Ja köyhä on on Jumalan hylkimä?
Jotkut kristilliset lahkot tuntuvat ajattelevan näin, mikä tuntuu kovin oudolta - ikään kuin ihmisellä itsellään ei olisi mitään vaikutusvaltaa. Sittenhän voisi samantien alkaa hurjastelemaan, jos ei ole toivoa eikä pelastusta.
Jotkut kristilliset lahkot tuntuvat ajattelevan näin, mikä tuntuu kovin oudolta - ikään kuin ihmisellä itsellään ei olisi mitään vaikutusvaltaa. Sittenhän voisi samantien alkaa hurjastelemaan, jos ei ole toivoa eikä pelastusta.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kalvinismissa Jumalan valinta (predestinaatio) tarkoittaa, että Jumala valitsee pelastettavat armonsa perusteella.
Menestysteologia: taloudellinen menestys voidaan suorastaan yhdistää uskon ja Jumalan siunauksen seuraukseksi. Tämä on eri asia kuin klassinen kalvinismi.
Kaikennäköistä pelastusta on saatavilla. Valitset vaan haluamasi heimon ja tilität kymmenyksesi.
Tuossa on paljon totta, tosi paljon, mutta ei koko totuus. Ei se ainakaan kristinuskon osalta ole koko totuus. Tuskin hindulaisuudessakaan?? Paljon on niitä, jotka vain saavat, kuten muutenkin nykyhteiskunnassa.
Mitä enemmän asioita tarkastelee, sitä vahvemmin joutuu tajuamaan, että elämässä kaikki on sattumaa. Itse tekemällä voi toki vaikuttaa rajallisesti asioihin, mutta yllättävän paljon on kiinni tuurista ja sattumasta. Siitä, että on kliseisesti "oikeassa paikassa, oikeaan aikaan". Elämä kuitenkin on yhtä kaaosta ja täydellistä sattumaa. Monen pää ei sitä kestä.
Lähtökohtaisesti Jumalaa ei ole olemassa, koska jos olisi, tällainen kaikkivoipa korkeampi taho tuskin katsoisi ilkeiden rikollisten touhuja suopeudella ja samaan aikaan rankaisisi tavallisia hyviä ihmisiä tappamalla heitä parantumattomilla sairauksilla.
Elämässä ei ole tasapainoa. Vaikka saisit "kuraa niskaasi" 40 vuotta putkeen, ei tule hetkeä, että asiat alkaisivat rullata hienosti ja Jumala siunaisia sinua vastapainona antamalla sinulle vaikkapa Lottovoiton. Ei ole mitään keskimääräisyyttä, johon elämä hakeutuisi. On vain ihmisiä, joilla on liikaa rahaa ja niitä, joilla on liian vähän. On vain ihmisiä, jotka ovat liian sairaita ja niitä, jotka ovat terveitä. Kaikki sattuman summaa.
Elämä menee niin, että voit tehdä ihan mitä lystäät ja olla varma, ettei mikään korkea jumaluus rankaise siitä. Voit hyökätä naapurimaahan ja sotia vaikka viisi vuotta putkeen, tappaa ihmisiä, käydä laitonta huumekauppaa jne. Siitä ei seuraa sinulle mitään rangaistusta "Jumalalta".
Jos käytät 15 vuotta elämästäsi sodan ja ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja teet hyväntekeväisyystyötä, saatat silti sairastua syöpään ja kuolla vuotta myöhemmin. Mitään palkkioita ei ole luvassa, vaikka olisit kuinka hyvä ihminen. Hyviä asioita tekemällä et tule saamaan mitään "hyvää" jostain korkeammalta voimalta mystisesti kiitoksena teoistasi.
Eli hyvistä, vilpittömistä teoista ei seuraa mitään "palkintoa" ja vastaavasti vaikka olisi Vastaamo-tietomurtaja, mikään "korkeampi voima" ei rankaise sinua. Voit jatkaa miljonäärin elämääsi, jättää vankilatuomion istumisen kesken, lähteä ulkomaille ja jatkaa tietomurtojen tekemistä netin uumenissa. Ja tienata miljoonia vuodessa.
Näin on maailma rakennettu. Täyden sattuman varaan. Kaksi ihmistä menee kauneusoperaatioon. Toinen kuolee rasvaimuun ja toinen ei. Täyttä sattumaa. Kuin heittäisit noppaa.
Ei ole mitään "Jumalaa" joka valitsisi sen, että "hei, tuo henkilö ansaitsee kuolla 27-vuotiaana ja tuo toinen saa jatkaa elämäänsä." Elämä on joka päivä yhtä kuvainnolista Lottoarvontaa. Pallot tulevat sattumanvaraisesti, vaikka lyhyellä aikajänteellä tietyty numerot vaikuttavat toistuvan muita useammin. Se on virheellinen illuusio.
Ihminen yrittää luonnostaan nähdä järjestystä kaaoksessa. Tätä taipumusta kutsutaan psykologiassa ja aivotutkimuksessa kuviontunnistukseksi (pattern recognition) ja siihen liittyy useita ilmiöitä, kuten pareidolia (taipumus nähdä merkityksellisiä muotoja, kuten kasvoja, epämääräisissä asioissa kuten pilvissä tai kallioissa). Aivomme ovat kehittyneet etsimään säännönmukaisuuksia, koska se on ollut eloonjäämisen ehto.
Aivot tekevät mieluummin virheen luulemalla tuulen huminaa pedoksi (väärä positiivinen) kuin jättävät pedon huomaamatta (väärä negatiivinen). Siksi näemme "merkityksiä" sielläkin, missä niitä ei ole.
Kaaos ja täydellinen sattumanvaraisuus aiheuttavat ihmiselle ahdistusta ja stressiä. Kun löydämme asioille selityksen tai kaavan (vaikka kyseessä olisi sattuma), koemme, että hallitsemme ympäristöämme edes henkisesti. Tämä selittää osittain esimerkiksi taikauskon ja salaliittoteorioiden vetovoiman kriisiaikoina.
Aluksi tulee väkisinkin mieleen että voisi kommentoida Porilaiseen tyyliin vain lakonisesti: Ihan vtun sama.
Toisaalta sitä haluaisi tuoda pari mielenkiintoista asiaa julki kun keskustelu on Jumalassa.
Big Bang Theory eli alkuräjähdyksen teoria jossa ilman minkäänlaista syytä yhtäkkiä tapahtuu jokin räjähdys materiassa jota ei ole olemassa ja siitä syntyy kaikki.Alkuameeba joka kehittyy kalaksi,liskoksi,apinaksi,neanderthaliksi ja lopulta laulaa televisiossa jari sillanpäänä.Uskomatonta patskaahan tuo teoria on ja tosiaan edelleen teoria.
Luomisen puolesta (oli se kuka/mikä hyvänsä) kertoo näin esimerkkinä se, niin monimutkainen asia kuin ihmisen silmä on täysin mahdotonta matemaattisesti laskien kehittyä ilman älykkään tahon ohjausta.
Tämä nyt oli vain yksi esimerkki.Lisää löytyy heti kun alkaa ajattelemaan kriittisesti ja tarkastellen asioita.
Tiesitkö muuten, että himalajan vuoristosta löytyy simpukoita ja muita mereneläviä jatkuvasti? Tulee mieleen raamatun vedenpaisumus,koska mikä muu selittää loogisesti miksi monen kilometrin korkeudessa maailman vuoristoista näitä löytyisi?
Miksi Jumala sitten ei puutu kaikenlaisten pahisten puuhiin? Koska meille on annettu vapaa tahto.
Ole hyvä, tai ole paha.Valinta on sinun ja rangaistus tai palkinto tulee kuoleman jälkeen.Taivaan pilvistä ei yhtäkkiä tule suuren suurta viivoitinta jolla Jumala iskee näpeillesi kun varastat mummolta kukkaron.
Jokaisella on oma roolinsa ja tehtävänsä tässä kummallisessa maailmassa.Jotkut ovat olleet edellisessä elämässään hyviä ja saavat kenties siksi enemmän hyvää kohdalleen tässä elämässä.Lienen hieman erikoinen kun uskon jälleensyntymiseen ja silti olen Kristitty.Jälleensyntymisestä on siitäkin monia mielenkiintoisia tarinoita ja todistuksia.Epäilen että yhden elämän aikana on opittava joitakin asioita ja kun oppimäärä on täynnä, on aika siirtyä seuraavaan.
Omia teorioitani on vuosien saatossa syntynyt lisää perustuen kokemuksiini ja lukemiini asioihin.
Joillekin on pelottavaa ajatella että Jumala on olemassa.Minulle se on lohduttava tieto.Uskon 100% Jumalan olemassaoloon ja olen kokenut joitakin kertoja asioita joita ei voi järjellä selittää.Tällä en tarkoita invapaikoille pysäköiviä toimivajalkaisten touhuja, vaan henkisiä asioita joita en aivan tälle palstalle ala erittelemään.
"olen kokenut joitakin kertoja asioita joita ei voi järjellä selittää."
Sitä kutsutaan sattumaksi. Kuten minun Eurojackpot voittoni tänään.
Jatketaan vakavassa aiheessa vakavasti. Meillä on kaksi porilaista henkilöä, joista toinen tienaa 150 tuhatta euroa vuodessa ja toinen 50 tuhatta euroa vuodessa. Onko ensin mainittu 3 kertaa parempi henkilöä ja "ansainnut" palkkansa? Ei ollenkaan. Hän saattaa olla laiskempia ja kyvyttömämpi kuin kolmanneksen hänen ansioistaan tienaava. Tämä ei ole kateellisen panettelua, vaan todellisuus. Kuten sanoin, elämä on yhtä sattumaa ja kaaosta.
Harva miljonääri myöntää menestyksensä olleen täyttä sattumaa. Minä tunnen yhden. Hän on multimiljonääri, joka asuu Yhdysvalloissa ja on avoimesti myöntänyt, että hänestä tuli "vahingossa" miljonääri. Hänen harrastuksensa, josta hänen ei pitänyt tienata euroakaan, muuttui vahingossa ja sattumalta miljoonabisnekseksi. Hän oli "oikeassa paikassa oikeaan aikaan". Vaikka olisit taidollisesti parmepi kuin hän, et ikinä pysty tienaamaan niin paljon rahaa kuin hän, koska "aika meni jo". Menestys perustuu sattumaan tietyllä HETKELLÄ. Et voi replikoida sitä vuotta myöhemmin tekemälla saman asian paremmin. Juna meni jo.
ihmiset vähättelevät usein MERKITTÄVÄSTI sattuman ja tuurin merkitystä taloudellisessa menestyksessä. Tätä ilmiötä selittävät useat psykologiset ja sosiologiset tekijät, joista tunnetuin on sosiaalipsykologiassa fundamental attribution error (perusarviointivirhe) sekä siihen liittyvä omahyväisyysvinouma (self-serving bias).
Ei tarvitse katsoa kauasa löytääkseen omahyväisyysvinoumaa. Olen huomannut sen ihan omassa työantajassani. Hän on porilainen yrittäjä. Mutta palataan tärkeään ja mielenkiintoiseen asiaan: Kun ihmiset menestyvät, heillä on luontainen taipumus laittaa onnistuminen omien kykyjensä, ahkeruutensa ja hyvien valintojensa ansioksi. Epäonnistumiset sen sijaan laitetaan helpommin ulkoisten tekijöiden tai huonon tuurin piikkiin. Tämä on merkittävä virhe useimpien ihmisten päättelyketjussa, myös ns. fiksujen ihmisten. Tästä huomaa, kuka oikeasti on fiksu ja kuka ei ole. Moni ns. kusettaa itseään. Valehtelee itselleen, että on "ansainnut" menestyksensä, vaikka se on sattumaa. Aivan kuten Lottovoitto on sattumaa. Kukaan ei ole kovalla työllään ansainnut 7 oikein tulosta sen mukanaan tuomia miljoonia.
Tässä ovat keskeisimmät syyt sille, miksi sattuman rooli usein unohdetaan tai kiistetään:
Jälkiviisausvinouma (Hindsight bias): Menestyksen jälkeen tarina muuttuu loogiseksi jatkumoksi. Monimutkaiset ja satunnaiset tapahtumat selitetään parhain päin siten, että menestys näyttää olleen alusta asti väistämätön seuraus oikeista päätöksistä. Todellisuudessa asia ei ole näin.
Oikeudenmukaisen maailman hypoteesi: Ihmisen on vaikea sietää ajatusta siitä, että maailma on kaoottinen ja epäreilu. Siksi uskotellaan, että hyville ja ahkerille ihmisille käy hyvin ja laiskoille huonosti, vaikka todellisuudessa sattumalla on valtava rooli. Se päivä on aika surullinen, kun sen oikeasti ymmärtää ja sisäistää. Ymmärtää, miten asiat oikeasti ovat.
Tämä ketju saattaa olla Suomi24:n historian tärkein ketju ja yllätyksettömästä se on Pori-palstalla. Täällä on Suomen fiksuimpia ihmisiä ja fiksuus ei valitettavasti näy kenenkään pankkitilin saldossa tai kesällä tehtyjen ulkomaanmatkojen lukumäärässä, vaikka joku tyhmä saattaa toisin kuvitella. Mutta olemme jälleen eksyneet aiheesta.
Psykologi Paul Piff teki kuuluisan kokeen, jossa Monopolipeliä peukaloitiin siten, että toinen pelaaja sai kolikonheitolla valtavat edut (tuplasti aloitusrahaa, enemmän noppia ja enemmän palkkaa). Vaikka "rikas" pelaaja tiesi pelin olevan alusta asti epäreilu ja perustuvan puhtaaseen tuuriin, hänen käytöksensä muuttui pelin edetessä dominoivaksi. Voiton jälkeen nämä etuoikeutetut pelaajat selittivät menestystään omalla strategiallaan ja älykkyydellään, eivätkä pelin säännöillä, jotka oli pedattu heille valmiiksi. Tätä kannattaa pysähtyä miettimään päiväksi tai kahdeksi. Tai koko viikoksi.
Suuri osa taloudellisesta menestyksestä selittyy asioilla, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. Moni unohtaa tämän: Missä maassa syntyy, millaiseen perheeseen, minkälaiset geenit saa ja millaisen sosiaalisen verkoston ympärilleen saa.
Lisäksi menestykseen vaikuttaa ajoitus eli markkinatilanne. Teknologian murros tai oikeaan aikaan oikeassa paikassa oleminen (kuten sijoittaminen juuri ennen härkämarkkinaa) ovat usein puhtaasti kiinni ajoituksen tuurista. Moni valehtelee itselleen ja uskottelevaa sattuman olevan omaa taitoa. Harvalla on munaa olla rehellinen ja myöntää sattuman eli tuurin merkitystä. Joillain on.
Typerin ohje, jonka taloudellisesti meneestynyt miljonääri voi antaa, on olla ahkera. Moni ihmienn on ahkera, mutta se ei johda menestykseen ilman sattumaa! Minä olen aivan helkkarin ahkera, mutta se ei näy pankkitililläni millään lailla. Tai jos alhainen saldo on merkki ahkeruudesta, niin sitten se näkyy. Moni porilainen siivooja on tosi ahkera. En ole kuullut, että Porin ahkerimmalla siivoojatyöntekijällä olisi huvilaa Espanjassa tai tallissa 100 tuhannen euron autoa. Miksi ei ole?
Menestys vaatii lähes aina sekä ahkeruutta että tuuria. Ilman työntekoa hyvät sattumat menevät usein ohi, mutta ilman sattumaa kovinkaan työ ei aina riitä rikastumiseen.
Sattuman merkityksen vähättely auttaa menestyneitä ihmisiä tuntemaan, että he ovat ansainneet asemansa, mikä vahvistaa heidän itsetuntoaan ja kontrollintunnettaan.
Tämähän meni mielenkiintoiseksi. Kerro lisää. Voin kertoa ensin itsestäni. Pitää olla ahkera, että jaksaa kirjoitella ilman palkkaa foorumille yli yhden lauseen mittaisia kommentteja. 5000 merkkiä tulee nopeasti täyteen. Asia ei mainaa mahtua yhteen "Puhekuplaan". Jokainen tänne tänään kirjoittamani kommentti osaltaan todistaa, että en täysin valehtele väittäessäni olevani ahkera. Naputtelen tekstiä tänne vielä silloinkin, kun "menestyjät" makaavat laiskasti sohvalla TV:tä katsomassa. Sellaisia menestyjät ovat. Usein kovin laiskoja ja heillä on heikko työmoraali. Mutta palataan emenstyksen saloihin ja psykologiaan.
Sosiaalipsykologiassa ja taloustieteessä on tehty useita kiehtovia kokeita, jotka osoittavat, miten rahallinen asema, etuoikeudet ja pelkkä satunnainen onni muuttavat ihmisen omakuvaa ja suhtautumista muihin. Esimerkki 1: Kolikonheittokoe ja "taitavat" sijoittajat. Talouspsykologiassa on järjestetty kokeita, joissa simuloidaan osakemarkkinoita pelkällä kolikonheitolla. Suurta joukkoa osallistujia pyydetään arvaamaan kolikonheiton tulos (kruuna vai klaava). Väärin arvanneet putoavat pois ja oikein arvanneet jatkavat seuraavalle kierrokselle.
Tulos: Muutaman kierroksen jälkeen jäljellä on pieni ryhmä ihmisiä, jotka ovat arvanneet oikein esimerkiksi kahdeksan kertaa peräkkäin. Tuurilla kahdeksan kertaa peräkkäin oikea arvaus. Vau! Vaikka kyseessä on matemaattisesti täysin satunnainen prosessi, loppuvaiheeseen päässeet osallistujat alkavat usein uskoa, että heillä on erityinen vaisto, kyky ennustaa markkinoita tai poikkeuksellinen sijoitusstrategia. He vähättelevät tuurin roolia ja alkavat pitää itseään asiantuntijoina.
Esimerkki 2: Ultimatum-peli on klassinen taloustieteen koe, jossa Pelaaja A saa rahasumman ja hänen täytyy ehdottaa siitä jakoa Pelaaja B:lle. Jos B hyväksyy tarjouksen, molemmat saavat rahat. Jos B hylkää sen, kumpikaan ei saa mitään.
Kokeesta tehtiin versio, jossa Pelaaja A sai päättää jaosta vain siksi, että hän oli pärjännyt satunnaisessa tietovisassa tai pelkässä arvonnassa ennen peliä. Kun ihmiset kokivat "ansainneensa" etuasemansa (vaikka kyseessä oli merkityksetön ja sattumanvarainen testi tai arpa), he muuttuivat huomattavasti itsekkäämiksi. He tarjosivat toiselle pelaajalle huomattavasti pienempiä summia ja perustelivat sitä sillä, että heillä oli asemansa vuoksi "oikeus" suurempaan siivuun. Suomeksi se tarkoittaa, että sattumalla ja tuurilla hankittu menestys "nousee päähän", kuten sanotaan.
Esimerkki 3: Psykologi Dacher Keltner Berkeleyn yliopistosta teki kokeen, jossa tutkittiin, miten satunnainen valta-asema vaikuttaa ihmisen käytökseen ja muiden huomioimiseen. Kolmen opiskelijan ryhmiä pyydettiin ratkomaan yhdessä vaikeaa tehtävää. Yksi ryhmän jäsenistä nimitettiin täysin satunnaisesti johtajaksi, jolla oli valta antaa pisteitä muiden suorituksista.
Kesken tehtävän huoneeseen tuotiin lautanen, jossa oli neljä suklaakeksiä. Tulos: Jokainen otti aluksi yhden keksin, jolloin lautaselle jäi yksi ylimääräinen keksi. Lähes poikkeuksetta satunnaisesti valittu "johtaja" otti ja söi viimeisen keksin. Psykologinen ilmiö: Johtajat paitsi ottivat keksin, he myös söivät sen tutkimusryhmän havaintojen mukaan ahneemmin, suu auki ja murustellen.
Koe osoitti, että pelkkä keinotekoinen ja satunnainen valta-asema saa ihmisen tuntemaan, että hänelle kuuluu enemmän kuin muille, ja heikentää kykyä huomioida sosiaalisia normeja. Tämä näkyy tietysti myös työpaikoilla.
Yrityksen omistaja kuvittelee virheellisesti , että hän on ansainnut suuremman palkan kuin työntekijänsä. Että hän on jollain tapaa "parempi". Siksi montaa työntekijää saattaa hymyilyttää katsoa omalla työpaikkallaan työantajan eli toimitusjohtajan touhuja.
Toimitusjohtaja on perinteisesti työntekijöiden keksien syöjä. Siis rahallisesti. Annetaan työntekijöille yksi keksi kullekin. Toimari syö kaksi keksiä. EIkä siinä vielä kaikki. Hän syö keksinsä ahneemmin, suu auki ja murustellen. Pyörittelee omaa erinomaisuuttaan muiden edessä.
Yhtä kaikki, tehdyt kokeet viittaavat samaan ihmismielen ominaisuuteen: kun saavutamme etuaseman – oli se sitten puhtaan tuurin, arvonnan tai epäreilujen sääntöjen ansiosta – aivomme pyrkivät luomaan tarinan, jossa olemme itse ansainneet menestyksemme. Tämä suojelee minäkuvaamme, mutta saa meidät samalla vähättelemään muiden kohtaamia esteitä.
On se yrityksen perustanut rahansa ansainnut, en ymmärrä miksi asia olisi toisin.
Ei se mitään. Ei kaikki muutkaan ymmärrä.
Tavallaan joo mutta menee elämä hukkaan kun pohtii keinoja rikastua. Tai rikastumista funktion ylipäätään.
Hyvä raamatunkohta 1 Tim. 6:
https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92,KR38/1TI.6
Rupsahtanut narsisti on Universumin huumoria, loiston päivät ovat takana, vain katkeruus kaverina.
Lapsellinen höpötysmonologi 💩
Hiihulirauhanen mennyt epäkuntoon :D
Vain todelliset jälkeenjääneet idiootit uskovat johonkin "jumalaan".
Vain vapaamuurarit ja muut oikeasti pellet leikkilapsien ryhmissä kuvittelevat että he ovat turvassa kun Jumala tulee takaisin.
Kaikkein jälkeenjääneimmät taas uskovat persujen länkytyksiin.
Olen vapaamuurari enkä usko Jumalaan tai mihinkään muuhunkaan korkeampaan voimaan tai jumaluuteen. Oikeastaan minun pitäisi erota järjestöstä, koska olen menettänyt uskoni.
Mutta uskoa korkeampaan voimaan ei tarkasteta enää sen jälkeen, kun on kerran päässyt sisään järjestöön. Sekin omalla tavallaan erikoista.
Toisaalta sama juttu työelämässä: ennen työpaikan saamista kandidaatti tutkitaan ja haastatellaan tarkasti läpikotaisin. Kun on saanut työpaikan, ketään ei kiinnosta mitä teet tai mitä ajattelet tai osaatko ylipäänsä mitään.
Kyllähän nuo rahat on vallalla ja vaikutusvallalla kerätty.
Ensi pelastettiin suutari Andersson, sitten.... pakko pelastaa persut kadotukselta🎶🎶
Trump uskoo predestinaatioon ja miljoonat hänen kannattajansa.
Tällä on vaikutusta maailman menoon - oli Jumalaa tai ei eli asiaa on syytä pohtia.
Mutta mitä jos Trumppi on oikeassa?
reformoidussa/protestanttisessa teologiassa on oppi siitä, että Jumala on ennalta määrännyt ihmisen pelastuksen. Calvinistisessa muodossa siihen liittyy usein ajatus Jumalan suvereenista valinnasta. -> myös taloudellinen menestys ja hyvinvointi voidaan nähdä Jumalan siunauksen merkkeinä.
Eli: köyhä, tyydy kohtaloosi äläkä valita Purran ja Orpon leikkauksista; varakas, nauti onnestasi ja siitä, että olet valittu, mutta älä ylpisty ja kehuskele, vaan jaa myös muille onneasi.
Juu, Suomen verottaja kyllä huolehtii, että onni tulee jaetuksi.
Silti meillä on Lii Andersson ja muut kommunistit vaatimassa yrittäjien tuhoamista. Andersson kai uskoo hammaskeijuun ja siihen, että hyvinvointi syntyy rikkaiden tuhoamisella sen sijaan, että jokainen yrittäisi tehdä tuottavaa työtä.
kannattaisi Liin & co tutustua utopiaan nimeltä Neuvostoliitto ja herätä todellisuuteen.
Työ, tuuri ja tausta - ne taitaa ratkaista.
Toki rikkaan lapset om usein etukäteen “tuomittu” rikkaiksi :)
Niin, onhan näitä tapauksia Porissakin, kun kaupungin virkoja on mennyt joillekin vähän niinkuin verenperintönä. Kuten nykyinen toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala. Iskähän sen pestin "järjesti".
Että ei tätä elämää tosiaan samalta viivalta lykitä.
Sukulaisen suosimista työelämässä tai muissa valta-asemissa kutsutaan nepotismiksi.
"Sana juontaa juurensa latinan kielen sanaan nepos, joka tarkoittaa suomeksi veljen- tai sisarenpoikaa. Nepotismi on korruption ja syrjinnän muoto, jossa henkilölle myönnetään etuja, työpaikkoja tai ylennyksiä pelkkien sukulaissuhteiden perusteella, ohi muiden ja mahdollisesti pätevämpien hakijoiden."
Kun ihminen kuolee, niin sitä vaan lakkaa olemasta. Alkaa mätäneminen ja päätyy maan alle tai tuhkaksi jonnekin.
Kukaan ei odota missään. Ei ole taivasten valtakuntaa, Jeesusta, ei Jumalaa odottamassa eikä tuomitsemassa. Moni hihhuli hukkaa elämänsä kotona kökkimiseen ja raamatun lukemiseen, vaikka voisi jyystää ja juoda kaljaa. Uskonnot kehitettiin hallitsemaan ihmiskuntaa. Sama juttu "kiro" sanojen kanssa. Naurattaa, että vieläkin ihmiset pelkäävät sanoa tiettyjä sanoja, koska jotain voi tapahtua tai on rumaa. Humpuukia. Narsismi, psykopatia on rumaa. Ei sanat. Olkaatten vapaat!
Uskonnot kehitettiin hallitsemaan kansaa ja rahan pumppaamiseen pappien taskuun. Kirkkohan keksi ymmenykset. Millä helkkarin ideologialla kymmenys sinun ja minun tienesteistäni kuuluu kirkolle?
Pappien eli ihmisten ideologialla. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Mutta, mitä jos olet väärässä?
Jospa sittenkin…
Onhan ihminen ja ihmiskunta jotain aivan outoa - olisiko aittenkin jokin voima, joka meidät on luonut?
Aika ilkikurinen on tämä taho, joka nauttii siitä, että osa menestyy ja nauttii ja osa elää helvetissä!
Vai onko se Saatanan syytä?
Ei ole Jumalaa eikä Saatanaa. Kaikki on ihmisten keksimää tarinaa. Ei kannata sekoittaa omaa päätään moisella.
Vääriä profeettoja.