on siltä osin vaikea, etten voi edes halata sellaista ihmistä joka on stalkannut minua! Jos stalkkaaminen olisi jatkunut vain vähän aikaa, se olisi voinut olla mahdollista, mutta nyt se ei enää voi olla sitä koskaan! Ja siksi koen tarvitsevani 70+ miehen ystäväkseni! Aina kun tapahtuu liikaa sellaista mikä saa aikaan pahaa oloa, ihmisen sisällä särkyy jotain sellaista mitä ei voi parantaa sellainen ihminen, joka on sen aiheuttanut! Olen jollain tavalla pirstaloitunut kaikesta kokemastani ja se ei ole tehnyt minulle hyvää! Aikaisemmin en pelännyt mitään ja muutamana viimeisenä vuotena olen ollut todella ahdistunut, koska minulta vietiin liikkumisen vapaus!!
Koko tilanne
Anonyymi-ap
461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En usko, että hän joka stalkkasi ymmärsi sitä, miten ahdistavalta se minusta aina tuntui. Hän ehkä luuli tekevänsä oikein, mutta tosiasia on se, että hän toimi väärin! Puhumattomuus aiheuttaa aina sellaisen tilanteen, että puhumaton ihminen jää henkisesti itsensä vangiksi! Ja lasteni isä oli juuri sellainen! Minusta se oli täysin käsittämätöntä, ettei aikuinen ihminen osannut sanoa koskaan mitään niistä asioista joista olisin halunnut keskustella! Kuvitelkaa sitä kun mies istui minua vastapäätä ja katsoi aina minua ja sanoi, että minun mielestä kaikki on hyvin ja kyse oli jo kauan kestäneestä parisuhteesta! Hän mitätöi parisuhteen ongelmat täysin ja oli kuin mitään sellaista ei olisi koskaan tapahtunut! Nyt olen kokenut aivan samanlaisen kauan kestäneen tilanteen, jossa minut mitätöitiin kokonaan, joka kerta kun tietty ihminen ns. lähestyi minua mitään sanomatta!
Sellainen tilanne ei mahdollista toiseen tutustumista, koska minä menin jo toisen kerran aivan rikki siitä hiljaisuudesta, jota jouduin kokemaan yli kymmenen vuoden ajan! Hiljaisuus on toisen ihmisen totaalista mitätöintiä! En vain pysty siihen, että minun pitäisi taas olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa!
Haluan ystäväksi 70+ miehen, joka osaa puhua ja joka ymmärtää sen, että sanat minä tarvitsen siihen, jotta tulen nähdyksi ja kuulluksi! Minusta se ei ole ollenkaan liikaa vaadittu! Olen jo niin vanha, että koen että nyt on viimeinen hetki siihen, että saan itselleni sellaisen ystävän, joka ajattelee samalla tavalla kuin minä! Ja se on myös totta, että pidän vain ikäisistäni miehistä ystävinä! Samanikäiset ymmärtävät toisiaan paremmin kuin hyvin eri ikäiset!
Sivusta totean, lähes sanattomaksi vetää tällaiset toisten kokemat? Tässä korostuu hyvin se, että luonne-erot voivat kärjistää helpostikin tilanteita? Luottamusta on vaikea synnyttää, jollei synny hyvää ja toista ymmärtävää vuoropuhelua?
Vääränlaisen kanssa ei kannata lähteä leikkimään, koska se kostautuu yleensä jo ennen kuin ehtii kunnolla alkamaankaan. Miehet eivät uskalla olla aloitteellisia, jolleivät ole täysin varmoja toisen tuntemuksista ja myös omista mahdollisuuksista toista kohtaan?
Ehkä siinä voi olla myös se syy stalkkaamisellekin, yrittää näin ennalta saada toisesta riittävää tietämystä sille, että olisiko toisessa piirteitä ja asioita, jotka enemmän mieleen? Ja mahdollistaisi ehkä lähemmän kanssakäymisen?
Epäileväinen, erehtyväinen on aina entistä varovaisempi liikkeissään ja minusta ihan ymmärrettävistä syistäkin. Harva haluaa riidellä turhalta tuntuvista asioista toisen kanssa.
Hyvä seura on aina mieleen, mut sit jos pieneltäkin tuntuvat asiat johtavat riitoihin, voi sen kokea selkeäksi haitasi itselle ja omaa arkea hankaloittavaksi seikaksi.
Tuntemattomien kanssa syytä olla varovainen sen elämä on ainakin itselle opettanut. Missään nimessä en halua pahoittaa mieliä, mitä voinut hyvin tehdäkin tahtomattani. Näkemyserot synnyttää riita tilanteita helposti.
Paha maailma vetää ilmeet välillä hyvinkin vakaviksi, joista hymyä on välillä jopa vaikea löytää. Keneen uskaltaa luottaa lopulta? Itsekin tullut herkemmäksi vanhemmiten, kun kohdannut traumatsoituneita.
Keskustelua silloin vaikea synnyttää, kun tuntuu, että toinen haluaa kaiken ymmärtää aina väärin. Haluttomuus ymmärtää tilanteita hyvän kautta silloin harvemmin pääsee kokemaan?
Silloin kokee enemmän kärjistymisiä ja ylireagointeja toiselta, kun ymmärtäminen on vain yksipuolista. Tällaiset kokemat jättää jälkensä miehiinkin ja kanssakäymisestä voi tulla entistä vaikeampaa.