Se on niin hassua, kun oikein alkaa ajatella. Enhän minä tiedä sinusta yhtään mitään ja silti olen sinuun ihastunut. Vieläkin, vaikka muutama vuosi on kulunut ja järkevänä ja viisaana ihmisenä, minun olisi tunnustettava tosiasiat. Nytkin minun pitäisi hoitaa sivubisneksiäni ja puhtaaksikirjoittaa neuvottelumuistiota, mutta kirjoitan vain utopioita sinusta. Jos tuntisin sinua yhtään enemmän, niin todennäköisesti sinusta tulisi esiin asioita, jotka viilentäisivät tunteitani. Kysyin joskus sinua enemmän tuntevalta, että eikö sinulla todellakaan ole ketään naista kuvioissa. Hän vähän vihjasi, että et ehkä pidä naisista ensinkään, mutta tuskinpa sekään mielikuvitustani hillitsisi. Miksi ylipäätään sinuun ihastuin, on minulle mysteeri. Niin vain kävi, enkä usko välittämiseni koskaan loppuvan.
Voisiko olla mahdollisuuksien rajoissa, että pitäisit minusta edes kaverina? Olet minusta kuitenkin kiinnostava tyyppi ja haluaisin ihan oikeasti keskustella kanssasi monestakin asiasta. Oikeasti en edes tiedä, oletko edes kiinnostunut niistä asioista. Lukisitko edes Suomen Kuvalehteä? Edes joskus? Luetko kirjoja? Hesaria luet, sen verran tiedän. Ehkä meillä ei edes olisi yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Kyllä minun pitäisi tajuta, että et ole minusta kiinnostunut edes kaverina. Useista palstakaipailijoista poiketen olenhan ehdottanut sinulle tapaamista. Sinä sanoit kiitos, mutta ei kiitos. Jätit kyllä pienenpienen takaportin, mutta eiköhän se ollut pelkkä vitsi, jolla vähän pehmensit torjuntaasi. Ihan kivasti tehty sinänsä.
Minun pitäisi tajuta, että ei pitäisi haaveilla mistään, koska se on niin turhaa. Ja onhan maailma täynnä muita ihmisiä, joihin voisin tutustua ja joku saattaisi ihan oikeasti haluta tutustua minuun. Uusille poluille. Ehkä turhat ihastustunteet siinä haihtuisivat vähitellen.
Outoa, mutta luulenpa, että tämän kirjoittaminen auttoi minua selkeyttämään ajatuksiani. Nyt sitten muistion pariin.
Voisiko olla mahdollisuuksien rajoissa, että pitäisit minusta edes kaverina? Olet minusta kuitenkin kiinnostava tyyppi ja haluaisin ihan oikeasti keskustella kanssasi monestakin asiasta. Oikeasti en edes tiedä, oletko edes kiinnostunut niistä asioista. Lukisitko edes Suomen Kuvalehteä? Edes joskus? Luetko kirjoja? Hesaria luet, sen verran tiedän. Ehkä meillä ei edes olisi yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Kyllä minun pitäisi tajuta, että et ole minusta kiinnostunut edes kaverina. Useista palstakaipailijoista poiketen olenhan ehdottanut sinulle tapaamista. Sinä sanoit kiitos, mutta ei kiitos. Jätit kyllä pienenpienen takaportin, mutta eiköhän se ollut pelkkä vitsi, jolla vähän pehmensit torjuntaasi. Ihan kivasti tehty sinänsä.
Minun pitäisi tajuta, että ei pitäisi haaveilla mistään, koska se on niin turhaa. Ja onhan maailma täynnä muita ihmisiä, joihin voisin tutustua ja joku saattaisi ihan oikeasti haluta tutustua minuun. Uusille poluille. Ehkä turhat ihastustunteet siinä haihtuisivat vähitellen.
Outoa, mutta luulenpa, että tämän kirjoittaminen auttoi minua selkeyttämään ajatuksiani. Nyt sitten muistion pariin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Mustion Linnan Pellenaamari Tiputettu".