Se ei olisi minusta ollenkaan vaikeaa kertoa sinulle tunteista, mutta.. Ongelma on se, että jos sinä tyrmäät ja saan pakit, niin siinä ovat sitten minun elämäni rakkaudet eletty. Eli eipä tässä sen pienemmästä asiasta ole kysymys. Tällä hetkellä ajattelen, että ennemmin vaikka pitäisin sen illuusion hengissä, kuin kuolisin elävältä, sillä muuta minulla ei ole. Jos voisin vain kertoa sinulle, mitä ajattelen, ilman että siihen tarvitsisi edes vastata mitään. En tiedä olisinko valmis suhteeseen ja enkä haluaisi siksi tällä hetkellä muuta. Myöskin jos saisin pakit, niin pelkään ettei meistä olisi enää kavereiksi sen jälkeen, en voi luvata, että minusta siihen olisi ja olisiko sinustakaan, jos tietäisit minun tunteet. Eli en nyt haluaisi ehkä ottaa, mutta en voisi jättääkään. Ja siksi.. miksi sanoisin sinulle mitään.. Ja kuitenkin haluaisin sinun vain tietävän ja pelkään, että saisit tietää..
Pieni tilitys
ihastukselle
263087
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
en ymmärtäny
ei tule mistään mitään, jos annat mulle pakit, ymmärrätkö?
Ja vaikka mun pitäisikin kertoa sulle tunteistani, jotta tulisin sun kanssa toimeen paremmin, niin siinä voikin käydä ihan päinvastoin,
ymmärrätkö?
Ja jos kertoisin, niin en tarkoittaisi sitä, että haluaisin välttämättä samalla sekunnilla mennä naisimisiin sun kanssa,
ymmärrätkö?
Ja etkö ymmärrä, että tykkään susta lujaa?
Kirjoitin tuolla aiemmin siitä, että ihastumisen kertominen solvaa naista, joten tiedän hyvin, minkä asian kanssa painit. Kumpi voittaa sinussa, halu tietää, mitä hän ajattelee, vai pelko siitä, että hän ei "hyväksy" ihastumistasi... Tosi vaikea juttu, olen itsekin toisinaan ajatellut, että on parempi, että ei tiedä, illuusion hengissä pitämisessä on tosiaan puolensa. Toisaalta miettii niinkin, mitä jos ei olisikaan kysynyt, pystyisikö hyväksymään itsessään sen, että ei kokeillut, uskaltanut katsoa... Toivottavasti valitsemasi ratkaisu antaa sinulle sen, mitä tahdot, toivon puolestasi todella sitä.
Tuskin tämä oli minulle, mutta jos... En aio sinua loukata tässä asiassa.Samat tunteet on minullakin! Tiedän, että olet ainoa ihminen tällä hetkellä, ketä todella haluan kaikin tavoin, mutta ymmärrän myös sinun "pelkosi", koska uskon että tiedän ajatuksesi(on omat välillä olleet samanlaisia...).Jos vain jotenkin saisin sinut uskomaan, että mitään pelkoa mistään pakeista ei ole, niin sen tekisin...Ikävää vain on olla epätietoisuudessa, mutta vaikka kertoisitkin minulle, niin ikävää se on silti, kun tietää ettei mitään? voi saada.
Usein sanotaan, että ei ole mitään hävittävää, jos uskaltaa kertoa tunteistaan. Mutta jos saakin pakit, mitä sitten? Pahimmillaan siinä voi menettää koko elämä merkityksensä. En osaa edes kuvitella tulevaisuutta ilman häntä. Illuusiossa eläessä on aina toivoa. Tosin huono on olla näinkin...
Mulla alkoi ihastuksen kohde pyöriin koko ajan mielessä, meni yöunet, päivät meni muissa maailmoissa.
Mietin viikon verran, että kerronko vai en. Sitten päätin kertoa -kävi miten kävi. Vaikka vastaus oli "en voi alkaa nyt suhteeseen, koska erosta on liian vähän aikaa, mutta ollaan(ko) ystäviä(?)", olen tosi hyvilläni, että kerroin. Enää ei tarvitse kuvitella mitään. Rauha palasi elämään. Tunteet on ajan mittaan muuttuneet ja nyt ollaan ystäviä.
Vaikka sattui sydämeen, niin silti helpotti. Kertokaa!
Toivon tuon viestin olevan minulle, mutta tuskin se oli. Itse olen jo pidemmän aikaa tuskaillut saman ongelman parissa. Kertoako pitkäaikaiselle ystävälle [tyttö) omista tunteistani. Ensin ongelmana oli hänen vaihto-opiskelunsa ja nyt oma arkuuteni ja epävarmuuteni. Sekä pelko siitä, mitä tapahtuu jos hän ei tunne samoin. Olisiko se ystävyytemme loppu?
Parasta taitaisi olla, jos hän löytäisi itselleen jonkun toisen pojan/miehen.
Kaikki elämäsi rakkaudet eletty? Ethän sinä nyt niin vanha vielä ole(?) Elämässä pitää joskus uskaltaa!
Etpähän sitten ollutkaan elämäni rakkaus,hyvä tietää.
Mulle kyllä tuli tunne ettet itsekään tiedä mitä haluat. Heräsi kyllä epäilys ettet oikeasti ole ihastunut, ehkä olet siihen ihastumisen tunteeseen ihastunut muttet siihen ihmiseen. Muutenkin oli kuin kaksi eri ihmistä olisi kirjottanut vuoron perään, "haluan, mutten kuitenkaa halua", "en haluu menettää mutten ehkä oo kuitenkaa vai valmis suhteeseen". jne
Toi on muuten varmaan totta sillä mulla on ollut jo muutaman vuoden sama olo kuin tuolla kirjoittajalla.Oon tavannu aivan ihanan ihmisen,mutta jokin mättää ja pahasti.En vain osaa sanoa mikä.Ehkä sekava olo johtuu vain siitä jännityksestä jonka toisen tunteet saattavat aiheuttaa jos menee ja paljastaa omansa.Ja mitä kauemmin noita tunteitansa pitää sisällään niin sitä suuremmaksi haave kasvaa ja siitä tulee todentuntuista ja sitten oletkin ihan joissain muissa maailmoissa.Tiedän itsekkin,että pitäisi vain kerto tunteistansa,mutta vain ja ainoastaan oikealla hetkellä ja silloin tulisi saavillinen kylmää vettä niskaan ja siinä sitä sitten olisin.Mieluiten pitäisin oman suuren haaveeni kuin rikkoisin sen,mutta eihän nyt näin voi jatkua!Kaikki ajallaan sanon minä.Olen myös niin ujo ja sillä on myös suuri osa tässä jutussa.Ja heikko itsetunto jne.Kaikki mättää ja on sekavaa!Ymmäräthän millaisia tunteita ihmiset kokevat kun tapaavat jonkun itselleen tärkeän ja samanlaillatuntevan ihmisen.Asiat tuntuvat liian hyviltä ollakseen totta ja varsinkin jos on heikko itsetunto ja (luultavasti myös toisellakin) on parempi olla tekemättä mitään ja odottaa vain toisen aloitetta mitä ei kuulu luultavasti koskaan.Ehkä kirjoittaja on ihastunut siihen saavuttamattomuuden tunteeseen tai johonkin muuhun,mutta kaikki on vain niin sekavaa sekavaa sekavaa.Pattitilanne.Tälläinen on todella hämmentävä olotila.Usko pois!Lue ja yritä ymmärtää tästäkin jotain! :D
tykkään susta mielettömästi. Pelkään kertoa, että haluan herätä joka aamu vierestäsi ja kuiskata korvaasi rakastan sua.. Mutta tämä odottaminen tekee minut sekopäiseksi. Meinasin aamulla soittaa mutta en sitten kuitenkaan uskaltanut =)
soittanut...;o)!!
ja sinä olisit meistä se rohkeampi osapuoli. Olen pohjimmiltani niiiiin ujo.. =)
kanssa tarvi ujostella =)Vai että mä soittaisin....?! No koskas olen viimeksi sulle soittanut? vai olenko soittanut? Uskotko jos sanon et olisin soittanut takuulla jo, jos vaan se olisikin niin yksinkertaista.
viestitelty kylläkin senkin eestä on =)
sitten soitellakin jossain vaiheessa ;)
oikein lupaavalta.. =) soita!!!!!!! Yritetään!
ketään rakastaa?
Sen sänkyssä nukkuu aamuisin sen vieressä toinen, joka voihkii edellisenä iltana nautinnosta...
m vai n? Kiitoos;)
nais puoleinen =)
Mitäs jos olisitkin ihan oma itsesi, oikein kaveria, ja oikein innokkaasti, ja antaisit vastapuolen hoksata itse kuinka hyvä tyyppi olet? Minä arvostaisin sellaista enemmän, kuin tunnustusta...Maybe.. Anna mennä omalla painollaan, tai ole ainakin innokkaasti aktiivinen.
että saisit mielenrauhan.Odotan itse eräältä henkilöltä yhteydenottoa, mutta varmasti turhaan, sillä tiedän hänen olevan ylpeä ja sisimmissään ujo..ja hän on varattu.Varmaankin vain piti pientä flirttiä kanssani,mutta silti en pysty unohtamaan..
varmaankin minusta ;)
joskus kävisikin näillä sivuilla =)
Minusta tuntuu juuri samalta! En haluaisi elää tässä epätietoisuudessa ja ajattelen vain koko ajan sinua!
En ehkä pystyisikään tällä hetkellä enempään kuin ystävyyteen, sillä olen ollut yksin vasta niin vähän aikaa ja onhan elämäntilanteemme niin erilaiset. Mutta haluaisin niin tietää mitä sinä ajattelet, olenko jäänyt vain turhaan sinuun kiinni?
Osaisitko sinäkään ajatella meidän olevan enemmänkin kuin vain ystävät, voisiko meillä ollakaan yhteistä tulevaisuutta?