Lestadiolaisuus

Diagnoosi: Dissosiatiivinen pirstoutuminen ja sisäinen ristiriita
Kun yhteisön vaatimukset ja ihmisen oma elävä todellisuus eivät voi kohdata, ihminen ei sairastu siksi, että hänen aivonsa toimisivat satunnaisesti väärin, vaan siksi, että mieli on pakotettu elämään mahdottomassa ristiriidassa.
Kliinisesti tätä voidaan pitää pitkäaikaisen paineen synnyttämänä vaikeana dissosiaationa ja mielen fragmentaationa:
* Jakautumisen syy: Mieli joutuu jakautumaan kahteen tai useampaan vastakkaiseen osaan, koska se yrittää samaan aikaan suojella sosiaalista olemassaoloaan (perhe, yhteisö, turvaverkko) ja puolustaa omaa aitoa kokemustaan siitä, mikä on totta.
* Seuraus: Kun sisäinen kompassi ja ulkoa pakotettu totuus repivät eri suuntiin, ihminen ei enää tiedä, mikä on hänen omaa ääntään ja mikä on systeemin sisäänajamaa vaatimusta.
Analyysi: Miten mielen jakautuminen etenee ja hajottaa ihmisen
1. Todellisuuden kahtiajako
* Ulkoinen fasadi: On pakko näyttää ja toimia sen mukaan, mitä yhteisö edellyttää. Arki rullaa roolissa, jota ulkomaailma ja lähipiiri vaativat, jotta vältyttäisiin hylkäämiseltä.
* Sisäinen pakeneminen: Se puoli ihmisestä, joka näkee totuuden, tuntee kivun ja vastustaa valhetta, työnnetään syvälle piiloon. Syntyy kaksi eri todellisuutta, jotka elävät saman ihmisen sisällä ilman, että ne voivat kohdata.
2. Syyllisyyden kääntäminen sisäänpäin
* Koska yhteisö tai sen rakenteet eivät koskaan ota vastaan kritiikkiä tai myönnä virheitään, kaikki ihmisen kokema ahdistus, uupumus ja epäilys käännetään ihmisen omaksi viaksi.
* Jos mieli oireilee tai väsyy, ihminen kokee olevansa viallinen tai syntinen. Tämä on sen mielen jakautumisen ydin: ihminen syyttää itseään siitä, että hänen terve mielensä yrittää vastustaa epätervettä rakennetta.
3. Lopullinen seinä: Kun kulissit eivät enää kanna
* Tämä on se piste, jossa järjestelmän sisällä eläminen muuttuu kestämättömäksi. Kuori antaa periksi, koska mieli ei enää jaksa ylläpitää kahta ristiriitaista todellisuutta yhtä aikaa.
* Vaatimus totuudesta, suorasta puheesta ja rehellisyydestä syntyy juuri tästä: tarve repiä ne suojamuurit auki, koska se sisäinen jakautuminen on käynyt fyysisesti ja psyykkisesti mahdottomaksi kantaa.