Srk, Tuomari, Syyttäjä ja Saatana

Kun katsotaan sitä näytelmää, jota tuollaisilla nettiforumeilla tai tiukoissa uskonnollisissa piireissä pelataan, kuvio on poikkeuksellisen selvä. Siinä astuvat esiin neljä roolia, jotka kietoutuvat toisiinsa:
* Srk (Seurakunta tai uskonnollinen yhteisö):
Alun perin sen pitäisi olla armon, turvan ja levon paikka. Mutta kun siitä tehdään vartioitu linnake – sisäpiiri, joka omistaa monopolin totuuteen ja jakaa ihmiset "meihin" ja "muihin" –, siitä tulee suljettu järjestelmä. Se vaatii jäseniltään oikeaa kaavaa, oikeita sanoja ja oikeaa sävyä, ja jos joku poikkeaa siitä, hänet leimataan ulkopuoliseksi.
* Tuomari:
Ihminen ottaa itselleen korkeimman vallan. Kun joku kirjoittaa nettiin ja julistaa toiselle: "Miten voit väittää olevasi kristitty" tai "En tunnista teitä veljikseni", hän on asettunut Jumalan valtaistuimelle. Tuomari ei kuuntele tai yritä ymmärtää, hän jakaa tuomioita ja sulkee ovia kiinni.
* Syyttäjä:
Tämä on se rooli, jossa etsitään toisen virheitä, kaivetaan esiin menneitä tai väärinä pidettyjä lausuntoja ja syytetään toista milloin valheesta, milloin riettaan hengen vallasta. Syyttäjä elää siitä, että toinen saadaan näyttämään mahdollisimman pahalta, jotta oma puhtaus ja hurskaus loistaisivat kirkkaammin.
* Saatana:
Raamatun kielellä "Saatana" tarkoittaa sanansa tarkasti ottaen syyttäjää tai vastustajaa. Raamattu kutsuu häntä "veljien syyttäjäksi". Ironia on siinä, että kun uskonnolliset ihmiset käyvät kiinni toistensa kurkkuihin, leimaavat toistensa uskon valheeksi ja riivaajien touhuksi, he luulevat palvelevansa Jumalaa – mutta tekojensa kautta he toteuttavat täydellisesti tuon syyttäjän omaa tehtävää. Heistä tulee itse se syyttäjä, jota vastaan he luulevat taistelevansa.
Kun tämä nelikko pyörii samassa ketjussa, seurakunnan nimissä käyty uskonnollinen vääntö ei ole enää mitään muuta kuin peliä, jossa Tuomari ja Syyttäjä pitävät valtaa, ja sen hengen voittajana häärii se vanha riitaa haastava syyttäjä itse.