Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talonpoikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.
Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.
Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.
Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.
Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta.
Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.
Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.
Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.
Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Arska tehtaalla.👷♂️🏭
Demokrates ahtaalla. 😶🌫️
Hihii!😹👍
Mutta jokaisen tulisi sitä käyttää
Poistakaa aloitus, ei ole lainkaan sääntöihin liittyvää, kuuluu sdp palstalle.
Eikö yleinen ja yhtäläinen äänioikeus koskekaan Keskustaa vai miksi pitää poistaa?
Persuissa äänioikeus kuuluisi vain miehille. Naisten paikkana on nyrkin ja hellan väli.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-perussuomalaisten-kaupunginvaltuutettu-tuomittiin-vaimonsa-kuristamisesta/9107832
Koskee toki mutta se ei ole keskustan harjoittamaa politiikkaa joten aloitus kuuluu Maailman Menoa palstalle.
Voi paituli, sinä et määrää palstan julkaisupolitiikasta. Aloittaja kirjoittaa fiksusti ja äänioikeudesta keskustelu sopii aivan jokaiselle puolueelle.
Yritäpä itse tehdä edes joskus jokin järkevä aloitus. Pystytkö siihen?
Ilmoitin poistoo aloituksen. Keskustan palsta kuin vasemmiston palsta, ei tämäkään tänne kuulu. Mene Arska omalle palstallesi kehumaan omiasi vasemmistolaisia. Joko sielläkin dementia niin -näin vaivaa.
Siksi onkin tärkeää saada kaikki uurnille, että kansan tahto toteutuisi mahdollisimman tarkasti.
Älä jää kotiin vaalipäivänä.
Tämä koskee myös Keskustalaisia ja ihan minkä puolueen kannattajia tahansa. Kansan tahto, demokratia, toteutuu parhaiten kun mahdollisimman moni käy äänensä antamassa ensi huhtikuun 18. Runsaan puolen vuoden kuluttua.
Oli itsestään selvää, että SDP oli ainoa puolue, joka oli kirjannut yleisen äänioikeuden ohjelmaansa, sillä muita puolueitahan Suomessa ei vielä edes ollut. Porvarilliset puolueet perustettiin vasta 1905-1906 eli siinä vaiheessa, kun säätyvaltiopäivät olivat ryhtyneet valmistelemaan parlamentaarisen eduskunnan perustamista. Porvarilliset puolueet syntyivät siis käytännössä vaaliliitoiksi, jollainen SDP:stäkin luonnollisesti tuossa vaiheessa tuli.
No joo, säätyvaltiopäivien aikaankin puhuttiin kyllä vanhasuomalaisista ja nuorsuomalaisista, mutta puolueita ne eivät nykyisessä mielessä olleet.
Suomi oli viimeisiä kansakuntia, jotka siirtyivät säätyvaltiopäivistä parlamentteihin, joiden kokoonpano määräytyi demokratian pohjalta. Voimme olla kuitenkin ylpeitä, että Suomesta tuli samalla maailman ensimmäinen kansakunta, jossa naiset saivat paitsi äänestää, myös asettua ehdokkaaksi.
Hyvä aloitus ja muistuttaa meitä kaikkia äänioikeuden historiastamme.