Yhtä vahvat kuin aikaisemmin?
Onko tunteesi
Anonyymi-ap
27362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
On!
Miten voi olla vaikka aikaa on mennyt
Itsekin ihmettelen...
No haista vaikka, proof.
On, vain kohde on vaihtunut
🙂
Ei ole. Yhä enemmän on tullut asioita ja kokemuksia joiden vuoksi ei kannata tuntea mitään.
Anna mä arvaan... oma osuus on puhdas nolla?
Sivusta
No niinhän sitä aina täällä arvataankin noin ja kun yritetään peitellä omaa saamaattomuutta, mutta nyt meni pahasti metsään arvauksesi. Että jatka vain kyseenalaistamista kun se tuntuu olevan mieleisempää kun ihan oikea yhteys. Mä en jaksa enää ja kyllästynyt täysin saamattomiin ihmisiin.
Vahvemmat kuin silloin. 💛
Anni kyseli alkoholin voimakkuus asteikkoa ,mitä kerron hänelle?
Kerro, että Minnesota toimi aikansa ja ehkä jatkat AA-kokoontumisia. Tosin en tiedä totuutta. Taidan tarvita kohta itse niitä kokouksia. Liminaalivaihe on raskas ja ymmärrän ettei alkoholi ole vastaus mihinkään.
Ja että inhoan parvekkeella tupakointia naapureilta ja koitan löytää itselleni uuden asunnon samalta asuinalueelta missä työpaikkani on vielä 1/2027 asti.
En oo jaksanut yhtään enempää.
Kuin hälle.
Tunteet vaan vahvenee💫😇👍🙏🏻
Eräällä tasolla ei, toisella tasolla kyllä.
Todella pitkä aika on kulunut ilman mitään merkkiä hänestä. Se alun innostus, positiivinen energia ja loputon usko siihen, että kaikki kääntyy vielä parhain päin, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei edes ole, on laantunut. Tunteet eivät ole enää niin pinnassa kuin aiemmin, koska koen olevani tunteideni kanssa nyt yksin ja siksi niitä on pakko yrittää hillitä. Ihan vain oman mielialansa pelastaakseen.
Toisaalta se raskas ydin, joka on ollut olemassa alusta asti, on pysynyt muuttumattomana. Se vankkumaton ymmärrys siitä, että hän on minun elämässäni ainutkertainen, ja se vakaumuksen kaltainen päätös ja vakaa halu pitää hänestä huolta sydämessäni kaikesta huolimatta. Ne ovat yhä paikallaan. En ole koskaan kohdannut ketään, joka olisi saanut minut tuntemaan samalla tavalla.
Kirjoitit kauniisti miltei täsmälleen mitä olen itsekin ajatellut ja kokenut suhteessa häneen.
Tosi kauan on siitä kun olimme alunperin yhteydessä ja jotenkin haparoiden koitimme tutustua toisiimme. Kaikenkaikkiaan outo tarina.
Näiden vuosien aikana on tapahtunut tosi paljon omassa elämässäni ja varmaan hänenkin. Ajatus, muisto, tunne ja olo hänestä ei ole hävinnyt. Se on säilynyt. Siinä on ollut jotain niin kiinnipitävää.En osaa selittää sitä.
Alun voimakkaat tunteet ovat laantuneet vuosien aikana, mutta ovat säilyneet silti.
Suurin huoli on ollut luottamuksen puute ja se ettemme ehkä kuitenkaan löytäneet oikeaa yhteyttä. Ymmärrän sen sillä yhteydenpidolla.
Tänään viivyin palstalla ja kirjoittelin joitakin kommentteja. Harvemmin nykyisin.
Levollista yötä ja rakkautta elämääsi.
🙏🏻🌈
Kuin hälle ♡
Onhan ne ❤️😘
👍
❤️
Ne on jopa vahvemmat ymmärrän itseäni ja hänen käytöstä jotenki eritavalla nykyään. Niihin on tullut mukaan valtava lämpö toista kohtaan.
En ymmärrä tätä kysymystä, koska minulla ei ole ollut tunteita ketään kohtaan reilusti yli kymmeneen vuoteen!!
mitäpä veikkaat?
Palstan isoimpia ongelmia on se, että täällä nimenomaan veikkaillaan.
Laantumaan päin. Normaalistihan näin kuulukin olla.
Nimenomaan näin! Meinasin juuri itsekin kirjoittaa samoin.
Onneksi kuolen kohta niin ei tarvi tämmöisiäkään enää miettiä
On ne edelleen.