Analyysi: Fermat'n periaate ihmisen luomana sääntönä eikä valon omana lakina

Jos lestadiolaisuutta (tai mitä tahansa uskonnollista tai ideologista järjestelmää) tarkastellaan saman kriittisen mallin kautta, jolla edellä purettiin Fermat’n periaatetta ihmisen luomana dogmina, järjestelmän asemaa "oikeana" tai objektiivisena totuutena voidaan epäillä seuraavien periaatteiden mukaisesti:
1. Teleologinen harha (Inhimillisten sääntöjen pukeminen korkeammaksi tarkoitukseksi)
* Miten se ilmenee: Uskonnollisissa liikkeissä yhteisön historiallisesti muodostamat säännöt, tulkinnat ja rajaukset esitetään usein ikuisina, muuttumattomina jumalallisina lakeina. Liikkeelle annetaan ikään kuin tietoinen tahto tai korkeampi rooli, aivan kuten Fermat’n periaatteessa valolle annettiin kyky "laskea" ja valita oikea reitti etukäteen.
* Todellisuus: Säännöt ja opit ovat inhimillisen historian, sosiaalisen dynamiikan ja yhteisöllisen tarpeen tuotteita, eivät mitään kosmisia tai luonnonlakia vastaavia absoluutteja.
2. Käänteinen päättely: Dogmi luodaan ja sovitut säännöt legitimoidaan jälkikäteen
* Miten se toimii: Kun yhteisöön muodostuu tiettyjä käytäntöjä tai rajoja, niille etsitään tai rakennetaan jälkikäteen pyhitys. Sen sijaan, että selitettäisiin avoimesti ilmiöiden todellisia inhimillisiä syntyjuuria, luodaan järjestelmä, joka tuottaa halutun sosiaalisen lopputuloksen.
* Seuraus: Sääntökokoelma muutetaan kyseenalaistamattomaksi dogmiksi. Sen annetaan virheellisesti uskoa olevan jokin korkeampi totuus, vaikka kyse on vain ihmisten piirittämästä kehikosta tietyn ryhmän ympärille.
3. Joustavat säännöt todellisen dynaamisen todellisuuden korvikkeena
* Miten se toimii: Monimutkaisen, elävän ja monimuotoisen ihmiselämän ja etiikan kohtaamisen sijaan turvaudutaan valmiisiin, ulkoa annettuihin kaavoihin, kieltoihin ja rajauksiin.
* Seuraus: Näitä sääntöjä voidaan tarpeen vaatiessa tulkita ja soveltaa liikkeen sisällä niin, että kokonaisuus pysyy hallittuna ja järjestelmällisenä. Kyse ei kuitenkaan ole mistään yleismaailmallisesta tai luonnonmukaisesta totuudesta, vaan puhtaasti ihmisten luomasta hallintamallista.
Yhteenveto
Tämän mallin mukaan mikään uskonnollinen liike ei ole luonnostaan "oikea" siinä mielessä, että sen sisäiset säännöt olisivat objektiivisia kosmisen tason lakeja. Ne ovat ihmisten keksimiä laskennallisia oikoteitä ja sosiaalisia tarinoita, jotka on kirjoitettu paperille tai perinteeksi, jotta monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava elämä saadaan näyttämään hallitulta ja järjestelmälliseltä dogmilta.