Nyt kun hirviä taaas tapetaan

Instagramista poimittua.

https://www.instagram.com/p/CxsT6Jco0SP/
Hirvenmetsästysaika on parhaimmillaan (eli pahimmillaan) ja arviolta yli 100 000 ihmistä pukeutuu oranssiin harrastaakseen luontoa ja perinteitä. Tällä metsästyskaudella saa tappaa Suomen riistakeskuksen myöntämillä luvilla 31 142 hirveä, 70 945 valkohäntäpeuraa, 645 kuusipeuraa ja 18 metsäpeuraa. Hirvikanta on nyt pienimmillään yli 20 vuoteen metsästyksen ansiosta. Hirven syksyn pyyntilupamäärä koko maassa on noin 40 prosenttia pienempi kuin viisi vuotta sitten.

Niinsanottu vasasuoja poistettiin laista 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt vasalta on mahdollista juridisesta näkökulmasta ampua emän. Riistakeskus kuitenkin korostaa, että eettinen vasasuoja on edelleen voimassa. Kun tiedetään, että vasasuojaa ei aina noudateta, ovat hirvenvasat vaarassa joutua erityisen kärsimyksen kohteeksi, jos emä ammutaan, eikä vasa vielä selviä yksin. Vasa syntyy yleensä keväällä ja itsenäistyy vasta seuraavana keväänä, kun emo uusi vasta syntyy. Hän elää siis emonsa kanssa ensimmäisen talvensa ja jos vasalta ammutaan emo, ei hänellä ole kovin hyviä edellytyksiä selvitä talvesta. Tämän lisäksi uroksia ammutaan nyt enemmän, kun naaraiden ampumista vältetään eettisen vasasuojan vuoksi, mikä johtaa hirvikannan vääristymään urosten määrän vähetessä.

Luke on lisäksi tutkinut hirvinaaraiden kiima-ajan ajoittumista ja hedelmöittymistä. Hirven kiima-aika osuu metsästyskauteen. Tämä viivästyttää osaltaan hedelmöittymistä. Hedelmöittymisen viivästymisen myötä vasominen osuu myöhäisempään ajankohtaan, jolloin ravintoa on vähemmän ja vasat jäävät pienemmiksi. Jokainen voinee tykönään päätellä, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden hirvikannan suhteen.

Huolimatta hirvikannan ja vasojen koon pienenemisestä ja hirvikannan sukupuolivääristymästä hirviä halutaan metsästää ja “kantaa hoitaa”. Kun nyt tiedetään, mihin kannahoito on johtanut, lienee hoidollisia menetelmiä syytä tarkastella uudestaan. Hirvikannan verotusta perustellaan usein liikennevahinkojen ennaltaehkäisemisellä. Perustelu ei toimi, kun tiedetään, että suuri osa liikennevahingoista, joissa osallisena on hirvi, ajoittuvat metsästysajankohtaan.

Hirveä ei voi hoitaa tappamalla hänet.
https://www.instagram.com/p/DBEV-62I9BY/
Tämä viimevuotinen julkaisu on jälleen ajankohtainen nyt, kun hirvientappamisaika taas alkoi.

Luonnonvaraisilla eläimillä esiintyy stressiä. Stressi voi olla akuuttia ja lyhytaikaista, jolloin eläin palautuu tai se voi olla kroonista, jolla taas on vaikutusta paitsi yksilön hyvinvointiin myös koko populaatioon. Krooninen stressi ilmenee populaatiotasolla esimerkiksi jälkeläistuoton pienenemisenä sekä sairauksien lisääntymisenä. Ihminen aiheuttaa luonnonvaraisille eläimille kroonista stressiä monella tapaa, esimerkiksi pirstomalla elinalueita teillä ja hakkuilla, voimalinjoilla ja rakennuksilla.

On tutkittu, että saalistettavaksi joutuminen, itse saalistus, ei aiheuta eläimessä niin paljon stressiä kuin saalistettavana oleminen. Se, että on jahdattavana. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä enemmän se aiheuttaa stressiä ja siten sen enemmän sillä on vaikutuksia yksilöön ja populaatioon.

Hirvieläinten stressi näkyy eläimessä fysiologisten toimintojen muutoksena. Syke ja ruumiinlämpö nousevat. Lisäksi kehoon erittyy suurempi määrä nk. stressihormonia eli kortisolia. Stressiä aiheuttavan tilanteen väistyttyä hirvieläimet tarvitsevat pidemmän ajan palautuakseen. Jos tämä ei ole mahdollista ja saalistustilanne toistuu, eläin ei pääse palautumaan. Jos eläin ei pääse palautumaan, kroonistunut stressi voi aiheuttaa hirvelle rytmihäiriöitä, sydäninfarktin tai sydänmyopatian. Jos ruumiinlämpö ei pääse sekään laskemaan, voi se puolestaan aiheuttaa kuolemaankin johtavia elinten vajaatoimintoja. Korkeimmat sykkeet ja ruuminlämpötilat mitattiin tutkimuksissa hirvellä silloin, kun hirveä jahdattiin koiralla.

Metsästyskausi ajoittuu osittain päällekkäin hirvieläinten kiima-ajan kanssa. Stressi voi vaikuttaa jopa niin, ettei hirvieläimelle tule kiimaa ollenkaan tai se ajoittuu myöhäisempään ajankohtaan. Kun vasat syntyvät myöhemmin kesällä, heidän selviytymisensä talven yli on huonompaa. Siten metsästyksen vaikutukset ovat hyvin kauaskantoisia ja populaatiovaikutukset negatiivisia monin eri tavoin.

Luonnonvarainen peto aiheuttaa hirvieläimelle stressiä, kyllä, siksi sinne ei enää ihmistä tarvita aiheuttamaan sitä lisää.