Entäs ateistin motiivi

miksi uskontoaiheisia asioita?
Onhan täällä muitakin aiheita keskustella.
Uskon, että alitajunnassa on halu oppia tuntemaan Jeesus.

tuskin teitä oikeasti kiinnostaa, että uskonko minä vai en...

... kirjoitti:

miksi uskontoaiheisia asioita?
Onhan täällä muitakin aiheita keskustella.
Uskon, että alitajunnassa on halu oppia tuntemaan Jeesus.

Uskonto on sellainen asia, josta on hauska puhua. Siinä voi esittää hämäriä pohdintoja.

Pyörin kyllä filosofia palstallakin, mutta sielä ei olla lähellekään yhtä filosofisia kuin täällä, joten keskutelen mieluiten filosofisesti uskonto palstalla.

"Uskon, että alitajunnassa on halu oppia tuntemaan Jeesus."
Ehkä, mutta vielä suurempi halu minulla on työntää veitsi kylkiluitteni väliin. Ja voin sanoa, se halu ei ole mikään suuri.

Onhan itsepetos houkuttelevaa. Minä taas oletan, että alitajuntasi eli ihmisyytesi tuo sinut uudestaan ja uudestaan ateisti palstalle, jotta pääsisit eroon uskonnollisuudesta. Itse en käy ollenkaan kristinusko palstalla. Joskus jos löytyy mehukas juttu sattumalta, niin saatan pistäytyä.

Joka tarjoaa ateismia vaihtoehtona ei ota huomioon sitä mahdollisuutta, että uskova voi olla ex-ateisti... Eli se vaihtoehto on jo koettu ja nähty. Minä en tosin ole ollut koskaan ateisti, aina juossut kaikenlaisten henkien ja staalojen perässä...;) Mutta joo, monen polun kautta tähän on tultu.
Eli hei,

Ihminen joka ei ennen uskonut
ja sitten uskoo on:
1) Tullut hulluksi
Tai
2) Tullut oikeasti uskoon.

Voi toki kummatkin vaihtoehdot olla voimassa samaan aikaan. Mutta eikö olekin pelottavaa, etten minä ainakaan pidä kumpaakaan vaihtoehtoa (en edes molempia samaan aikaan) huonoina vaihtoehtoina??

Apostoli34 kirjoitti:

Joka tarjoaa ateismia vaihtoehtona ei ota huomioon sitä mahdollisuutta, että uskova voi olla ex-ateisti... Eli se vaihtoehto on jo koettu ja nähty. Minä en tosin ole ollut koskaan ateisti, aina juossut kaikenlaisten henkien ja staalojen perässä...;) Mutta joo, monen polun kautta tähän on tultu.
Eli hei,

Ihminen joka ei ennen uskonut
ja sitten uskoo on:
1) Tullut hulluksi
Tai
2) Tullut oikeasti uskoon.

Voi toki kummatkin vaihtoehdot olla voimassa samaan aikaan. Mutta eikö olekin pelottavaa, etten minä ainakaan pidä kumpaakaan vaihtoehtoa (en edes molempia samaan aikaan) huonoina vaihtoehtoina??

Lue lisää

sanoisin että uskistunut ateisti ei koskaan ole ollut kosketuksessa Todelliseen Ateisimiin.

Vakavasti ottaen, itsekin kirjoitat:
" Minä en tosin ole ollut koskaan ateisti, aina juossut kaikenlaisten henkien ja staalojen perässä...;)"

Nassen kirjoitti:

sanoisin että uskistunut ateisti ei koskaan ole ollut kosketuksessa Todelliseen Ateisimiin.

Vakavasti ottaen, itsekin kirjoitat:
" Minä en tosin ole ollut koskaan ateisti, aina juossut kaikenlaisten henkien ja staalojen perässä...;)"

Lue lisää

a-teismi=usko yhteen jumalaan.

puavi kirjoitti:

a-teismi=usko yhteen jumalaan.

teismi on uskoa jumaliin ja etuliite "a" merkitsee "ei" tai "ilman". Eli se on ei-jumaluskoa.

Nassen kirjoitti:

sanoisin että uskistunut ateisti ei koskaan ole ollut kosketuksessa Todelliseen Ateisimiin.

Vakavasti ottaen, itsekin kirjoitat:
" Minä en tosin ole ollut koskaan ateisti, aina juossut kaikenlaisten henkien ja staalojen perässä...;)"

Lue lisää

Enhän väittänytkään olleeni ateisti, idän uskonnot kiinnostivat ja olen tutustunut luonnon kansojen uskomuksiin, lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon ja muiden arktisten alueiden asukkien historiaan ja elämäntapoihin.

Mutta muistathan kuitenkin useimpien uskisten olevan älykkyysiältään liian nuoria, jotta heidän kanssaan voisi keskustella vakavasti.

Elli kirjoitti:

Mutta muistathan kuitenkin useimpien uskisten olevan älykkyysiältään liian nuoria, jotta heidän kanssaan voisi keskustella vakavasti.

nauraa kuin pikkulapsi

En edusta kumpaakaan ääripäitä uskonnossa,

Nasseen viitaten jep jep, "Tosimies syö makkaraa ja pieree." "Tosi ateisti jne.." "Tosiuskovainen.." ja näistä tosi tosi mistälie on jokaisella ihan omat versionsa, se tekee näistä vitseistä vähän parempia.

Mutta olen hyväksynyt itselleni että kun en usko jonkun olemassa oloon, pohdinnan tuloksena uskon että sitä ei ole olemassa. "Uskon ja en usko yhtäpaljon asian olemassaoloon" tämä olisi neutraalia, mutta tässä on ristiriita.

Jos vaikka rakennan mielikuvan läheisestä metsästä ja uskon että siellä ei ole jäniksiä / en usko että siellä on jäniksiä, rakennan samalla mielikuvan jossa on metsä, mutta metsässä ei ole jäniksiä, jänikset ovat siis poissa tästä mielikuvasta.
Mutta en tiedä onko siellä jäniksiä vai ei koska minulla ei ole käytännön kokemusta asiasta. Mutta voin vetää johtopäätökseni ja uskoa että siellä ei ole, näin. Usko ja uskonpuute vain vaihtaa kohdetta. Eli: Atesmi kääntyy uskovaiseksi/Uskovainen kääntyy ateistiksi. Uskonpuute ja usko vain vaihtaa kohdetta.

Ja kun joku kyselee että "Mitäs vittua säkin tänne palstalle kirjottelet" niin yksi syy tähän on että ei ihminen aina toimi perustellusti ja kovinkaan rationaalisesti niinkuin mr. spock.

Uusimpien tutkimusten ja tietojen mukaan, toisaalta tunteita vaaditaan jotta meidän ajattelumme pelaa oikein, että osaamme sanoa onko x b parempi kuin a y. Joten me myöskin tarvitsemme näitä tunteita ja tunteet ovat taas kovin irrationaalinen asia.

Usein syömme esimerkiksi epäterveellistä karkkia, tyhjiä kaloreita, vaikka se on epäterveellistä, emme me kovin perustellusti ja järkevästi tässä toimi. Yhtälailla kuin tupakkaankin, kyse on mahdollisesti myös riippuvuudesta. Koska esimerkiksi keskustelu täällä on tuonut aiemmin mielihyvää tai vaikkapa rikastanut ajatuksia, voi tästä syntyä riippuvuus helpostikkin, vaikka ei tästä olisikaan tietoinen.

Ja alitajunnassa todellakin piilee sitä salaisuutta ja tiedostamaton osio. Alitajunta on salainen paikka ja moni merkityksellinen käyttäytyminen on juuri sieltä lähtöisin. Vaikka päätajunnassamme olemme ateisteja tai uskovaisia, on hyvinkin mahdollista että alitajunnassa piilee tälle vastapaino, kun ajautuu tiettyyn tilanteeseen, alitajunnasta kumpuaa ajatuksia tunteita ja reaktioita, jotka saattavat vaikuttaa tietyssä tilanteessa myös päätajuntaan.

Siispä elämänkatsomuskin on kovin muuttuvaista. Ja aivan varmasti jokaisella on alitajunnassa jos minkämoista uskoa/tietoa/pelkoa, jotka poikkeavat vähän päätajunnan tuottamista vastaavista.

Esimerkiksi "pahan yliluonnollisen" pelko voi herätä vaikkapa pimeässä metsässä keskellä ei mitään niin tavallisesti jyrkälle skeptikollekkin. Vaikka päätajunnassa miten tavallisesti olisi että "Ei ole järkevää että mitään yliluonnollista on olemassa."

Ikävää mutta totta, mutta jossain määrin me kaikki uskomme ja emme usko. Sijaintipaikka mielessä vain vaihtelee ja toinen vain on vahvemmilla.

Aria kirjoitti:

En edusta kumpaakaan ääripäitä uskonnossa,

Nasseen viitaten jep jep, "Tosimies syö makkaraa ja pieree." "Tosi ateisti jne.." "Tosiuskovainen.." ja näistä tosi tosi mistälie on jokaisella ihan omat versionsa, se tekee näistä vitseistä vähän parempia.

Mutta olen hyväksynyt itselleni että kun en usko jonkun olemassa oloon, pohdinnan tuloksena uskon että sitä ei ole olemassa. "Uskon ja en usko yhtäpaljon asian olemassaoloon" tämä olisi neutraalia, mutta tässä on ristiriita.

Jos vaikka rakennan mielikuvan läheisestä metsästä ja uskon että siellä ei ole jäniksiä / en usko että siellä on jäniksiä, rakennan samalla mielikuvan jossa on metsä, mutta metsässä ei ole jäniksiä, jänikset ovat siis poissa tästä mielikuvasta.
Mutta en tiedä onko siellä jäniksiä vai ei koska minulla ei ole käytännön kokemusta asiasta. Mutta voin vetää johtopäätökseni ja uskoa että siellä ei ole, näin. Usko ja uskonpuute vain vaihtaa kohdetta. Eli: Atesmi kääntyy uskovaiseksi/Uskovainen kääntyy ateistiksi. Uskonpuute ja usko vain vaihtaa kohdetta.

Ja kun joku kyselee että "Mitäs vittua säkin tänne palstalle kirjottelet" niin yksi syy tähän on että ei ihminen aina toimi perustellusti ja kovinkaan rationaalisesti niinkuin mr. spock.

Uusimpien tutkimusten ja tietojen mukaan, toisaalta tunteita vaaditaan jotta meidän ajattelumme pelaa oikein, että osaamme sanoa onko x b parempi kuin a y. Joten me myöskin tarvitsemme näitä tunteita ja tunteet ovat taas kovin irrationaalinen asia.

Usein syömme esimerkiksi epäterveellistä karkkia, tyhjiä kaloreita, vaikka se on epäterveellistä, emme me kovin perustellusti ja järkevästi tässä toimi. Yhtälailla kuin tupakkaankin, kyse on mahdollisesti myös riippuvuudesta. Koska esimerkiksi keskustelu täällä on tuonut aiemmin mielihyvää tai vaikkapa rikastanut ajatuksia, voi tästä syntyä riippuvuus helpostikkin, vaikka ei tästä olisikaan tietoinen.

Ja alitajunnassa todellakin piilee sitä salaisuutta ja tiedostamaton osio. Alitajunta on salainen paikka ja moni merkityksellinen käyttäytyminen on juuri sieltä lähtöisin. Vaikka päätajunnassamme olemme ateisteja tai uskovaisia, on hyvinkin mahdollista että alitajunnassa piilee tälle vastapaino, kun ajautuu tiettyyn tilanteeseen, alitajunnasta kumpuaa ajatuksia tunteita ja reaktioita, jotka saattavat vaikuttaa tietyssä tilanteessa myös päätajuntaan.

Siispä elämänkatsomuskin on kovin muuttuvaista. Ja aivan varmasti jokaisella on alitajunnassa jos minkämoista uskoa/tietoa/pelkoa, jotka poikkeavat vähän päätajunnan tuottamista vastaavista.

Esimerkiksi "pahan yliluonnollisen" pelko voi herätä vaikkapa pimeässä metsässä keskellä ei mitään niin tavallisesti jyrkälle skeptikollekkin. Vaikka päätajunnassa miten tavallisesti olisi että "Ei ole järkevää että mitään yliluonnollista on olemassa."

Ikävää mutta totta, mutta jossain määrin me kaikki uskomme ja emme usko. Sijaintipaikka mielessä vain vaihtelee ja toinen vain on vahvemmilla.

Lue lisää

tuossa miksaat kyllä sanan usko merkityksiä.

Toinen merkitys: usko onko jossain jäniksiä ja toinen: usko yliluonnollisiin asioihin.

Vaikka molemmissa on sama sana, et voi (tai voit, mutta se on mieletöntä) miksata merkityksiä.

Mitä tulee kirjoittamaasi paremmuuteen, noinhan se on. Taustalla toki on omanvoitonpyynti, esimerkiksi valehtelu lähtee samasta ajatuksesta, nyt minun on parempi valehdella, koska riski on pieni suhteessa palkkioon.

Vastaa sinun " x b parempi kuin a y." esimerkkiä.

Silti en kykene ymmärtämään, miksi uskis huijaa itseään?

VArsinkin kun osa uskiksista on aidosti fiksuja ihmisiä ilman mainittvampia päällepäin näkyviä ongelmia.

"Ateismi ei voi olla oikeassa, koska ateisteilla on eri käsitys kaikesta, niinkuin uskovillakin. "

Ateisti ei usko jumalaan/jumaliin eikä yliluonnollisuuksiin.

Miten tuosta voi olla kauheasti eri mieltä?

Nassen kirjoitti:

"Ateismi ei voi olla oikeassa, koska ateisteilla on eri käsitys kaikesta, niinkuin uskovillakin. "

Ateisti ei usko jumalaan/jumaliin eikä yliluonnollisuuksiin.

Miten tuosta voi olla kauheasti eri mieltä?

Lue lisää

Kaikesta muusta ne sitten voikin olla erimieltä. Eikä yliluonnollisuuden kieltäminenkään ole täysin absoluuttista ateistien keskuudessa. Jumalan ehkä.

Zacharia kirjoitti:

Kaikesta muusta ne sitten voikin olla erimieltä. Eikä yliluonnollisuuden kieltäminenkään ole täysin absoluuttista ateistien keskuudessa. Jumalan ehkä.

mutta jos hyväksyy yliluonnollisen, ei ole ateisti.

Siis määritelmän mukaan.

Nasse kirjoitti:

mutta jos hyväksyy yliluonnollisen, ei ole ateisti.

Siis määritelmän mukaan.

Koska aika muuttuu, asiat muuttuvat ja tieto lisääntyy. Tietyt piirteet ihmisen historiassa edelleen toistuvat, esimerkiksi ihmisen ylimielisyys
tietonsa kanssa. 1500 luvulla lentokone olisi ollut täysin yliluonnollinen ilmiö, salamointi oli sitä aikanaan ja myös esimerkiksi magnetismi. Nämä ennen niin yliluonnolliset asiat ovat tulleet luonnollisiksi, esimerkiksi ihminen joka ei uskonut magnetismin olemassaoloon oli ateisti. En voi uskoa että ihminen yhtäkkiä kummallisesti tietäisikin kaikesta kaiken "niinkuin aina ennenkin", epäilen. Me vain selitämme ja havainnoimme kaiken tällä hetkellä tuntemattoman "yliluonnolliseksi.". Esimerkkinä, on olemassa edelleen paljon tutkijoita jotka eivät esimerkiksi usko salamapallojen olemassaoloon, salamapallo on siinä "yliluonnollinen ilmiö" heille missä "henkiolento" kin. Esimerkiksi ateisti voi olla myös ihminen joka ei usko salampallojen olemassaoloon ja vasta sitten voi hyvällä omallatunnolla täyttää ne "yleiset" kriteerit ateismista, kun löytää tästä artikkelin tiedelehdestä. Kaikilla on omat luulonsa ja eri kuva siitä mikä on yliluonnollista ja mikä luonnollista, toiselle itsestäänselvä asia on toiselle asia johon hän ei voi uskoa ellei itse ole tätä käytännössä havainnut. Usko on minulle vain uskoa. Rajojen vetäminen siihenkin on niin mielettömän tulkinnanvaraista. Ateismi on minulle pieni ja aika meluisa erästä maailmankatsomusta edustava uskonto, siinä missä vaikkapa hellenismi.
Mutta mielestäni on huono vedota uskontoon ja sen pohjalta tuomita ihmistä, tai päinvastoin ihmisen takia tuomita uskontoa. En siis tuomitse ateismia sen tähden kuinka raaka kiinan kommunistinen ateisti hallinto on ja miten se asioitaan hoitaa maan sisäpuolella.


Nasse, eli esimerkiksi joku henkilö joka täyttää sinun käsityksesi fiksusta ihmisestä, on sinulle ongelma jos uskoo eri asioihin kuin sinä? Ja niin,
kuinka niin viisaat ihmiset pettävät itseään? Kuinka se on mahdollista? Jos pohdit asiaa näin yksipuolisesti, en ihmettele yhtään miksi eteen sattuu ristiriitoja. Niele ylpeytesi ja mieti joskus että entäpä jos sinä oletkin se joka itseään pettää.

Vapaa-ajattelija. kirjoitti:

Koska aika muuttuu, asiat muuttuvat ja tieto lisääntyy. Tietyt piirteet ihmisen historiassa edelleen toistuvat, esimerkiksi ihmisen ylimielisyys
tietonsa kanssa. 1500 luvulla lentokone olisi ollut täysin yliluonnollinen ilmiö, salamointi oli sitä aikanaan ja myös esimerkiksi magnetismi. Nämä ennen niin yliluonnolliset asiat ovat tulleet luonnollisiksi, esimerkiksi ihminen joka ei uskonut magnetismin olemassaoloon oli ateisti. En voi uskoa että ihminen yhtäkkiä kummallisesti tietäisikin kaikesta kaiken "niinkuin aina ennenkin", epäilen. Me vain selitämme ja havainnoimme kaiken tällä hetkellä tuntemattoman "yliluonnolliseksi.". Esimerkkinä, on olemassa edelleen paljon tutkijoita jotka eivät esimerkiksi usko salamapallojen olemassaoloon, salamapallo on siinä "yliluonnollinen ilmiö" heille missä "henkiolento" kin. Esimerkiksi ateisti voi olla myös ihminen joka ei usko salampallojen olemassaoloon ja vasta sitten voi hyvällä omallatunnolla täyttää ne "yleiset" kriteerit ateismista, kun löytää tästä artikkelin tiedelehdestä. Kaikilla on omat luulonsa ja eri kuva siitä mikä on yliluonnollista ja mikä luonnollista, toiselle itsestäänselvä asia on toiselle asia johon hän ei voi uskoa ellei itse ole tätä käytännössä havainnut. Usko on minulle vain uskoa. Rajojen vetäminen siihenkin on niin mielettömän tulkinnanvaraista. Ateismi on minulle pieni ja aika meluisa erästä maailmankatsomusta edustava uskonto, siinä missä vaikkapa hellenismi.
Mutta mielestäni on huono vedota uskontoon ja sen pohjalta tuomita ihmistä, tai päinvastoin ihmisen takia tuomita uskontoa. En siis tuomitse ateismia sen tähden kuinka raaka kiinan kommunistinen ateisti hallinto on ja miten se asioitaan hoitaa maan sisäpuolella.


Nasse, eli esimerkiksi joku henkilö joka täyttää sinun käsityksesi fiksusta ihmisestä, on sinulle ongelma jos uskoo eri asioihin kuin sinä? Ja niin,
kuinka niin viisaat ihmiset pettävät itseään? Kuinka se on mahdollista? Jos pohdit asiaa näin yksipuolisesti, en ihmettele yhtään miksi eteen sattuu ristiriitoja. Niele ylpeytesi ja mieti joskus että entäpä jos sinä oletkin se joka itseään pettää.

Lue lisää

Alustuksesi oli pitkä koskien yliluonnollisia ilmiöitä.

Jos minä nyt kokisin jotain "yliluonnollista", en pitäisi sitä yliluonnollisena vaan, kuten esimerkkiesi valossa osoitat, uskoisin että tietoni ovat riittämättömät.

Kuten vertaat lentokoneita, salamointia, magnetismia yms., vastaavasti voidaan jo muutaman vuosikymmenen sisällä osoittaa Jumala ja uskonnolliset kokemukset luonnollisiksi evoluution tuottamiksi aivojen toimintamalliksi.

Siksi en tuomitsekaan uskovaista ihmistä.

Juttusi kiinasta ja ateismista jätän omaan arvoonsa, en esimerkiksi viittaa nykyisin käynnissä oleviin uskonsotiin.

Eteeni sattuvat ristiriidat ovat elämän suola ja mitä ylpeyteen tulee, koen sitä lähinnä silloin kun olen tehnyt jotakin joka on tunnetussa maailmanhistoriassa aivan uutta, ensimmäinen kerta.

Toki petän itseäni, se vaan on niin saatanan hauskaa, jos uskonnollinen kielikuva sallitaan.

Nassen kirjoitti:

Alustuksesi oli pitkä koskien yliluonnollisia ilmiöitä.

Jos minä nyt kokisin jotain "yliluonnollista", en pitäisi sitä yliluonnollisena vaan, kuten esimerkkiesi valossa osoitat, uskoisin että tietoni ovat riittämättömät.

Kuten vertaat lentokoneita, salamointia, magnetismia yms., vastaavasti voidaan jo muutaman vuosikymmenen sisällä osoittaa Jumala ja uskonnolliset kokemukset luonnollisiksi evoluution tuottamiksi aivojen toimintamalliksi.

Siksi en tuomitsekaan uskovaista ihmistä.

Juttusi kiinasta ja ateismista jätän omaan arvoonsa, en esimerkiksi viittaa nykyisin käynnissä oleviin uskonsotiin.

Eteeni sattuvat ristiriidat ovat elämän suola ja mitä ylpeyteen tulee, koen sitä lähinnä silloin kun olen tehnyt jotakin joka on tunnetussa maailmanhistoriassa aivan uutta, ensimmäinen kerta.

Toki petän itseäni, se vaan on niin saatanan hauskaa, jos uskonnollinen kielikuva sallitaan.

Lue lisää

Kai tajuat, että kaikki ateistit eivät ole niinkuin sinä (ja minä), että he kieltävät ehdottomasti kaiken magian ja muun ylimaallisen, vaikka sellaista näkisivät?

Toisaalta en kyllä menisi sotkemaan tieteen kehitystä ateismiin. Jos aluksi ei tiedetty, mikä salama on, niin ateisti ei ole se, joka ei usko salaman olemassaoloon, vaan se, joka ei usko, että salama on jumalan aiheuttama.

Zacharia kirjoitti:

Kai tajuat, että kaikki ateistit eivät ole niinkuin sinä (ja minä), että he kieltävät ehdottomasti kaiken magian ja muun ylimaallisen, vaikka sellaista näkisivät?

Toisaalta en kyllä menisi sotkemaan tieteen kehitystä ateismiin. Jos aluksi ei tiedetty, mikä salama on, niin ateisti ei ole se, joka ei usko salaman olemassaoloon, vaan se, joka ei usko, että salama on jumalan aiheuttama.

Lue lisää

ateismin määritelmään kuuluu myös ettei usko yliluonnollisiin, jos uskoo, ei ole ateisti.

Sotken tieteen kehityksen ateismiin, väittämällä että tulevaisuudessa keksitään lääke "jumalan" varalle.

Niille uskiksille jota esim. ovat itsemurhan partaalla uskonsa takia.

Nassen kirjoitti:

ateismin määritelmään kuuluu myös ettei usko yliluonnollisiin, jos uskoo, ei ole ateisti.

Sotken tieteen kehityksen ateismiin, väittämällä että tulevaisuudessa keksitään lääke "jumalan" varalle.

Niille uskiksille jota esim. ovat itsemurhan partaalla uskonsa takia.

Lue lisää

En voi selittää enempää. Ja olet lukenut liikaa "Uljas Uusi Maailma":a