjoitti:

Tämä periaate laajenee loogisesti myös uskonnolliseen moninaisuuteen. Mikäli Jumalan läsnäolo tunnistetaan jokaisessa elävässä olennossa, on johdonmukaista olettaa, että sama läsnäolo voi ilmetä myös erilaisissa uskonnollisissa traditioissa, vaikka niiden opilliset muodot ja käsitteelliset rakenteet poikkeaisivat toisistaan. Näin henkinen kypsyys ei ilmene ainoastaan henkilökohtaisena hurskautena, vaan kykynä havaita Jumalan toiminta ja merkitys myös oman tradition ulkopuolella.

Lue lisää

Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen ja ainoa oikea tapa; emme ole koskaan väittäneet niin.
Olemassaoloa voidaan lähestyä monien erilaisten lähestymistapojen kautta, ja kunnioitamme vilpitöntä etsintää (jijñāsā) riippumatta siitä, mistä perinteestä tai katsomuksesta se saa alkunsa.
Emme pidä henkisyyttä valmiina vastauksena, jonka ihminen vain hyväksyy ulkoisesti, vaan elinikäisenä oppimisena, harjoituksena ja tietoisuuden (caitanya) asteittaisena syventymisenä. Henkinen elämä ei ole pelkkää uskomista, vaan matka kohti todellista ymmärrystä (jñāna), jossa ihmisen väärät käsitykset (mithyā-jñāna) ja tietämättömyys (avidyā) vähitellen väistyvät.
Tieto (jñāna) ei pysähdy käsitteelliseen ymmärtämiseen, vaan kypsyy oivallukseksi (anubhava), joka muuttaa ihmisen suhdetta itseensä, muihin eläviin olentoihin ja koko olemassaoloon (sattā). Henkinen kasvu ei ole yksittäinen kokemus tai saavutettava lopullinen tila, vaan jatkuva tietoisuuden (caitanya) puhdistumisen (śuddhi) ja kypsymisen prosessi.
Tämä sisäinen kehitys ymmärretään sydämen puhdistumisena (citta-śuddhi), jossa itsekeskeiset taipumukset (ahaṅkāra) ja väärä samaistuminen kehoon (dehātma-buddhi) vähitellen heikkenevät. Ihminen alkaa ymmärtää syvemmin omaa todellista luontoaan (svarūpa) ja suhdettaan kaikkeen elävään.
Tästä syystä emme ole koskaan edes väittäneet, että juuri meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tapa etsiä totuutta. Olemassaoloa voidaan lähestyä monien erilaisten lähestymistapojen kautta, ja kunnioitamme vilpitöntä etsintää (jijñāsā) riippumatta siitä, mistä perinteestä tai katsomuksesta se saa alkunsa.
Samalla pidämme tärkeänä erottelukykyä (viveka) ja totuudenmukaista tutkimista (vicāra). Henkinen tieto ei tarkoita dogmaattista hyväksymistä, vaan syvempää ymmärrystä, joka syntyy harjoituksen, pohdinnan jne. kautta.
Emme pakota ketään hyväksymään opetuksiamme emmekä käytä pelottelua, painostusta, psykologista manipulointia tai henkistä väkivaltaa kuten kristilliset ekstremistit täällä tekevät jatkuvasti. Vastustamme kristittyjen ekstremistien psykoterroria, syyllistämistä, uhkailua, pakottamista uudelleen takaisin kristinuskoon, josta olemme lähteneet, ja vallankäyttöä, joiden tarkoituksena on murtaa ihmisen oma harkintakyky (buddhi) ja estää vapaa etsintä.
Emme hyväksy toimintaa, jossa jokin dogmaattinen tai fundamentalistinen uskonto pyrkii pakottamaan ihmisen omaksumaan tuon vakaumuksen uudelleen pelon, syyllisyyden tai väkivallan avulla. Aito vakaumus (niṣṭhā) ei synny pakosta, vaan vapaaehtoisesta ymmärtämisestä, vilpittömyydestä (ārjava) ja sisäisestä muutoksesta.
Todellinen henkinen kasvu perustuu myötätuntoon (dayā), tietoisuuden (caitanya) syvenemiseen jne. Ihmisen sisäinen kehitys ei voi perustua hallintaan tai pakottamiseen, vaan vapaaseen tahtoon ja aitoon pyrkimykseen kohti korkeampaa ymmärrystä.

Anonyymi00146 kirjoitti:

Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen ja ainoa oikea tapa; emme ole koskaan väittäneet niin.
Olemassaoloa voidaan lähestyä monien erilaisten lähestymistapojen kautta, ja kunnioitamme vilpitöntä etsintää (jijñāsā) riippumatta siitä, mistä perinteestä tai katsomuksesta se saa alkunsa.
Emme pidä henkisyyttä valmiina vastauksena, jonka ihminen vain hyväksyy ulkoisesti, vaan elinikäisenä oppimisena, harjoituksena ja tietoisuuden (caitanya) asteittaisena syventymisenä. Henkinen elämä ei ole pelkkää uskomista, vaan matka kohti todellista ymmärrystä (jñāna), jossa ihmisen väärät käsitykset (mithyā-jñāna) ja tietämättömyys (avidyā) vähitellen väistyvät.
Tieto (jñāna) ei pysähdy käsitteelliseen ymmärtämiseen, vaan kypsyy oivallukseksi (anubhava), joka muuttaa ihmisen suhdetta itseensä, muihin eläviin olentoihin ja koko olemassaoloon (sattā). Henkinen kasvu ei ole yksittäinen kokemus tai saavutettava lopullinen tila, vaan jatkuva tietoisuuden (caitanya) puhdistumisen (śuddhi) ja kypsymisen prosessi.
Tämä sisäinen kehitys ymmärretään sydämen puhdistumisena (citta-śuddhi), jossa itsekeskeiset taipumukset (ahaṅkāra) ja väärä samaistuminen kehoon (dehātma-buddhi) vähitellen heikkenevät. Ihminen alkaa ymmärtää syvemmin omaa todellista luontoaan (svarūpa) ja suhdettaan kaikkeen elävään.
Tästä syystä emme ole koskaan edes väittäneet, että juuri meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tapa etsiä totuutta. Olemassaoloa voidaan lähestyä monien erilaisten lähestymistapojen kautta, ja kunnioitamme vilpitöntä etsintää (jijñāsā) riippumatta siitä, mistä perinteestä tai katsomuksesta se saa alkunsa.
Samalla pidämme tärkeänä erottelukykyä (viveka) ja totuudenmukaista tutkimista (vicāra). Henkinen tieto ei tarkoita dogmaattista hyväksymistä, vaan syvempää ymmärrystä, joka syntyy harjoituksen, pohdinnan jne. kautta.
Emme pakota ketään hyväksymään opetuksiamme emmekä käytä pelottelua, painostusta, psykologista manipulointia tai henkistä väkivaltaa kuten kristilliset ekstremistit täällä tekevät jatkuvasti. Vastustamme kristittyjen ekstremistien psykoterroria, syyllistämistä, uhkailua, pakottamista uudelleen takaisin kristinuskoon, josta olemme lähteneet, ja vallankäyttöä, joiden tarkoituksena on murtaa ihmisen oma harkintakyky (buddhi) ja estää vapaa etsintä.
Emme hyväksy toimintaa, jossa jokin dogmaattinen tai fundamentalistinen uskonto pyrkii pakottamaan ihmisen omaksumaan tuon vakaumuksen uudelleen pelon, syyllisyyden tai väkivallan avulla. Aito vakaumus (niṣṭhā) ei synny pakosta, vaan vapaaehtoisesta ymmärtämisestä, vilpittömyydestä (ārjava) ja sisäisestä muutoksesta.
Todellinen henkinen kasvu perustuu myötätuntoon (dayā), tietoisuuden (caitanya) syvenemiseen jne. Ihmisen sisäinen kehitys ei voi perustua hallintaan tai pakottamiseen, vaan vapaaseen tahtoon ja aitoon pyrkimykseen kohti korkeampaa ymmärrystä.

Lue lisää

Yksikään uskonnollinen perinne ei voi perustellusti väittää omistavansa yksinoikeuden kaikkeen henkiseen totuuteen. Tällainen vaatimus edellyttäisi täydellistä tietoa todellisuuden koko laajuudesta, ihmiskunnan historiasta, tietoisuuden kehityksestä sekä Jumalan tai Absoluutin toiminnasta kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Koska yksittäinen ihminen tai yhteisö ei voi osoittaa hallitsevansa tällaista kokonaisnäkemystä, ehdoton väite omasta yksinoikeudesta totuuteen perustuu usein enemmän uskoon omaan erinomaisuuteen kuin todelliseen tietoon.
Kun uskonnollinen yhteisö alkaa pitää itseään ainoana pelastuksen, totuuden tai jumalallisen ilmoituksen haltijana, syntyy helposti dogmatismi. Dogmatismi ei tarkoita vahvaa vakaumusta sinänsä, vaan kyvyttömyyttä tunnistaa, että todellisuus voi olla laajempi kuin oma käsitteellinen järjestelmämme. Historia osoittaa, että juuri tällaiset yksinoikeusvaatimukset ovat usein synnyttäneet uskonnollisia konflikteja, vainoja ja vastakkainasetteluja. Mitä kapeammaksi ihmisen maailmankuva muodostuu, sitä vaikeammaksi käy ymmärtää muiden ihmisten kokemuksia, näkemyksiä ja henkisiä pyrkimyksiä.
Vedalaisesta näkökulmasta katsottuna ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla. Jokainen yksilö lähestyy totuutta omien kykyjensä, kokemustensa, kulttuurinsa ja sisäisen kehitysvaiheensa kautta. Tämän vuoksi myös uskonnolliset opetukset ilmenevät erilaisina. Se, mikä yhdelle ihmiselle on syvällinen metafyysinen opetus, voi toiselle olla käsittämätöntä. Vastaavasti yksinkertainen moraalinen opetus voi olla välttämätön lähtökohta henkilölle, joka ei vielä kykene vastaanottamaan syvällisempiä filosofisia näkemyksiä.
Tässä mielessä ihmisen uskonto kuvastaa usein hänen senhetkistä tietoisuuden tasoaan. Jos uskonnollinen ymmärrys on yksinkertainen tai alkeellinen, se ei välttämättä tarkoita epäonnistumista. Jokainen oppiminen alkaa perustasolta. Lapsi opettelee ensin kirjaimet ennen kuin hän kykenee lukemaan kirjallisuutta tai tutkimaan filosofiaa. Samalla tavoin henkinen kehitys etenee vaiheittain. Se, mikä tänään näyttää rajalliselta, voi toimia perustana syvemmälle ymmärrykselle tulevaisuudessa.
Ongelma syntyy silloin, kun väliaikainen kehitysvaihe julistetaan lopulliseksi päämääräksi. Kun ihminen kiinnittyy omaan käsitykseensä niin voimakkaasti, ettei hän enää ole valmis oppimaan tai tutkimaan syvempiä merkityksiä, kehitys pysähtyy. Dogmatismi muuttaa uskonnon välineestä päämääräksi. Sen sijaan että uskonto auttaisi ihmistä laajentamaan tietoisuuttaan, siitä tulee järjestelmä, joka rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan kasvaa.
Tästä syystä lähes jokaisen uskonnollisen perinteen piirissä voidaan havaita kaksi erilaista lähestymistapaa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka pyrkivät ymmärtämään opetusten sisäisen, symbolisen ja syvällisen merkityksen. He eivät tyydy ulkoisiin muotoihin, rituaaleihin tai kirjaimellisiin tulkintoihin, vaan etsivät niiden taustalla olevia periaatteita ja kokemuksellista totuutta. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joiden suhde uskontoon jää pääasiassa ulkoiselle tasolle. He voivat tuntea opinkappaleet, rituaalit ja perinteet, mutta eivät välttämättä tavoita niiden syvempää tarkoitusta.
Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Tämän näkemyksen mukaan uskonnon todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.

Vedalaisen perinteen mukaan jokainen elävä olento etenee pitkän kehitysprosessin kautta. Tietoisuus kasvaa vähitellen kokemusten, tekojen ja oppimisen myötä. Siksi ihmiset eivät ole samalla lähtöviivalla. Se, mikä yhdelle ihmiselle on itsestään selvää, voi toiselle olla vielä käsittämätöntä. Tästä syystä myös opetusten on oltava erilaisia eri ihmisille ja eri kehitysvaiheissa oleville yhteisöille.

Anonyymi00147 kirjoitti:

Yksikään uskonnollinen perinne ei voi perustellusti väittää omistavansa yksinoikeuden kaikkeen henkiseen totuuteen. Tällainen vaatimus edellyttäisi täydellistä tietoa todellisuuden koko laajuudesta, ihmiskunnan historiasta, tietoisuuden kehityksestä sekä Jumalan tai Absoluutin toiminnasta kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Koska yksittäinen ihminen tai yhteisö ei voi osoittaa hallitsevansa tällaista kokonaisnäkemystä, ehdoton väite omasta yksinoikeudesta totuuteen perustuu usein enemmän uskoon omaan erinomaisuuteen kuin todelliseen tietoon.
Kun uskonnollinen yhteisö alkaa pitää itseään ainoana pelastuksen, totuuden tai jumalallisen ilmoituksen haltijana, syntyy helposti dogmatismi. Dogmatismi ei tarkoita vahvaa vakaumusta sinänsä, vaan kyvyttömyyttä tunnistaa, että todellisuus voi olla laajempi kuin oma käsitteellinen järjestelmämme. Historia osoittaa, että juuri tällaiset yksinoikeusvaatimukset ovat usein synnyttäneet uskonnollisia konflikteja, vainoja ja vastakkainasetteluja. Mitä kapeammaksi ihmisen maailmankuva muodostuu, sitä vaikeammaksi käy ymmärtää muiden ihmisten kokemuksia, näkemyksiä ja henkisiä pyrkimyksiä.
Vedalaisesta näkökulmasta katsottuna ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla. Jokainen yksilö lähestyy totuutta omien kykyjensä, kokemustensa, kulttuurinsa ja sisäisen kehitysvaiheensa kautta. Tämän vuoksi myös uskonnolliset opetukset ilmenevät erilaisina. Se, mikä yhdelle ihmiselle on syvällinen metafyysinen opetus, voi toiselle olla käsittämätöntä. Vastaavasti yksinkertainen moraalinen opetus voi olla välttämätön lähtökohta henkilölle, joka ei vielä kykene vastaanottamaan syvällisempiä filosofisia näkemyksiä.
Tässä mielessä ihmisen uskonto kuvastaa usein hänen senhetkistä tietoisuuden tasoaan. Jos uskonnollinen ymmärrys on yksinkertainen tai alkeellinen, se ei välttämättä tarkoita epäonnistumista. Jokainen oppiminen alkaa perustasolta. Lapsi opettelee ensin kirjaimet ennen kuin hän kykenee lukemaan kirjallisuutta tai tutkimaan filosofiaa. Samalla tavoin henkinen kehitys etenee vaiheittain. Se, mikä tänään näyttää rajalliselta, voi toimia perustana syvemmälle ymmärrykselle tulevaisuudessa.
Ongelma syntyy silloin, kun väliaikainen kehitysvaihe julistetaan lopulliseksi päämääräksi. Kun ihminen kiinnittyy omaan käsitykseensä niin voimakkaasti, ettei hän enää ole valmis oppimaan tai tutkimaan syvempiä merkityksiä, kehitys pysähtyy. Dogmatismi muuttaa uskonnon välineestä päämääräksi. Sen sijaan että uskonto auttaisi ihmistä laajentamaan tietoisuuttaan, siitä tulee järjestelmä, joka rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan kasvaa.
Tästä syystä lähes jokaisen uskonnollisen perinteen piirissä voidaan havaita kaksi erilaista lähestymistapaa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka pyrkivät ymmärtämään opetusten sisäisen, symbolisen ja syvällisen merkityksen. He eivät tyydy ulkoisiin muotoihin, rituaaleihin tai kirjaimellisiin tulkintoihin, vaan etsivät niiden taustalla olevia periaatteita ja kokemuksellista totuutta. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joiden suhde uskontoon jää pääasiassa ulkoiselle tasolle. He voivat tuntea opinkappaleet, rituaalit ja perinteet, mutta eivät välttämättä tavoita niiden syvempää tarkoitusta.
Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Tämän näkemyksen mukaan uskonnon todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.

Vedalaisen perinteen mukaan jokainen elävä olento etenee pitkän kehitysprosessin kautta. Tietoisuus kasvaa vähitellen kokemusten, tekojen ja oppimisen myötä. Siksi ihmiset eivät ole samalla lähtöviivalla. Se, mikä yhdelle ihmiselle on itsestään selvää, voi toiselle olla vielä käsittämätöntä. Tästä syystä myös opetusten on oltava erilaisia eri ihmisille ja eri kehitysvaiheissa oleville yhteisöille.

Lue lisää

Vastuu kasvaa tietoisuuden mukana. Mitä enemmän ihminen ymmärtää tekojensa seurauksia, sitä suurempi vastuu hänellä on niiden vaikutuksista. Tämän vuoksi moraalisia ja karmallisia seurauksia ei tarkastella ainoastaan tekojen ulkoisen muodon perusteella, vaan myös tietoisuuden, aikomusten ja ymmärryksen perusteella.
Tästä näkökulmasta katsottuna uskonnolliset opetukset eivät ole välttämättä keskenään ristiriitaisia, vaan ne voivat olla suunnattuja erilaisille ihmisille erilaisissa olosuhteissa. Jollekin ihmiselle uskonto merkitsee ensisijaisesti moraalisten sääntöjen opettelua. Toiselle se merkitsee filosofista pohdintaa. Kolmannelle se merkitsee rakkauden, palvelun ja Jumalasuhteen syventämistä. Samalla tavoin kuin koulutuksessa on alkeis-, keski- ja korkeampia tasoja, myös henkisessä elämässä voidaan nähdä erilaisia kehitysvaiheita.

Tämän vuoksi vedalainen kulttuuri ei korosta ajatusta, että kaikki ihmiset olisivat velvollisia omaksumaan täsmälleen saman uskonnollisen muodon tai harjoituksen. Olennaisempaa on se, auttaako jokin opetus ihmistä kehittymään seuraavaan vaiheeseen omalla polullaan.
Paramparamme filosofiassa uskonnon korkein tarkoitus ei ole taivaallisten nautintojen saavuttaminen eikä rangaistuksen välttäminen. Tällaiset motiivit voidaan nähdä henkisen kehityksen alkuvaiheina.

Todellinen viisaus ilmenee kykynä nähdä kaikkien elävien olentojen yhteinen henkinen olemus. Oppinut brāhmaṇa, lehmä, elefantti, koira ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt ihminen nähdään pohjimmiltaan samanarvoisina sieluina, vaikka heidän ulkoiset olosuhteensa eroavat toisistaan. Siksi tietoisuuden kehityksen tarkoituksena ei ole synnyttää ylimielisyyttä, vaan myötätuntoa, nöyryyttä ja ymmärrystä.
Mitä syvemmälle ihminen etenee henkisessä elämässä, sitä vähemmän hän keskittyy siihen, mikä erottaa ihmisiä toisistaan, ja sitä enemmän hän alkaa nähdä sen, mikä yhdistää kaikkia eläviä olentoja.

Anonyymi00148 kirjoitti:

Vastuu kasvaa tietoisuuden mukana. Mitä enemmän ihminen ymmärtää tekojensa seurauksia, sitä suurempi vastuu hänellä on niiden vaikutuksista. Tämän vuoksi moraalisia ja karmallisia seurauksia ei tarkastella ainoastaan tekojen ulkoisen muodon perusteella, vaan myös tietoisuuden, aikomusten ja ymmärryksen perusteella.
Tästä näkökulmasta katsottuna uskonnolliset opetukset eivät ole välttämättä keskenään ristiriitaisia, vaan ne voivat olla suunnattuja erilaisille ihmisille erilaisissa olosuhteissa. Jollekin ihmiselle uskonto merkitsee ensisijaisesti moraalisten sääntöjen opettelua. Toiselle se merkitsee filosofista pohdintaa. Kolmannelle se merkitsee rakkauden, palvelun ja Jumalasuhteen syventämistä. Samalla tavoin kuin koulutuksessa on alkeis-, keski- ja korkeampia tasoja, myös henkisessä elämässä voidaan nähdä erilaisia kehitysvaiheita.

Tämän vuoksi vedalainen kulttuuri ei korosta ajatusta, että kaikki ihmiset olisivat velvollisia omaksumaan täsmälleen saman uskonnollisen muodon tai harjoituksen. Olennaisempaa on se, auttaako jokin opetus ihmistä kehittymään seuraavaan vaiheeseen omalla polullaan.
Paramparamme filosofiassa uskonnon korkein tarkoitus ei ole taivaallisten nautintojen saavuttaminen eikä rangaistuksen välttäminen. Tällaiset motiivit voidaan nähdä henkisen kehityksen alkuvaiheina.

Todellinen viisaus ilmenee kykynä nähdä kaikkien elävien olentojen yhteinen henkinen olemus. Oppinut brāhmaṇa, lehmä, elefantti, koira ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt ihminen nähdään pohjimmiltaan samanarvoisina sieluina, vaikka heidän ulkoiset olosuhteensa eroavat toisistaan. Siksi tietoisuuden kehityksen tarkoituksena ei ole synnyttää ylimielisyyttä, vaan myötätuntoa, nöyryyttä ja ymmärrystä.
Mitä syvemmälle ihminen etenee henkisessä elämässä, sitä vähemmän hän keskittyy siihen, mikä erottaa ihmisiä toisistaan, ja sitä enemmän hän alkaa nähdä sen, mikä yhdistää kaikkia eläviä olentoja.

Lue lisää

"Idän saatanallisissa opeissa" ei ole sellaista ajatusta. Idässä kukaan ei väitä, että vain heidän polkunsa on ainoa oikea. Kukaan ei pakota ketään omaan uskoonsa, sillä ymmärretään, ettei ole mitään, mistä pitäisi pelastua. Polkuja on tuhansia, ja ne ole askeleita samalla polulla. Jos jokin uskonto on alkeellinen, se sopii alkeellisemmalle yleisölle. Myös se, että 1 + 1 = 2, on tärkeä tietää, vaikka myöhemmin siirtyisikin korkeampaan matematiikkaan.

”Idän saatanallisiss opeissa” ei esiinny ajatusta siitä, että vain yksi oppi, uskonto tai henkinen polku olisi ainoa oikea ja kaikki muut väärässä. Sen sijaan lähtökohtana on näkemys, että ihmiset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja siksi myös heidän tarpeensa, ymmärryksensä ja tapansa etsiä totuutta vaihtelevat. Tästä syystä ei ole mielekästä ajatella, että sama tie sopisi kaikille.
”Idän saatanallisiss opeissa” ei myöskään korosteta ajatusta siitä, että ihminen olisi pelastettava jostakin ulkopuolisesta uhasta. Sen sijaan huomio kohdistuu tietoisuuden kehittymiseen, oman mielen ymmärtämiseen ja siihen, että ihminen oppii näkemään todellisuuden yhä selkeämmin. Tämän vuoksi ei nähdä tarvetta pakottaa ketään omaksumaan tiettyä uskoa tai maailmankuvaa. Jokaisen katsotaan kulkevan omaa polkuaan omassa tahdissaan.
Erilaisia polkuja on lukemattomia, mutta ne voidaan nähdä saman päämäärän erilaisina ilmentyminä. Ne ovat vain erilaisia askelia tai näkökulmia, jotka vastaavat ihmisten erilaisia valmiuksia. Se, mikä on yhdelle ihmiselle syvällinen ja toimiva opetus, voi toiselle olla liian vaikea tai ennenaikainen. Vastaavasti yksinkertaisempi opetus ei ole arvoton vain siksi, että joku toinen on kulkenut pidemmälle.
Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia.

Anonyymi00149 kirjoitti:

"Idän saatanallisissa opeissa" ei ole sellaista ajatusta. Idässä kukaan ei väitä, että vain heidän polkunsa on ainoa oikea. Kukaan ei pakota ketään omaan uskoonsa, sillä ymmärretään, ettei ole mitään, mistä pitäisi pelastua. Polkuja on tuhansia, ja ne ole askeleita samalla polulla. Jos jokin uskonto on alkeellinen, se sopii alkeellisemmalle yleisölle. Myös se, että 1 1 = 2, on tärkeä tietää, vaikka myöhemmin siirtyisikin korkeampaan matematiikkaan.

”Idän saatanallisiss opeissa” ei esiinny ajatusta siitä, että vain yksi oppi, uskonto tai henkinen polku olisi ainoa oikea ja kaikki muut väärässä. Sen sijaan lähtökohtana on näkemys, että ihmiset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja siksi myös heidän tarpeensa, ymmärryksensä ja tapansa etsiä totuutta vaihtelevat. Tästä syystä ei ole mielekästä ajatella, että sama tie sopisi kaikille.
”Idän saatanallisiss opeissa” ei myöskään korosteta ajatusta siitä, että ihminen olisi pelastettava jostakin ulkopuolisesta uhasta. Sen sijaan huomio kohdistuu tietoisuuden kehittymiseen, oman mielen ymmärtämiseen ja siihen, että ihminen oppii näkemään todellisuuden yhä selkeämmin. Tämän vuoksi ei nähdä tarvetta pakottaa ketään omaksumaan tiettyä uskoa tai maailmankuvaa. Jokaisen katsotaan kulkevan omaa polkuaan omassa tahdissaan.
Erilaisia polkuja on lukemattomia, mutta ne voidaan nähdä saman päämäärän erilaisina ilmentyminä. Ne ovat vain erilaisia askelia tai näkökulmia, jotka vastaavat ihmisten erilaisia valmiuksia. Se, mikä on yhdelle ihmiselle syvällinen ja toimiva opetus, voi toiselle olla liian vaikea tai ennenaikainen. Vastaavasti yksinkertaisempi opetus ei ole arvoton vain siksi, että joku toinen on kulkenut pidemmälle.
Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia.

Lue lisää

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Trankriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ

Anonyymi00150 kirjoitti:

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Trankriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ

Lue lisää

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Transkriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
-----------

Muinaiset pyhät tekstit kuvaavat hämmästyttävää fyysisen kehon asteittaisen henkistymisen prosessia, joka käynnistyy juuri sillä hetkellä, kun ihminen alkaa toimia ilman itsekkäitä motiiveja. Kuten tiedämme jo karmallisten solmujen mekanismia koskevasta tarkastelusta, juuri oman työn tuloksiin kohdistuva itsekäs kiintymys muodostaa vahvat näkymättömät kahleet.

Kun motiivi kuitenkin muuttuu epäitsekkääksi palveluksi, itse toiminnan luonne muuttuu. Karkeista elementeistä koostuva fyysinen olemus lakkaa olemasta raskas ankkuri, joka pitää henkeä syntymien kiertokulussa. Siitä tulee tarkoin säädetty väline, eräänlainen linssi, jonka läpi sisäinen valo alkaa esteettä virrata ympäröivään tilaan.

Aiemmin nautintojen vastaanottamisen kanavina toimineista aistielimistä tulee välineitä luomiseen ja muiden elävien olentojen auttamiseen. Sisäisen paradigman muuttuessa myös ympäröivän tilan havaitseminen muuttuu perusteellisesti.

Tavalliselle mielelle, jota väärän egon tiukat rajat ehdollistavat, koko ulkoinen maailma on valtava resurssivarasto, joka on tarkoitettu yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja hyödyntämiseen. Luonto nähdään materiaalien lähteenä, eläimet vetovoimana ja muut ihmiset kilpailijoina tai hyödyllisinä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tietoisuuden muuttuessa tämä aggressiivinen kuluttamisen malli kuitenkin hajoaa kokonaan.


Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.

Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opetta

Anonyymi00151 kirjoitti:

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Transkriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
-----------

Muinaiset pyhät tekstit kuvaavat hämmästyttävää fyysisen kehon asteittaisen henkistymisen prosessia, joka käynnistyy juuri sillä hetkellä, kun ihminen alkaa toimia ilman itsekkäitä motiiveja. Kuten tiedämme jo karmallisten solmujen mekanismia koskevasta tarkastelusta, juuri oman työn tuloksiin kohdistuva itsekäs kiintymys muodostaa vahvat näkymättömät kahleet.

Kun motiivi kuitenkin muuttuu epäitsekkääksi palveluksi, itse toiminnan luonne muuttuu. Karkeista elementeistä koostuva fyysinen olemus lakkaa olemasta raskas ankkuri, joka pitää henkeä syntymien kiertokulussa. Siitä tulee tarkoin säädetty väline, eräänlainen linssi, jonka läpi sisäinen valo alkaa esteettä virrata ympäröivään tilaan.

Aiemmin nautintojen vastaanottamisen kanavina toimineista aistielimistä tulee välineitä luomiseen ja muiden elävien olentojen auttamiseen. Sisäisen paradigman muuttuessa myös ympäröivän tilan havaitseminen muuttuu perusteellisesti.

Tavalliselle mielelle, jota väärän egon tiukat rajat ehdollistavat, koko ulkoinen maailma on valtava resurssivarasto, joka on tarkoitettu yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja hyödyntämiseen. Luonto nähdään materiaalien lähteenä, eläimet vetovoimana ja muut ihmiset kilpailijoina tai hyödyllisinä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tietoisuuden muuttuessa tämä aggressiivinen kuluttamisen malli kuitenkin hajoaa kokonaan.


Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.

Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opetta

Lue lisää

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Transkriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
-----------


Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.

Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opettajan ja hänen nuoren oppilaansa välillä, joka on säilynyt muinaisissa tutkielmissa.



Pitkien askeettisten harjoitusten uuvuttama ja kaikkea yhteyttä maalliseen hälinään pelkäävä oppilas esitti opettajalle kysymyksen. Hän kysyi, eikö aineellinen luonto itsessään ole alkuperäinen paha, luomisen likainen virhe, josta tulisi pysyä mahdollisimman kaukana mielen puhtauden säilyttämiseksi.

Opettaja hymyili, osoitti tulisijassa palavaa tulta ja vastasi rauhallisesti: ”Katso tätä liekkiä. Onko sillä pahoja aikomuksia? Sama tuli, joka lämmittää āśramiamme kylmänä yönä ja auttaa valmistamaan ruokaa, kykenee huolimattomasti käsiteltynä polttamaan kokonaisen kylän maan tasalle. Aine on täysin neutraalia. Siinä ei ole pisaraakaan pahuutta tai pahetta. Pahaa on vain oma vääristynyt ja ahne suhtautumisesi siihen. Heti kun lakkaat vaatimasta maailmalta nautintoja ja yrität omistaa sen lahjat itsellesi, näet, että fyysinen kosmos on puhdas temppeli eikä vankiselli.”

Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.

Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan.

Anonyymi00152 kirjoitti:

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Transkriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
-----------


Ihminen alkaa nähdä kaiken elämän monimuotoisuuden yhteisen henkisen luonnon. Puu, joki tai sattumalta kohdattu kanssakulkija lakkaa olemasta eloton taustaobjekti. Ympäristö alkaa näyttäytyä elävänä, hengittävänä organismina, joka vaatii huolenpitoa ja kunnioitusta. Halu hallita ja alistaa katoaa ja antaa tilaa syvälle yhteenkuuluvuuden tunteelle kaiken olevan kanssa. Tila ei enää kätke sisäänsä uhkaa, jota vastaan olisi jatkuvasti puolustauduttava, vaan siitä tulee harmonisen yhteistyön kenttä.

Tämä hienovarainen raja orjuuden ja vapauden välillä havainnollistuu erinomaisesti klassisessa vuoropuhelussa valaistuneen opettajan ja hänen nuoren oppilaansa välillä, joka on säilynyt muinaisissa tutkielmissa.



Pitkien askeettisten harjoitusten uuvuttama ja kaikkea yhteyttä maalliseen hälinään pelkäävä oppilas esitti opettajalle kysymyksen. Hän kysyi, eikö aineellinen luonto itsessään ole alkuperäinen paha, luomisen likainen virhe, josta tulisi pysyä mahdollisimman kaukana mielen puhtauden säilyttämiseksi.

Opettaja hymyili, osoitti tulisijassa palavaa tulta ja vastasi rauhallisesti: ”Katso tätä liekkiä. Onko sillä pahoja aikomuksia? Sama tuli, joka lämmittää āśramiamme kylmänä yönä ja auttaa valmistamaan ruokaa, kykenee huolimattomasti käsiteltynä polttamaan kokonaisen kylän maan tasalle. Aine on täysin neutraalia. Siinä ei ole pisaraakaan pahuutta tai pahetta. Pahaa on vain oma vääristynyt ja ahne suhtautumisesi siihen. Heti kun lakkaat vaatimasta maailmalta nautintoja ja yrität omistaa sen lahjat itsellesi, näet, että fyysinen kosmos on puhdas temppeli eikä vankiselli.”

Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.

Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan.

Lue lisää

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Transkriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
-----------

Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.

Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan.

Anonyymi00153 kirjoitti:

Otan nyt muutama viestiä täältä.

Transkriptio. Muutama katkelma eri paikoista. Käännösvorheet suomen kielellä.

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ
-----------

Juuri tämä muutos ymmärryksessä antaa meille mahdollisuuden tarkastella maailmankaikkeuden rakennetta täysin uudella tavalla. Aineellinen kosmos ei missään olosuhteissa ole Luojan tekninen virhe tai epäonnistuneen kokeen sivutuote, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti poistua. Päinvastoin, se näyttäytyy nerokkaasti suunniteltuna ja uskomattoman tarkkana välineenä karkean tietoisuuden hienosäätämiseen.

Tämän maailman jokainen yksityiskohta painovoimasta vuodenaikojen vaihtumiseen on luotu matemaattisella täydellisyydellä tarjoamaan eläville olennoille ihanteelliset olosuhteet kokemusten saamiseen. Kun ihminen lakkaa taistelemasta ainetta vastaan ja alkaa tutkia sen lakeja kunnioittavasti, itse tiheä energia alkaa tehdä yhteistyötä hänen kanssaan ja paljastaa syvällisiä salaisuuksiaan.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ

Anonyymi00154 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=xr6ZXhsnSpQ

Monia polkuja, monia lähtökohtia

Emme ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tai että kaikki muut lähestymistavat olisivat väärässä ja johtaisivat johonkin ikuiseen helvettiin. Tällainen ajatus ei tee oikeutta ihmisten erilaisille lähtökohdille, kokemuksille, ymmärrykselle tai tietoisuuden kehitykselle.

Todellisuutta voidaan lähestyä monista suunnista. Vilpitön etsintä — jijñāsā — ei muutu arvottomaksi vain siksi, että se alkaa erilaisesta perinteestä, kulttuurista tai maailmankuvasta. Ihmiset eivät myöskään aloita matkaansa samasta kohdasta. Heidän ymmärryksensä, kykynsä omaksua tietoa, elämäntilanteensa, taipumuksensa ja sisäinen kypsyytensä vaihtelevat suuresti.

Siksi olisi liian yksinkertaista ajatella, että kaikille pitäisi antaa täsmälleen sama opetus, sama menetelmä ja sama hengellinen päämäärä samalla tavalla ymmärrettynä.

Ihmiset ovat erilaisia.

He tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja, erilaisia opetuksia ja joskus jopa erilaisia tapoja ymmärtää samoja perimmäisiä kysymyksiä.

Anonyymi00155 kirjoitti:

Monia polkuja, monia lähtökohtia

Emme ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tai että kaikki muut lähestymistavat olisivat väärässä ja johtaisivat johonkin ikuiseen helvettiin. Tällainen ajatus ei tee oikeutta ihmisten erilaisille lähtökohdille, kokemuksille, ymmärrykselle tai tietoisuuden kehitykselle.

Todellisuutta voidaan lähestyä monista suunnista. Vilpitön etsintä — jijñāsā — ei muutu arvottomaksi vain siksi, että se alkaa erilaisesta perinteestä, kulttuurista tai maailmankuvasta. Ihmiset eivät myöskään aloita matkaansa samasta kohdasta. Heidän ymmärryksensä, kykynsä omaksua tietoa, elämäntilanteensa, taipumuksensa ja sisäinen kypsyytensä vaihtelevat suuresti.

Siksi olisi liian yksinkertaista ajatella, että kaikille pitäisi antaa täsmälleen sama opetus, sama menetelmä ja sama hengellinen päämäärä samalla tavalla ymmärrettynä.

Ihmiset ovat erilaisia.

He tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja, erilaisia opetuksia ja joskus jopa erilaisia tapoja ymmärtää samoja perimmäisiä kysymyksiä.

Lue lisää

Monia polkuja, monia lähtökohtia

Muinaiset vedalaiset tekstit voidaan tässä mielessä nähdä valtavana navigointijärjestelmänä. Ne eivät ainoastaan osoita yhtä tietä, vaan kuvaavat kokonaisia maastoja: erilaisia tietoisuuden tasoja, taipumuksia, toiminnan seurauksia, tiedon asteita, harjoituksia ja mahdollisuuksia edetä kohti syvempää ymmärrystä.

Kartta ei ole olemassa siksi, että matkustaja pakotettaisiin kulkemaan yhtä tietä.

Kartta auttaa häntä ymmärtämään, missä hän on.

Tämä on olennainen ero.

Jos kaksi ihmistä seisoo eri puolilla valtavaa vuoristoa, olisi järjetöntä antaa heille sama reittiohje ja väittää, että vain yksi tie on todellinen. Toinen voi aloittaa laaksosta, toinen korkealta rinteeltä. Toisella voi olla kokemusta vuorikiipeilystä, toinen voi vasta opetella kävelemään vaikeassa maastossa. Kolmas ei ehkä ole vielä edes vakuuttunut siitä, että vuoren huippua kannattaa tavoitella.

Silti kaikilla voi olla mahdollisuus edetä.

Ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla

Vedalaisessa ajattelussa on tärkeää ymmärtää, että ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, millaista tietoa he kykenevät vastaanottamaan ja kuinka syvällisesti he pystyvät sitä ymmärtämään.

Pelkkä tiedon olemassaolo ei tarkoita, että ihminen kykenee välittömästi omaksumaan sen.

Lapselle voidaan kertoa erittäin monimutkaisesta filosofisesta ajatuksesta, mutta vaikka sanat olisivat hänen kuultavissaan, niiden syvempi merkitys ei vielä avaudu. Myöhemmin sama ihminen voi palata samaan ajatukseen ja ymmärtää sen aivan toisella tavalla.

Tieto voi siis olla sama, mutta vastaanottajan ymmärrys on muuttunut.

Tästä seuraa tärkeä periaate: erilaiset opetukset eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa vain siksi, että niitä annetaan erilaisille ihmisille eri muodoissa.

Yksi tarvitsee yksinkertaisen alun.

Toinen pystyy käsittelemään abstraktia filosofiaa.

Anonyymi00156 kirjoitti:

Monia polkuja, monia lähtökohtia

Muinaiset vedalaiset tekstit voidaan tässä mielessä nähdä valtavana navigointijärjestelmänä. Ne eivät ainoastaan osoita yhtä tietä, vaan kuvaavat kokonaisia maastoja: erilaisia tietoisuuden tasoja, taipumuksia, toiminnan seurauksia, tiedon asteita, harjoituksia ja mahdollisuuksia edetä kohti syvempää ymmärrystä.

Kartta ei ole olemassa siksi, että matkustaja pakotettaisiin kulkemaan yhtä tietä.

Kartta auttaa häntä ymmärtämään, missä hän on.

Tämä on olennainen ero.

Jos kaksi ihmistä seisoo eri puolilla valtavaa vuoristoa, olisi järjetöntä antaa heille sama reittiohje ja väittää, että vain yksi tie on todellinen. Toinen voi aloittaa laaksosta, toinen korkealta rinteeltä. Toisella voi olla kokemusta vuorikiipeilystä, toinen voi vasta opetella kävelemään vaikeassa maastossa. Kolmas ei ehkä ole vielä edes vakuuttunut siitä, että vuoren huippua kannattaa tavoitella.

Silti kaikilla voi olla mahdollisuus edetä.

Ihmiset eivät ole samalla tietoisuuden tasolla

Vedalaisessa ajattelussa on tärkeää ymmärtää, että ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, millaista tietoa he kykenevät vastaanottamaan ja kuinka syvällisesti he pystyvät sitä ymmärtämään.

Pelkkä tiedon olemassaolo ei tarkoita, että ihminen kykenee välittömästi omaksumaan sen.

Lapselle voidaan kertoa erittäin monimutkaisesta filosofisesta ajatuksesta, mutta vaikka sanat olisivat hänen kuultavissaan, niiden syvempi merkitys ei vielä avaudu. Myöhemmin sama ihminen voi palata samaan ajatukseen ja ymmärtää sen aivan toisella tavalla.

Tieto voi siis olla sama, mutta vastaanottajan ymmärrys on muuttunut.

Tästä seuraa tärkeä periaate: erilaiset opetukset eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa vain siksi, että niitä annetaan erilaisille ihmisille eri muodoissa.

Yksi tarvitsee yksinkertaisen alun.

Toinen pystyy käsittelemään abstraktia filosofiaa.

Lue lisää

Monia polkuja, monia lähtökohtia

Yksi tarvitsee yksinkertaisen alun.

Toinen pystyy käsittelemään abstraktia filosofiaa.

Kolmas tarvitsee käytännön harjoituksia.

Neljäs lähestyy todellisuutta hiljaisuuden ja meditaation kautta.

Viides löytää syvimmän motivaationsa omistautumisesta.

Kuudes taas alkaa tutkimalla toiminnan, moraalin ja sen seurausten välistä suhdetta.

Erilaisuus ei tässä näkökulmassa ole virhe järjestelmässä. Se kuuluu itse järjestelmään.

Yksi päämäärä ei tarkoita yhtä ainoaa reittiä

On myös tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: mahdollinen perimmäinen päämäärä ja tapa, jolla ihminen sitä lähestyy.

Se, että ihmisellä voi olla käsitys korkeimmasta totuudesta, ei automaattisesti tarkoita, että jokaisen ihmisen täytyisi kulkea identtinen reitti saavuttaakseen syvemmän ymmärryksen.

Ajatellaan jälleen karttaa.

Kaupunkiin voi saapua pohjoisesta, etelästä, idästä tai lännestä. Reitit voivat olla erilaisia. Osa kulkee vuoriston kautta, toinen rannikkoa pitkin ja kolmas metsien läpi. Yksi reitti voi olla jollekin helpoin ja toiselle täysin sopimaton.

Se, että itse tunnet yhden reitin hyvin, ei tee muista teistä olemattomia.

Samalla tavalla yhden ihmisen syvällinen kokemus tietystä menetelmästä ei todista, etteikö toinen ihminen voisi lähestyä todellisuutta toisenlaisen harjoituksen kautta.

Tämän vuoksi emme tarvitse ajatusta, jonka mukaan yksi ainoa uskonnollinen tai filosofinen tie olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto ja että kaikki muut ihmiset olisivat automaattisesti tuomittuja ikuiseen helvettiin.

Tällainen ehdoton vastakkainasettelu ei ota huomioon ihmisten välistä valtavaa erilaisuutta.

Se unohtaa myös sen, että ihminen ymmärtää asioita vähitellen.

Tieto avautuu eri ihmisille eri tavoin

Anonyymi00157 kirjoitti:

Monia polkuja, monia lähtökohtia

Yksi tarvitsee yksinkertaisen alun.

Toinen pystyy käsittelemään abstraktia filosofiaa.

Kolmas tarvitsee käytännön harjoituksia.

Neljäs lähestyy todellisuutta hiljaisuuden ja meditaation kautta.

Viides löytää syvimmän motivaationsa omistautumisesta.

Kuudes taas alkaa tutkimalla toiminnan, moraalin ja sen seurausten välistä suhdetta.

Erilaisuus ei tässä näkökulmassa ole virhe järjestelmässä. Se kuuluu itse järjestelmään.

Yksi päämäärä ei tarkoita yhtä ainoaa reittiä

On myös tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: mahdollinen perimmäinen päämäärä ja tapa, jolla ihminen sitä lähestyy.

Se, että ihmisellä voi olla käsitys korkeimmasta totuudesta, ei automaattisesti tarkoita, että jokaisen ihmisen täytyisi kulkea identtinen reitti saavuttaakseen syvemmän ymmärryksen.

Ajatellaan jälleen karttaa.

Kaupunkiin voi saapua pohjoisesta, etelästä, idästä tai lännestä. Reitit voivat olla erilaisia. Osa kulkee vuoriston kautta, toinen rannikkoa pitkin ja kolmas metsien läpi. Yksi reitti voi olla jollekin helpoin ja toiselle täysin sopimaton.

Se, että itse tunnet yhden reitin hyvin, ei tee muista teistä olemattomia.

Samalla tavalla yhden ihmisen syvällinen kokemus tietystä menetelmästä ei todista, etteikö toinen ihminen voisi lähestyä todellisuutta toisenlaisen harjoituksen kautta.

Tämän vuoksi emme tarvitse ajatusta, jonka mukaan yksi ainoa uskonnollinen tai filosofinen tie olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto ja että kaikki muut ihmiset olisivat automaattisesti tuomittuja ikuiseen helvettiin.

Tällainen ehdoton vastakkainasettelu ei ota huomioon ihmisten välistä valtavaa erilaisuutta.

Se unohtaa myös sen, että ihminen ymmärtää asioita vähitellen.

Tieto avautuu eri ihmisille eri tavoin

Lue lisää

Vähemmän kehittynyt ymmärrys ei välttämättä tarkoita pahuutta. Se voi yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että ihminen ei vielä kykene näkemään jotakin asiaa laajemmin.

Samoin väärä käsitys ei aina synny pahantahtoisuudesta. Ihminen toimii usein sen ymmärryksen perusteella, joka hänellä sillä hetkellä on.

Kun ymmärrys kasvaa, myös hänen näkemyksensä voivat muuttua.

Tämä voidaan nähdä myös vedalaisen filosofian yhteydessä. Ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää staattisena tilana, jossa ihminen on joko täysin tietävä tai täysin tietämätön. Pikemminkin kyse voi olla asteittaisesta syvenemisestä.

Ihminen voi ensin kiinnostua näkyvästä maailmasta.

Sen jälkeen hän voi alkaa kysyä, mikä hänen kokemuksensa taustalla on.

Myöhemmin hän voi kiinnostua tietoisuuden luonteesta.

Sen jälkeen hän voi alkaa tutkia, kuka hän itse asiassa on suhteessa kehoon, mieleen ja ympäröivään todellisuuteen.

Näin kysymykset muuttuvat syvemmiksi samalla kun näkökulma laajenee.

Veda-perinteen valtava monimuotoisuus

Juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava laajuus on niin merkittävää.

Kyse ei ole vain yhdestä kirjasta, yhdestä opettajasta tai yhdestä kaavasta, jota kaikkien pitäisi noudattaa samalla tavalla. Veda-perinne sisältää valtavan määrän filosofisia näkökulmia, käsitteitä, menetelmiä, kertomuksia, harjoituksia ja keskusteluja tietoisuudesta, toiminnasta, tiedosta, meditaatiosta, vapautumisesta ja todellisuuden perimmäisestä luonteesta.

Tämän moninaisuuden voi nähdä yrityksenä ottaa ihminen vakavasti juuri sellaisena kuin hän on.

Kaikilla ei ole sama temperamentti.

Kaikilla ei ole samaa älyllistä kapasiteettia.

Kaikilla ei ole samoja kiinnostuksen kohteita.

Kaikki eivät opi samalla tavalla.

Kaikki eivät kykene omaksumaan samaa määrää abstraktia tietoa.

Kaikki eivät ole elämässään samassa vaiheessa.

Anonyymi00158 kirjoitti:

Vähemmän kehittynyt ymmärrys ei välttämättä tarkoita pahuutta. Se voi yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että ihminen ei vielä kykene näkemään jotakin asiaa laajemmin.

Samoin väärä käsitys ei aina synny pahantahtoisuudesta. Ihminen toimii usein sen ymmärryksen perusteella, joka hänellä sillä hetkellä on.

Kun ymmärrys kasvaa, myös hänen näkemyksensä voivat muuttua.

Tämä voidaan nähdä myös vedalaisen filosofian yhteydessä. Ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää staattisena tilana, jossa ihminen on joko täysin tietävä tai täysin tietämätön. Pikemminkin kyse voi olla asteittaisesta syvenemisestä.

Ihminen voi ensin kiinnostua näkyvästä maailmasta.

Sen jälkeen hän voi alkaa kysyä, mikä hänen kokemuksensa taustalla on.

Myöhemmin hän voi kiinnostua tietoisuuden luonteesta.

Sen jälkeen hän voi alkaa tutkia, kuka hän itse asiassa on suhteessa kehoon, mieleen ja ympäröivään todellisuuteen.

Näin kysymykset muuttuvat syvemmiksi samalla kun näkökulma laajenee.

Veda-perinteen valtava monimuotoisuus

Juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava laajuus on niin merkittävää.

Kyse ei ole vain yhdestä kirjasta, yhdestä opettajasta tai yhdestä kaavasta, jota kaikkien pitäisi noudattaa samalla tavalla. Veda-perinne sisältää valtavan määrän filosofisia näkökulmia, käsitteitä, menetelmiä, kertomuksia, harjoituksia ja keskusteluja tietoisuudesta, toiminnasta, tiedosta, meditaatiosta, vapautumisesta ja todellisuuden perimmäisestä luonteesta.

Tämän moninaisuuden voi nähdä yrityksenä ottaa ihminen vakavasti juuri sellaisena kuin hän on.

Kaikilla ei ole sama temperamentti.

Kaikilla ei ole samaa älyllistä kapasiteettia.

Kaikilla ei ole samoja kiinnostuksen kohteita.

Kaikki eivät opi samalla tavalla.

Kaikki eivät kykene omaksumaan samaa määrää abstraktia tietoa.

Kaikki eivät ole elämässään samassa vaiheessa.

Lue lisää

Monia polkuja, monia lähtökohtia


Kaikilla ei ole samaa älyllistä kapasiteettia.

Kaikilla ei ole samoja kiinnostuksen kohteita.

Kaikki eivät opi samalla tavalla.

Kaikki eivät kykene omaksumaan samaa määrää abstraktia tietoa.

Kaikki eivät ole elämässään samassa vaiheessa.

Siksi myös lähestymistapojen täytyy voida olla erilaisia.

Ei yhtä ovea, vaan kokonainen rakennus

Voimme kuvitella todellisuuden valtavana rakennuksena, jossa on lukemattomia ovia.

Yksi ihminen astuu sisään filosofian kautta.

Toinen meditaation kautta.

Kolmas itsekurin ja harjoituksen kautta.

Neljäs palvelun ja toiminnan kautta.

Viides omistautumisen kautta.

Kuudes kysymysten ja tutkimisen kautta.

Se, että joku on löytänyt oman ovensa, ei tarkoita, etteikö rakennuksessa olisi muita sisäänkäyntejä.

Tärkeämpää on se, että ihminen ei jää ainoastaan oven ulkopuolelle väittelemään siitä, mikä ovi näyttää parhaalta, vaan alkaa todella tutkia, mitä rakennuksen sisällä on.

Tässä on myös jijñāsā — vilpitön halu tietää — tärkeässä asemassa. Todellinen etsijä ei välttämättä aloita valmiista vastauksesta. Hän aloittaa kysymyksestä.

Mitä todellisuus on?

Mitä tietoisuus on?

Anonyymi00159 kirjoitti:

Monia polkuja, monia lähtökohtia


Kaikilla ei ole samaa älyllistä kapasiteettia.

Kaikilla ei ole samoja kiinnostuksen kohteita.

Kaikki eivät opi samalla tavalla.

Kaikki eivät kykene omaksumaan samaa määrää abstraktia tietoa.

Kaikki eivät ole elämässään samassa vaiheessa.

Siksi myös lähestymistapojen täytyy voida olla erilaisia.

Ei yhtä ovea, vaan kokonainen rakennus

Voimme kuvitella todellisuuden valtavana rakennuksena, jossa on lukemattomia ovia.

Yksi ihminen astuu sisään filosofian kautta.

Toinen meditaation kautta.

Kolmas itsekurin ja harjoituksen kautta.

Neljäs palvelun ja toiminnan kautta.

Viides omistautumisen kautta.

Kuudes kysymysten ja tutkimisen kautta.

Se, että joku on löytänyt oman ovensa, ei tarkoita, etteikö rakennuksessa olisi muita sisäänkäyntejä.

Tärkeämpää on se, että ihminen ei jää ainoastaan oven ulkopuolelle väittelemään siitä, mikä ovi näyttää parhaalta, vaan alkaa todella tutkia, mitä rakennuksen sisällä on.

Tässä on myös jijñāsā — vilpitön halu tietää — tärkeässä asemassa. Todellinen etsijä ei välttämättä aloita valmiista vastauksesta. Hän aloittaa kysymyksestä.

Mitä todellisuus on?

Mitä tietoisuus on?

Lue lisää

Tärkeämpää on se, että ihminen ei jää ainoastaan oven ulkopuolelle väittelemään siitä, mikä ovi näyttää parhaalta, vaan alkaa todella tutkia, mitä rakennuksen sisällä on.

Tässä on myös jijñāsā — vilpitön halu tietää — tärkeässä asemassa. Todellinen etsijä ei välttämättä aloita valmiista vastauksesta. Hän aloittaa kysymyksestä.

Mitä todellisuus on?

Mitä tietoisuus on?

Kuka minä olen?

Olenko pelkästään tämä keho ja mieli?

Mistä kärsimys syntyy?

Mikä on tiedon merkitys?

Mikä muuttaa ihmisen tietoisuutta?

Onko olemassa jotakin muuttumatonta kaiken muuttuvan kokemuksen taustalla?

Tällaiset kysymykset voivat johdattaa ihmistä vähitellen syvemmälle.

Ihmistä ei pitäisi mitata yhdellä mittatikulla

Ehkä tärkein asia onkin ymmärtää, ettei kaikkia ihmisiä voida arvioida yhdellä ainoalla mittatikulla.

Se, mikä on yhdelle ihmiselle itsestään selvää, voi olla toiselle vasta ensimmäinen askel.

Se, minkä yksi ihminen pystyy omaksumaan hetkessä, voi toiselle vaatia vuosien tutkimista.

Ja se, mitä joku pitää merkityksettömänä, voi toiselle muodostua koko hänen maailmankuvansa muuttavaksi oivallukseksi.

Siksi tiedon välittäminen edellyttää myös viisautta.

Ei riitä, että tietoa on paljon. On ymmärrettävä, mitä tietoa kenellekin voidaan antaa, millä tavalla ja missä vaiheessa.

Tässä mielessä todellinen opetus ei ole pelkästään tiedon siirtämistä ihmiseltä toiselle. Se on myös kykyä tunnistaa oppijan lähtökohta.

Sama totuus voidaan ilmaista eri ihmisille eri tavalla ilman, että sen syvin tarkoitus katoaa.

Valtava kartta ihmisen tietoisuudesta

Tämän vuoksi vedalaisen perinteen merkitystä ei tarvitse puolustaa väittämällä, että vain yksi tie on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.

Sen vahvuus voidaan nähdä aivan toisaalla.

Sen vahvuus on siinä, että se yrittää kuvata todellisuutta laajasti.

Se tarkastelee ihmisen tietoisuutta, mieltä, toimintaa, motiiveja, tiedon eri asteita ja erilaisia tapoja lähestyä todellisuutta. Se tarjoaa kokonaisen käsitteellisen maiseman, jossa ihminen voi tarkastella omaa asemaansa ja kysyä, missä hän tällä hetkellä seisoo.

Siksi muinaiset tekstit voidaan nähdä enemmän kartastona kuin yksittäisenä reittiohjeena.

Kartasto ei käske kaikkia matkustajia lähtemään samasta paikasta.

Se kertoo, millainen maasto heidän ympärillään on.

Ja mitä suurempi ja monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän tarvitaan erilaisia karttoja.

Ehkä juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava monimuotoisuus on niin vaikuttavaa.

Se ei anna vaikutelmaa maailmasta, joka olisi helppo puristaa yhteen lauseeseen.

Se antaa vaikutelman todellisuudesta, jota on tutkittava.

Anonyymi00160 kirjoitti:

Tärkeämpää on se, että ihminen ei jää ainoastaan oven ulkopuolelle väittelemään siitä, mikä ovi näyttää parhaalta, vaan alkaa todella tutkia, mitä rakennuksen sisällä on.

Tässä on myös jijñāsā — vilpitön halu tietää — tärkeässä asemassa. Todellinen etsijä ei välttämättä aloita valmiista vastauksesta. Hän aloittaa kysymyksestä.

Mitä todellisuus on?

Mitä tietoisuus on?

Kuka minä olen?

Olenko pelkästään tämä keho ja mieli?

Mistä kärsimys syntyy?

Mikä on tiedon merkitys?

Mikä muuttaa ihmisen tietoisuutta?

Onko olemassa jotakin muuttumatonta kaiken muuttuvan kokemuksen taustalla?

Tällaiset kysymykset voivat johdattaa ihmistä vähitellen syvemmälle.

Ihmistä ei pitäisi mitata yhdellä mittatikulla

Ehkä tärkein asia onkin ymmärtää, ettei kaikkia ihmisiä voida arvioida yhdellä ainoalla mittatikulla.

Se, mikä on yhdelle ihmiselle itsestään selvää, voi olla toiselle vasta ensimmäinen askel.

Se, minkä yksi ihminen pystyy omaksumaan hetkessä, voi toiselle vaatia vuosien tutkimista.

Ja se, mitä joku pitää merkityksettömänä, voi toiselle muodostua koko hänen maailmankuvansa muuttavaksi oivallukseksi.

Siksi tiedon välittäminen edellyttää myös viisautta.

Ei riitä, että tietoa on paljon. On ymmärrettävä, mitä tietoa kenellekin voidaan antaa, millä tavalla ja missä vaiheessa.

Tässä mielessä todellinen opetus ei ole pelkästään tiedon siirtämistä ihmiseltä toiselle. Se on myös kykyä tunnistaa oppijan lähtökohta.

Sama totuus voidaan ilmaista eri ihmisille eri tavalla ilman, että sen syvin tarkoitus katoaa.

Valtava kartta ihmisen tietoisuudesta

Tämän vuoksi vedalaisen perinteen merkitystä ei tarvitse puolustaa väittämällä, että vain yksi tie on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.

Sen vahvuus voidaan nähdä aivan toisaalla.

Sen vahvuus on siinä, että se yrittää kuvata todellisuutta laajasti.

Se tarkastelee ihmisen tietoisuutta, mieltä, toimintaa, motiiveja, tiedon eri asteita ja erilaisia tapoja lähestyä todellisuutta. Se tarjoaa kokonaisen käsitteellisen maiseman, jossa ihminen voi tarkastella omaa asemaansa ja kysyä, missä hän tällä hetkellä seisoo.

Siksi muinaiset tekstit voidaan nähdä enemmän kartastona kuin yksittäisenä reittiohjeena.

Kartasto ei käske kaikkia matkustajia lähtemään samasta paikasta.

Se kertoo, millainen maasto heidän ympärillään on.

Ja mitä suurempi ja monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän tarvitaan erilaisia karttoja.

Ehkä juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava monimuotoisuus on niin vaikuttavaa.

Se ei anna vaikutelmaa maailmasta, joka olisi helppo puristaa yhteen lauseeseen.

Se antaa vaikutelman todellisuudesta, jota on tutkittava.

Lue lisää

Ehkä juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava monimuotoisuus on niin vaikuttavaa.

Se ei anna vaikutelmaa maailmasta, joka olisi helppo puristaa yhteen lauseeseen.

Se antaa vaikutelman todellisuudesta, jota on tutkittava.

Ihmisen ei tarvitse väittää, että kaikki muut ovat väärässä voidakseen pitää omaa polkuaan arvokkaana.

Hän voi kulkea omaa tietään syvästi ja vilpittömästi — samalla tunnustaen, että toinen ihminen voi lähestyä samoja perimmäisiä kysymyksiä täysin toisenlaisesta lähtökohdasta.

Polkuja voi olla monia. Lähtökohtia voi olla monia. Ihmisten kyky omaksua tietoa voi olla erilainen. Ymmärrys voi kehittyä asteittain.

Ja juuri siksi totuuden etsintää ei tarvitse rakentaa pelon varaan.

Sen ei tarvitse perustua ajatukseen: valitse tämä yksi tie tai sinut tuomitaan ikuisesti.

Se voi perustua paljon syvempään lähtökohtaan:

Tutki. Kysy. Harjoita. Tarkkaile. Ymmärrä. Syvenny.

Sillä todellinen etsintä ei tarvitse uhkakuvaa tuekseen.

Se tarvitsee vilpittömyyttä.

Anonyymi00161 kirjoitti:

Ehkä juuri tästä syystä vedalaisen kirjallisuuden valtava monimuotoisuus on niin vaikuttavaa.

Se ei anna vaikutelmaa maailmasta, joka olisi helppo puristaa yhteen lauseeseen.

Se antaa vaikutelman todellisuudesta, jota on tutkittava.

Ihmisen ei tarvitse väittää, että kaikki muut ovat väärässä voidakseen pitää omaa polkuaan arvokkaana.

Hän voi kulkea omaa tietään syvästi ja vilpittömästi — samalla tunnustaen, että toinen ihminen voi lähestyä samoja perimmäisiä kysymyksiä täysin toisenlaisesta lähtökohdasta.

Polkuja voi olla monia. Lähtökohtia voi olla monia. Ihmisten kyky omaksua tietoa voi olla erilainen. Ymmärrys voi kehittyä asteittain.

Ja juuri siksi totuuden etsintää ei tarvitse rakentaa pelon varaan.

Sen ei tarvitse perustua ajatukseen: valitse tämä yksi tie tai sinut tuomitaan ikuisesti.

Se voi perustua paljon syvempään lähtökohtaan:

Tutki. Kysy. Harjoita. Tarkkaile. Ymmärrä. Syvenny.

Sillä todellinen etsintä ei tarvitse uhkakuvaa tuekseen.

Se tarvitsee vilpittömyyttä.

Lue lisää

Adhikāra – yksilöllinen valmius

Sanskritin adhikāra (अधिकार) liittyy juureen √dhṛ, ”kannatella”, ”pitää yllä”, ja siitä johdettuun ajatukseen asemasta, oikeudesta, pätevyydestä tai kelpoisuudesta. Filosofisessa ja opetuksellisessa yhteydessä termi voi tarkoittaa henkilön valmiutta tietynlaiseen harjoitukseen tai opetukseen.

Tätä ei tarvitse ymmärtää hierarkkisena ihmisarvon mittarina.

Anonyymi00162 kirjoitti:

Adhikāra – yksilöllinen valmius

Sanskritin adhikāra (अधिकार) liittyy juureen √dhṛ, ”kannatella”, ”pitää yllä”, ja siitä johdettuun ajatukseen asemasta, oikeudesta, pätevyydestä tai kelpoisuudesta. Filosofisessa ja opetuksellisessa yhteydessä termi voi tarkoittaa henkilön valmiutta tietynlaiseen harjoitukseen tai opetukseen.

Tätä ei tarvitse ymmärtää hierarkkisena ihmisarvon mittarina.

Lue lisää

Tietomäärä, älyllinen kapasiteetti ja tietoisuuden kypsyys eivät ole yksi ja sama asia.

Tämä erottelu on olennainen myös nykyisen oppimisen tutkimuksen näkökulmasta. Ihminen voi hallita suuren määrän informaatiota ilman, että hän kykenee muuttamaan sitä kokonaisvaltaiseksi ymmärrykseksi. Informaatio, käsitteellinen ymmärrys, käytännöllinen osaaminen ja henkilökohtainen oivallus ovat eri asioita.

Jijñāsā – tiedonhalu tutkimuksen lähtökohtana

Toinen keskeinen käsite on jijñāsā, joka tarkoittaa halua tietää, tutkia tai saada selville. Sana liittyy juureen √jñā, ”tietää”, ja sen merkitys voidaan ymmärtää tiedollisena pyrkimyksenä: ihminen ei tyydy pelkästään siihen, mitä hänelle on kerrottu, vaan haluaa selvittää asian perusteellisemmin.

Tässä mielessä todellinen etsijä ei ole henkilö, jolla on jo kaikki vastaukset.

Hän on henkilö, joka kykenee esittämään parempia kysymyksiä.

Jijñāsā voidaan nähdä tutkimuksellisen asenteen perustana. Se sisältää uteliaisuutta, epäilyn sietämistä, tarkastelua ja halua päästä pintatason käsitysten taakse.

Tämä tekee siitä kiinnostavan myös modernin tieteellisen ajattelun kannalta. Tieteessäkin tutkimus alkaa usein siitä, että olemassa oleva selitys ei riitä. Esitetään kysymys, muodostetaan hypoteesi, tarkastellaan havaintoja, verrataan vaihtoehtoisia selityksiä ja arvioidaan johtopäätöksiä kriittisesti.

Tämä ei tarkoita, että vedalainen filosofia ja moderni luonnontiede olisivat sama asia. Ne toimivat erilaisissa historiallisissa ja metodologisissa kehyksissä. Vertailukelpoinen piirre on kuitenkin tiedollinen asenne: halu olla tyytymättä pelkkään oletukseen.

Jñāna, vijñāna ja tiedon syveneminen

Sanskritissa on myös tärkeä ero sanojen jñāna (ज्ञान) ja vijñāna (विज्ञान) välillä.

Anonyymi00163 kirjoitti:

Tietomäärä, älyllinen kapasiteetti ja tietoisuuden kypsyys eivät ole yksi ja sama asia.

Tämä erottelu on olennainen myös nykyisen oppimisen tutkimuksen näkökulmasta. Ihminen voi hallita suuren määrän informaatiota ilman, että hän kykenee muuttamaan sitä kokonaisvaltaiseksi ymmärrykseksi. Informaatio, käsitteellinen ymmärrys, käytännöllinen osaaminen ja henkilökohtainen oivallus ovat eri asioita.

Jijñāsā – tiedonhalu tutkimuksen lähtökohtana

Toinen keskeinen käsite on jijñāsā, joka tarkoittaa halua tietää, tutkia tai saada selville. Sana liittyy juureen √jñā, ”tietää”, ja sen merkitys voidaan ymmärtää tiedollisena pyrkimyksenä: ihminen ei tyydy pelkästään siihen, mitä hänelle on kerrottu, vaan haluaa selvittää asian perusteellisemmin.

Tässä mielessä todellinen etsijä ei ole henkilö, jolla on jo kaikki vastaukset.

Hän on henkilö, joka kykenee esittämään parempia kysymyksiä.

Jijñāsā voidaan nähdä tutkimuksellisen asenteen perustana. Se sisältää uteliaisuutta, epäilyn sietämistä, tarkastelua ja halua päästä pintatason käsitysten taakse.

Tämä tekee siitä kiinnostavan myös modernin tieteellisen ajattelun kannalta. Tieteessäkin tutkimus alkaa usein siitä, että olemassa oleva selitys ei riitä. Esitetään kysymys, muodostetaan hypoteesi, tarkastellaan havaintoja, verrataan vaihtoehtoisia selityksiä ja arvioidaan johtopäätöksiä kriittisesti.

Tämä ei tarkoita, että vedalainen filosofia ja moderni luonnontiede olisivat sama asia. Ne toimivat erilaisissa historiallisissa ja metodologisissa kehyksissä. Vertailukelpoinen piirre on kuitenkin tiedollinen asenne: halu olla tyytymättä pelkkään oletukseen.

Jñāna, vijñāna ja tiedon syveneminen

Sanskritissa on myös tärkeä ero sanojen jñāna (ज्ञान) ja vijñāna (विज्ञान) välillä.

Lue lisää

Jñāna liittyy tietoon, ymmärrykseen tai tietämiseen. Sen vastineena voidaan käyttää esimerkiksi sanaa ”tieto” tai ”ymmärrys”, mutta filosofisessa yhteydessä sen merkitys riippuu tekstistä ja asiayhteydestä.

Vijñāna muodostuu etuliitteestä vi- ja sanasta jñāna. Se voi viitata eriteltyyn, erityiseen tai syvällisesti jäsentyneeseen tietoon. Joissakin yhteyksissä sitä voidaan lähestyä ajatuksena ”erotteleva ymmärrys” tai ”kokemuksellisesti sisäistetty tieto”.

Tässä syntyy kiinnostava ajatus tiedon asteittaisesta syvenemisestä.

Ihminen voi tietää jotakin käsitteellisesti ilman, että hän todella ymmärtää sen seurauksia.

Hän voi esimerkiksi osata määritellä meditaation, tietoisuuden tai itsehavainnoinnin käsitteet, mutta tämä ei vielä tarkoita, että käsitteet olisivat muuttuneet hänen omassa kokemuksessaan merkitykselliseksi ymmärrykseksi.

Tieto voi siis muuttua vähitellen informaatiosta ymmärrykseksi ja ymmärryksestä sisäistetyksi oivallukseksi.

Saṃskāra ja aiempi kokemushistoria

Anonyymi00164 kirjoitti:

Jñāna liittyy tietoon, ymmärrykseen tai tietämiseen. Sen vastineena voidaan käyttää esimerkiksi sanaa ”tieto” tai ”ymmärrys”, mutta filosofisessa yhteydessä sen merkitys riippuu tekstistä ja asiayhteydestä.

Vijñāna muodostuu etuliitteestä vi- ja sanasta jñāna. Se voi viitata eriteltyyn, erityiseen tai syvällisesti jäsentyneeseen tietoon. Joissakin yhteyksissä sitä voidaan lähestyä ajatuksena ”erotteleva ymmärrys” tai ”kokemuksellisesti sisäistetty tieto”.

Tässä syntyy kiinnostava ajatus tiedon asteittaisesta syvenemisestä.

Ihminen voi tietää jotakin käsitteellisesti ilman, että hän todella ymmärtää sen seurauksia.

Hän voi esimerkiksi osata määritellä meditaation, tietoisuuden tai itsehavainnoinnin käsitteet, mutta tämä ei vielä tarkoita, että käsitteet olisivat muuttuneet hänen omassa kokemuksessaan merkitykselliseksi ymmärrykseksi.

Tieto voi siis muuttua vähitellen informaatiosta ymmärrykseksi ja ymmärryksestä sisäistetyksi oivallukseksi.

Saṃskāra ja aiempi kokemushistoria

Lue lisää

Monia polkuja – erilaiset lähtökohdat ja tietoisuuden tasot

Polkuja on monia, eikä niiden erilaisuus tarkoita, että kaikki muut polut olisivat automaattisesti vääriä. Pikemminkin erilaiset lähestymistavat voidaan ymmärtää vastauksina ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, taipumuksiin ja tietoisuuden tasoihin.

Ihmiset eivät kehity täysin samanlaisissa olosuhteissa eivätkä omaksu tietoa samalla tavalla. Yksi ihminen kykenee käsittelemään abstraktia metafysiikkaa, kun taas toinen tarvitsee konkreettisemman ja käytännöllisemmän lähestymistavan. Joku lähestyy todellisuutta älyllisen tutkimisen kautta, toinen meditaation, kolmas toiminnan, neljäs omistautumisen ja viides kokemuksellisen tutkimisen kautta.

Tämän vuoksi erilaisia polkuja ei tarvitse asettaa yksinkertaiseen järjestykseen, jossa yksi olisi ehdottomasti ”oikea” ja kaikki muut ”vääriä”. Ne voivat olla erilaisia menetelmiä, jotka vastaavat erilaisiin ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheisiin ja yksilöllisiin valmiuksiin.

Sanskritin adhikāra kuvaa tässä yhteydessä ihmisen valmiutta tai pätevyyttä tietynlaiseen opetukseen. Adhikārin eli opetukseen soveltuvan henkilön lähtökohta vaikuttaa siihen, millainen lähestymistapa voi olla hänelle tarkoituksenmukainen.

Samoin jijñāsā tarkoittaa vilpitöntä halua tietää ja tutkia. Ihmisen tutkimusmatka ei välttämättä ala siitä, että hänellä on jo kaikki vastaukset, vaan siitä, että hänen kykynsä kysyä ja ymmärtää alkaa syventyä.

Erilaiset polut voivat vastata erilaisiin tietoisuuden tasoihin

Veda-perinteessä ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää muuttumattomaksi tilaksi. Ihmisen käsityskyky, motiivit, kiinnostuksen kohteet ja kyky erottaa olennaista epäolennaisesta voivat kehittyä.

Sanskritin jñāna tarkoittaa tietoa tai ymmärrystä, kun taas vijñāna voi asiayhteydestä riippuen viitata eriteltyyn, syvällisempään tai sisäistettyyn tietoon. Näiden käsitteiden kautta voidaan havainnollistaa ajatusta siitä, että pelkkä informaation vastaanottaminen ei vielä merkitse syvää ymmärrystä.

Ihminen voi ensin omaksua käsitteen.

Sen jälkeen hän voi alkaa ymmärtää sen merkitystä.

Myöhemmin hän voi alkaa nähdä, miten se liittyy hänen omaan elämäänsä ja kokemukseensa.

Anonyymi00165 kirjoitti:

Monia polkuja – erilaiset lähtökohdat ja tietoisuuden tasot

Polkuja on monia, eikä niiden erilaisuus tarkoita, että kaikki muut polut olisivat automaattisesti vääriä. Pikemminkin erilaiset lähestymistavat voidaan ymmärtää vastauksina ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, taipumuksiin ja tietoisuuden tasoihin.

Ihmiset eivät kehity täysin samanlaisissa olosuhteissa eivätkä omaksu tietoa samalla tavalla. Yksi ihminen kykenee käsittelemään abstraktia metafysiikkaa, kun taas toinen tarvitsee konkreettisemman ja käytännöllisemmän lähestymistavan. Joku lähestyy todellisuutta älyllisen tutkimisen kautta, toinen meditaation, kolmas toiminnan, neljäs omistautumisen ja viides kokemuksellisen tutkimisen kautta.

Tämän vuoksi erilaisia polkuja ei tarvitse asettaa yksinkertaiseen järjestykseen, jossa yksi olisi ehdottomasti ”oikea” ja kaikki muut ”vääriä”. Ne voivat olla erilaisia menetelmiä, jotka vastaavat erilaisiin ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheisiin ja yksilöllisiin valmiuksiin.

Sanskritin adhikāra kuvaa tässä yhteydessä ihmisen valmiutta tai pätevyyttä tietynlaiseen opetukseen. Adhikārin eli opetukseen soveltuvan henkilön lähtökohta vaikuttaa siihen, millainen lähestymistapa voi olla hänelle tarkoituksenmukainen.

Samoin jijñāsā tarkoittaa vilpitöntä halua tietää ja tutkia. Ihmisen tutkimusmatka ei välttämättä ala siitä, että hänellä on jo kaikki vastaukset, vaan siitä, että hänen kykynsä kysyä ja ymmärtää alkaa syventyä.

Erilaiset polut voivat vastata erilaisiin tietoisuuden tasoihin

Veda-perinteessä ihmisen tietoisuutta ei tarvitse käsittää muuttumattomaksi tilaksi. Ihmisen käsityskyky, motiivit, kiinnostuksen kohteet ja kyky erottaa olennaista epäolennaisesta voivat kehittyä.

Sanskritin jñāna tarkoittaa tietoa tai ymmärrystä, kun taas vijñāna voi asiayhteydestä riippuen viitata eriteltyyn, syvällisempään tai sisäistettyyn tietoon. Näiden käsitteiden kautta voidaan havainnollistaa ajatusta siitä, että pelkkä informaation vastaanottaminen ei vielä merkitse syvää ymmärrystä.

Ihminen voi ensin omaksua käsitteen.

Sen jälkeen hän voi alkaa ymmärtää sen merkitystä.

Myöhemmin hän voi alkaa nähdä, miten se liittyy hänen omaan elämäänsä ja kokemukseensa.

Lue lisää

Polku voi muuttua ihmisen muuttuessa

Tämä merkitsee myös sitä, ettei ihmisen tarvitse pysyä koko elämänsä ajan samassa vaiheessa.

Kun ymmärrys kasvaa, myös aikaisemmin sopiva lähestymistapa voi muuttua. Menetelmä, joka oli alussa välttämätön, voi myöhemmin toimia perustana syvemmälle tutkimukselle.

Tässä mielessä polut eivät ole välttämättä toisensa poissulkevia.

Ne voivat muodostaa jatkumon.

Ihminen voi aloittaa toiminnan tasolta, oppia tarkastelemaan toimintansa motiiveja, siirtyä tiedolliseen tutkimiseen, kehittää keskittymistä ja mielen vakautta sekä lopulta syventää suhdettaan tietoisuuteen ja Jumalaan.

Näin katsottuna erilaiset polut eivät muodosta kilpailijoiden joukkoa, jossa vain yksi saa olla oikeassa.

Ne voivat olla erilaisia väyliä saman suuren tutkimuskentän sisällä.

Siksi on liian kapea tulkinta sanoa:

”Vain tämä polku on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.”

Paljon syvällisempi näkökulma on:

Ihmiset ovat erilaisia, heidän tietoisuutensa ja valmiutensa ovat erilaisia, ja siksi myös heidän tarvitsemansa lähestymistavat voivat olla erilaisia.

Tämä ei tarkoita, että kaikki mahdolliset ajatukset tai väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa, että erilaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen.

Veda-perinteen monimuotoisuus voidaan juuri tästä syystä nähdä vahvuutena. Se ei ainoastaan tarjoa yhtä vastausta, vaan pyrkii kuvaamaan laajaa kirjoa ihmisen motiiveista, tietoisuudesta, tiedosta ja kehityksestä.

Polkuja on paljon, koska ihmisiä on paljon.

Anonyymi00166 kirjoitti:

Polku voi muuttua ihmisen muuttuessa

Tämä merkitsee myös sitä, ettei ihmisen tarvitse pysyä koko elämänsä ajan samassa vaiheessa.

Kun ymmärrys kasvaa, myös aikaisemmin sopiva lähestymistapa voi muuttua. Menetelmä, joka oli alussa välttämätön, voi myöhemmin toimia perustana syvemmälle tutkimukselle.

Tässä mielessä polut eivät ole välttämättä toisensa poissulkevia.

Ne voivat muodostaa jatkumon.

Ihminen voi aloittaa toiminnan tasolta, oppia tarkastelemaan toimintansa motiiveja, siirtyä tiedolliseen tutkimiseen, kehittää keskittymistä ja mielen vakautta sekä lopulta syventää suhdettaan tietoisuuteen ja Jumalaan.

Näin katsottuna erilaiset polut eivät muodosta kilpailijoiden joukkoa, jossa vain yksi saa olla oikeassa.

Ne voivat olla erilaisia väyliä saman suuren tutkimuskentän sisällä.

Siksi on liian kapea tulkinta sanoa:

”Vain tämä polku on oikea ja kaikki muut ovat vääriä.”

Paljon syvällisempi näkökulma on:

Ihmiset ovat erilaisia, heidän tietoisuutensa ja valmiutensa ovat erilaisia, ja siksi myös heidän tarvitsemansa lähestymistavat voivat olla erilaisia.

Tämä ei tarkoita, että kaikki mahdolliset ajatukset tai väitteet olisivat automaattisesti tosia. Se tarkoittaa, että erilaisuutta ei pidä sekoittaa virheellisyyteen.

Veda-perinteen monimuotoisuus voidaan juuri tästä syystä nähdä vahvuutena. Se ei ainoastaan tarjoa yhtä vastausta, vaan pyrkii kuvaamaan laajaa kirjoa ihmisen motiiveista, tietoisuudesta, tiedosta ja kehityksestä.

Polkuja on paljon, koska ihmisiä on paljon.

Lue lisää

Lähtökohtia on paljon, koska tietoisuuden kehityksessä on erilaisia vaiheita.

Ja erilaiset menetelmät voivat olla tarkoituksenmukaisia eri ihmisille eri aikoina.

Yksi kartta voi sisältää monia teitä ilman, että kartan täytyy julistaa kaikki muut tiet olemattomiksi.

Anonyymi00167 kirjoitti:

Lähtökohtia on paljon, koska tietoisuuden kehityksessä on erilaisia vaiheita.

Ja erilaiset menetelmät voivat olla tarkoituksenmukaisia eri ihmisille eri aikoina.

Yksi kartta voi sisältää monia teitä ilman, että kartan täytyy julistaa kaikki muut tiet olemattomiksi.

Lue lisää

Kaikissa uskonnollisissa perinteissä on eksoteerinen ja esoteerinen puoli. Eksoteerinen elementti liittyy filosofian ulkoiseen puoleen. Ihmiset, joille eksoteerinen puoli on tärkeämpi, ovat yleensä lahkolaisia ja ajavat uskontonsa yksinoikeutta. Ne, joita uskonnon esoteerinen puoli vetää puoleensa, etsivät syvempää uskonnollista kokemusta. Uskonnollisen järjestelmän syvyyksiä tutkimalla he pääsevät kosketuksiin universaalien totuuksien kanssa. He eivät koe muita uskonnollisia ryhmiä uhkana eivätkä siksi asetu niitä vastaan. Jos seuraamme suuria opettajia, joilla on täydellistä tietoa universaaleista totuuksista, etenemme varmasti henkisellä polulla.

J. Favors

Kirjasta

Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

MITÄ ME TÄSTÄ OPIMME?


Tämä katkelma ilmaisee paljon tarkemmin sen ajatuksen, jota yritin sanoa. Tässä ei puhuta vain suvaitsevaisuudesta tai siitä, että "eri uskonnoissa on jotain samaa", vaan tehdään ero uskonnon eksoteerisen ja esoteerisen tason välillä.


Ajatus on, että eksoteerinen uskonto toimii ulkoisena järjestelmänä: sillä on omat opinkappaleensa, rituaalinsa, instituutionsa, identiteettinsä ja rajansa. Kun ihminen samaistuu ennen kaikkea tähän ulkoiseen puoleen, hän voi alkaa ajatella: meillä on oikea uskonto ja muilla väärä. Tällöin uskonnollinen identiteetti voi muuttua puolustettavaksi ryhmäidentiteetiksi. Juuri tätä lainaus kutsuu lahkolaisuudeksi.


Esoteerisessa lähestymistavassa huomio siirtyy syvemmälle: mitä nämä opit yrittävät osoittaa? Mitä Jumala, Absoluutti, sielu, rakkaus jne. todella tarkoittavat?

Silloin ihminen ei enää katso pelkästään uskonnollisten järjestelmien ulkoisia eroja, vaan yrittää päästä niiden hengellisen sisällön ytimeen.


Tässä mielessä Jaiva-dharman lukeminen kristittynä voi olla juuri tällainen kokemus. Kristitty voi aluksi nähdä Kṛṣṇa-teologian ulkoisesti vieraana: sanskritinkielinen terminologia, jälleensyntyminen, bhakti ja niin edelleen. Mutta kun hän menee syvemmälle, hän alkaa nähdä kysymyksiä, jotka eivät ole lainkaan vieraita: Mikä on Jumala? Mikä olen minä? Mikä muuttaa ihmisen sisäisesti?


Silloin sac-cid-ānanda voidaan nähdä erityisen kiinnostavana esimerkkinä. Ulkoisesti se on sanskritinkielinen gauḍīya-vaiṣṇavainen ilmaus. Esoteerisemmalla tasolla se liittyy kysymykseen olemisen, tietoisuuden ja autuuden perimmäisestä luonteesta. Kristitty ei siksi joudu välittömästi kysymään vain: "Onko tämä minun dogmini?" Hän voi ensin kysyä: "Mitä tämä ihminen yrittää ilmaista Jumalan ja todellisuuden syvimmästä luonteesta?"


Ja tässä tulee mielestäni se olennainen kohta, jota olen yrittänyt saada esiin: esoteerinen lähestymistapa ei välttämättä tee ihmisestä vähemmän uskonnollista, vaan voi tehdä hänen uskonnollisuudestaan syvempää ja vähemmän ryhmäkeskeistä.
Tällainen ihminen voi edelleen olla kristitty, mutta hänen suhteensa kristinuskoon ei perustu ensisijaisesti ajatukseen "minä vastaan muut". Hän voi nähdä kristinuskon oman traditionsa syvyyden ja samalla tunnistaa syvyyttä myös toisissa traditioissa. Kun hän lukee vaiṣṇava-teologiaa, hän ei koe sitä automaattisesti uhkana kristinuskolle. Hän voi tutkia sitä vakavasti ja sitten kysyä, missä kohdin kristillinen ja gauḍīya-vaiṣṇavainen näkemys todella kohtaavat ja missä kohdin ne eroavat.

Anonyymi00170 kirjoitti:

MITÄ ME TÄSTÄ OPIMME?


Tämä katkelma ilmaisee paljon tarkemmin sen ajatuksen, jota yritin sanoa. Tässä ei puhuta vain suvaitsevaisuudesta tai siitä, että "eri uskonnoissa on jotain samaa", vaan tehdään ero uskonnon eksoteerisen ja esoteerisen tason välillä.


Ajatus on, että eksoteerinen uskonto toimii ulkoisena järjestelmänä: sillä on omat opinkappaleensa, rituaalinsa, instituutionsa, identiteettinsä ja rajansa. Kun ihminen samaistuu ennen kaikkea tähän ulkoiseen puoleen, hän voi alkaa ajatella: meillä on oikea uskonto ja muilla väärä. Tällöin uskonnollinen identiteetti voi muuttua puolustettavaksi ryhmäidentiteetiksi. Juuri tätä lainaus kutsuu lahkolaisuudeksi.


Esoteerisessa lähestymistavassa huomio siirtyy syvemmälle: mitä nämä opit yrittävät osoittaa? Mitä Jumala, Absoluutti, sielu, rakkaus jne. todella tarkoittavat?

Silloin ihminen ei enää katso pelkästään uskonnollisten järjestelmien ulkoisia eroja, vaan yrittää päästä niiden hengellisen sisällön ytimeen.


Tässä mielessä Jaiva-dharman lukeminen kristittynä voi olla juuri tällainen kokemus. Kristitty voi aluksi nähdä Kṛṣṇa-teologian ulkoisesti vieraana: sanskritinkielinen terminologia, jälleensyntyminen, bhakti ja niin edelleen. Mutta kun hän menee syvemmälle, hän alkaa nähdä kysymyksiä, jotka eivät ole lainkaan vieraita: Mikä on Jumala? Mikä olen minä? Mikä muuttaa ihmisen sisäisesti?


Silloin sac-cid-ānanda voidaan nähdä erityisen kiinnostavana esimerkkinä. Ulkoisesti se on sanskritinkielinen gauḍīya-vaiṣṇavainen ilmaus. Esoteerisemmalla tasolla se liittyy kysymykseen olemisen, tietoisuuden ja autuuden perimmäisestä luonteesta. Kristitty ei siksi joudu välittömästi kysymään vain: "Onko tämä minun dogmini?" Hän voi ensin kysyä: "Mitä tämä ihminen yrittää ilmaista Jumalan ja todellisuuden syvimmästä luonteesta?"


Ja tässä tulee mielestäni se olennainen kohta, jota olen yrittänyt saada esiin: esoteerinen lähestymistapa ei välttämättä tee ihmisestä vähemmän uskonnollista, vaan voi tehdä hänen uskonnollisuudestaan syvempää ja vähemmän ryhmäkeskeistä.
Tällainen ihminen voi edelleen olla kristitty, mutta hänen suhteensa kristinuskoon ei perustu ensisijaisesti ajatukseen "minä vastaan muut". Hän voi nähdä kristinuskon oman traditionsa syvyyden ja samalla tunnistaa syvyyttä myös toisissa traditioissa. Kun hän lukee vaiṣṇava-teologiaa, hän ei koe sitä automaattisesti uhkana kristinuskolle. Hän voi tutkia sitä vakavasti ja sitten kysyä, missä kohdin kristillinen ja gauḍīya-vaiṣṇavainen näkemys todella kohtaavat ja missä kohdin ne eroavat.

Lue lisää

Ja tässä tulee mielestäni se olennainen kohta, jota olen yrittänyt saada esiin: esoteerinen lähestymistapa ei välttämättä tee ihmisestä vähemmän uskonnollista, vaan voi tehdä hänen uskonnollisuudestaan syvempää ja vähemmän ryhmäkeskeistä.
Tällainen ihminen voi edelleen olla kristitty, mutta hänen suhteensa kristinuskoon ei perustu ensisijaisesti ajatukseen "minä vastaan muut". Hän voi nähdä kristinuskon oman traditionsa syvyyden ja samalla tunnistaa syvyyttä myös toisissa traditioissa

Anonyymi00171 kirjoitti:

Ja tässä tulee mielestäni se olennainen kohta, jota olen yrittänyt saada esiin: esoteerinen lähestymistapa ei välttämättä tee ihmisestä vähemmän uskonnollista, vaan voi tehdä hänen uskonnollisuudestaan syvempää ja vähemmän ryhmäkeskeistä.
Tällainen ihminen voi edelleen olla kristitty, mutta hänen suhteensa kristinuskoon ei perustu ensisijaisesti ajatukseen "minä vastaan muut". Hän voi nähdä kristinuskon oman traditionsa syvyyden ja samalla tunnistaa syvyyttä myös toisissa traditioissa

Lue lisää

"Universaali totuus" ei tarkoita automaattisesti, että kaikki uskonnot opettavat täsmälleen samaa asiaa.

Pikemminkin eri traditioiden syvälliset opettajat voivat tavoittaa joitakin samoja perimmäisiä kysymyksiä ja hengellisiä todellisuuksia, vaikka heidän metafyysiset selityksensä eroavat toisistaan.


Eli eksoteerinen taso korostaa helposti eroja ryhmien välillä; esoteerinen tutkimus yrittää päästä siihen syvyyteen, jossa kysytään, mitä uskonto todella tarkoittaa ihmiselle ja suhteelle perimmäiseen todellisuuteen.


Ja juuri tässä mielessä pitkälle kehittynyt, ei-dogmaattinen kristitty voi lukea Jaiva-dharmaa erittäin hedelmällisesti.


Hän ei lue sitä vaihtaakseen identiteettiä, vaan päästäkseen toisen tradition sisäiseen maailmaan. Silloin hän voi ensimmäistä kertaa todella nähdä, mitä siinä on yhteistä, mitä erilaista ja missä kohdissa toinen traditio ilmaisee jotakin, jota hän ei ollut omassa uskonnollisessa ajattelussaan aikaisemmin tullut ajatelleeksi.

Anonyymi00172 kirjoitti:

"Universaali totuus" ei tarkoita automaattisesti, että kaikki uskonnot opettavat täsmälleen samaa asiaa.

Pikemminkin eri traditioiden syvälliset opettajat voivat tavoittaa joitakin samoja perimmäisiä kysymyksiä ja hengellisiä todellisuuksia, vaikka heidän metafyysiset selityksensä eroavat toisistaan.


Eli eksoteerinen taso korostaa helposti eroja ryhmien välillä; esoteerinen tutkimus yrittää päästä siihen syvyyteen, jossa kysytään, mitä uskonto todella tarkoittaa ihmiselle ja suhteelle perimmäiseen todellisuuteen.


Ja juuri tässä mielessä pitkälle kehittynyt, ei-dogmaattinen kristitty voi lukea Jaiva-dharmaa erittäin hedelmällisesti.


Hän ei lue sitä vaihtaakseen identiteettiä, vaan päästäkseen toisen tradition sisäiseen maailmaan. Silloin hän voi ensimmäistä kertaa todella nähdä, mitä siinä on yhteistä, mitä erilaista ja missä kohdissa toinen traditio ilmaisee jotakin, jota hän ei ollut omassa uskonnollisessa ajattelussaan aikaisemmin tullut ajatelleeksi.

Lue lisää

https://mahaprabhu.net/satsanga/wp-content/uploads/2022/08/BI-legacy-pres-2-1.pdf
Aristotle proposed that the Absolute Truth or theos in its highest
form was thought thinking thought [noesis noesious noesis]

Anonyymi00174 kirjoitti:

https://mahaprabhu.net/satsanga/wp-content/uploads/2022/08/BI-legacy-pres-2-1.pdf
Aristotle proposed that the Absolute Truth or theos in its highest
form was thought thinking thought [noesis noesious noesis]

Lue lisää

Akateeminen tausta: Ph.D. teoreettisessa kemiassa Georgetown Universitystä (1970)

Anonyymi00175 kirjoitti:

Akateeminen tausta: Ph.D. teoreettisessa kemiassa Georgetown Universitystä (1970)

https://mahaprabhu.net/satsanga/wp-content/uploads/2022/08/BI-legacy-pres-2-1.pdf

Anonyymi00176 kirjoitti:

https://mahaprabhu.net/satsanga/wp-content/uploads/2022/08/BI-legacy-pres-2-1.pdf

Lue lisää

https://mahaprabhu.net/satsanga/wp-content/uploads/2022/08/BI-legacy-pres-2-1.pdf

Subatomic Quantum mechanics, based on probability theory, presents the measurement problem by which the role of the observer becomes a necessity but remains a mystery

Anonyymi00174 kirjoitti:

https://mahaprabhu.net/satsanga/wp-content/uploads/2022/08/BI-legacy-pres-2-1.pdf
Aristotle proposed that the Absolute Truth or theos in its highest
form was thought thinking thought [noesis noesious noesis]

Lue lisää

Tekijä: B. Madhava Puri, Ph.D. / Bhakti Madhava Puri
Instituutio: Princeton Bhakti Vedanta Institute
Akateeminen tausta: Ph.D. teoreettisessa kemiassa Georgetown Universitystä (1970).

Anonyymi00178 kirjoitti:

Tekijä: B. Madhava Puri, Ph.D. / Bhakti Madhava Puri
Instituutio: Princeton Bhakti Vedanta Institute
Akateeminen tausta: Ph.D. teoreettisessa kemiassa Georgetown Universitystä (1970).

Lue lisää

Puri ei tarkoita ensisijaisesti Darwinin biologista evoluutiota. Hän puhuu sielun/tietoisuuden subjektiivisesta evoluutiosta.

Anonyymi00179 kirjoitti:

Puri ei tarkoita ensisijaisesti Darwinin biologista evoluutiota. Hän puhuu sielun/tietoisuuden subjektiivisesta evoluutiosta.

Hän kuvaa siis evoluutiota ennen kaikkea sisäisenä kehityksenä, jossa tietoisuus alkaa vähitellen ymmärtää itseään. Tekstissä tätä verrataan Hegelin ajatukseen Hengen (Spirit) kehittymisestä

Anonyymi00180 kirjoitti:

Hän kuvaa siis evoluutiota ennen kaikkea sisäisenä kehityksenä, jossa tietoisuus alkaa vähitellen ymmärtää itseään. Tekstissä tätä verrataan Hegelin ajatukseen Hengen (Spirit) kehittymisestä

Lue lisää

Darwin: eliöiden muodot muuttuvat biologisesti ajan kuluessa.
Puri: sielun/tietoisuuden suhde itseensä ja maailmaan kehittyy.

Hän sanoo nimenomaan, ettei kyse ole pelkästään ruumiiden objektiivisesta evoluutiosta, vaan sielun subjektiivisesta evoluutiosta

Anonyymi00181 kirjoitti:

Darwin: eliöiden muodot muuttuvat biologisesti ajan kuluessa.
Puri: sielun/tietoisuuden suhde itseensä ja maailmaan kehittyy.

Hän sanoo nimenomaan, ettei kyse ole pelkästään ruumiiden objektiivisesta evoluutiosta, vaan sielun subjektiivisesta evoluutiosta

Lue lisää

Aristoteles, Hegel ja Vedanta yhdistetään
Tämä on ehkä tekstin filosofisesti vaikein osa.

Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
by Suhotra Swami
https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
Ilmaiseksi netistä.

Anonyymi00184 kirjoitti:

Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
by Suhotra Swami
https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
Ilmaiseksi netistä.

Lue lisää

Toinen kirja, myös netistä ilmaiseksi:
https://www.suhotraswami.net/library/Substance_and_Shadow.pdf

Substance and Shadow -The Vedic Method of Knowledge.

Substanssi ja Varjo – Veda-tietämyksen menetelmä"

Anonyymi00185 kirjoitti:

Toinen kirja, myös netistä ilmaiseksi:
https://www.suhotraswami.net/library/Substance_and_Shadow.pdf

Substance and Shadow -The Vedic Method of Knowledge.

Substanssi ja Varjo – Veda-tietämyksen menetelmä"

Lue lisää

https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.

Anonyymi00186 kirjoitti:

https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.

Lue lisää

Suhotra Swami on vierailut Suomessa opetustyönsä puitteissa.

Hän osallistui Suomessa vedalaisen filosofian luentoihin, keskustelutilaisuuksiin ja koulutuksiin, joiden kautta hän opetti Krishna-tietoisuutta ja Vedan periaatteita.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Suhotra Swami on vierailut Suomessa opetustyönsä puitteissa.

Hän osallistui Suomessa vedalaisen filosofian luentoihin, keskustelutilaisuuksiin ja koulutuksiin, joiden kautta hän opetti Krishna-tietoisuutta ja Vedan periaatteita.

Lue lisää

Aineellisen maailman kehityshistoriaa voi kuvata vain se, joka on sen ulkopuolella ja tarkkailee sitä ulkopuolelta. TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa. Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen. Vaikka jumalallisesti ilmoitettu Totuus ON SAMA KAIKILLE, SE SAA MUODON, joka sopii parhaiten niille, joille se on tarkoitettu.

Yksi ilmoitettu Totuus esitetään ERI VERSIOINA, jotka toisinaan vaikuttavat ristiriitaisilta. ... Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.

Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

***********************

Teksti


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

*****************

Käännösvirheet suomen kielellä.

Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

Katkelma kirjasta "Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio"