Puhkaistaan ilmat pihalle

Jos rahastoja ja niiden kertymää pienennetään, niin sehän näkyy tietty tulevaisuudessa suurempina työeläkevakuutusmaksuina. Eli kohdistuu ainakin nyt nuorempaan työssäkäyviin ikäpolviin.

Ei ole missään sellaista ylimääräistä rahaa säilössä, jota voitaisiin käyttää ilman mitään seurauksia kenellekään.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Jos rahastoja ja niiden kertymää pienennetään, niin sehän näkyy tietty tulevaisuudessa suurempina työeläkevakuutusmaksuina. Eli kohdistuu ainakin nyt nuorempaan työssäkäyviin ikäpolviin.

Ei ole missään sellaista ylimääräistä rahaa säilössä, jota voitaisiin käyttää ilman mitään seurauksia kenellekään.

Työeläkerahastojen rajaton kasvattaminen näkyy NYT suurempina työeläkemaksuina.

NYT suurimmat Suomessa koskaan syntyneet sukupolvet ovat työeläkkeellä. NYT on ennätyksellisen korkea työttömyys.
SILTI työeläkerahastoja on vara kasvattaa 15-20 MILJARDIA JOKA VUOSI! Eikö nyt ole se "paha päivä", jota varten rahastoja on kasvatettu eikä aika varautua johonkin teoreettiseen ehkä vielä pahempaan päivään? Samalla kun valtio ajautuu velkakierteeseen.

Eikö muka valtion ajautuminen yhä pahempaan velkakierteeseen kohdistu tuleviin työssäkäyviin sukupolviin? Leikkauspolitiikalla on saatu aikaan paitsi talouden lama myös valtava määrä uutta lapsiperheköyhyyttä, joka vaikuttaa nykyisten nuorten elämään vuosikymmeniä, kuten 1990-luvun lamasta opimme.

Meillä olisi keino, jolla valtion taloutta voisi vakauttaa merkittävästi leikkaamatta kotimaista kysyntää ja kurjistamatta heikommassa asemassa olevia tai raunioittamatta terveydenhoitoa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Työeläkerahastojen rajaton kasvattaminen näkyy NYT suurempina työeläkemaksuina.

NYT suurimmat Suomessa koskaan syntyneet sukupolvet ovat työeläkkeellä. NYT on ennätyksellisen korkea työttömyys.
SILTI työeläkerahastoja on vara kasvattaa 15-20 MILJARDIA JOKA VUOSI! Eikö nyt ole se "paha päivä", jota varten rahastoja on kasvatettu eikä aika varautua johonkin teoreettiseen ehkä vielä pahempaan päivään? Samalla kun valtio ajautuu velkakierteeseen.

Eikö muka valtion ajautuminen yhä pahempaan velkakierteeseen kohdistu tuleviin työssäkäyviin sukupolviin? Leikkauspolitiikalla on saatu aikaan paitsi talouden lama myös valtava määrä uutta lapsiperheköyhyyttä, joka vaikuttaa nykyisten nuorten elämään vuosikymmeniä, kuten 1990-luvun lamasta opimme.

Meillä olisi keino, jolla valtion taloutta voisi vakauttaa merkittävästi leikkaamatta kotimaista kysyntää ja kurjistamatta heikommassa asemassa olevia tai raunioittamatta terveydenhoitoa.

Vuonna 2025 maksettiin työeläkkeinä 37,2 miljardia euroa. Eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 28,2 miljardia euroa. Loppu katetaan rahastojen tuotoilla.
Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, nuorimmat ovat 76-vuotiaita, joten heidän määränsä laskee voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Tilanne helpottuu hieman, mutta tiedossahan on, että syntyvyys on suorastaan romahtanut, joten työvoima edelleen supistuu eläkeläisiin nähden. Ja tätä ei voida korjata parhaassakaan tapauksessa seuraavien sukupolvien aikana, koska synnyttävä ikäluokka on jo niin pieni. Maahanmuutto on käytännössä ainoa keino, mutta sekään ei ole ongelmatonta.
Tilanne siten jatkuu eli työeläkevakuutusnaksun suuruus oleellisesti riippuu rahastojen tuotoista, koska työvoiman ja eläkeläisten määrällisten suhde ei oleellisesti muutu. Jos rahastoja ei kasvateta, niin ei myöskään tuotto kasva ja se näkyy heti työeläkevakuutusmaksuissa tuleville yhä pieneneville sukupolville. Eli nykypolvet siirtäisivät maksurasitetta tuleville sukupolville. Näinhän on käynyt osin suurten ikäluokkien kanssa ja sitä on kritisoitu aika ajoin kovastikin.

Työttömyyshän tänään vain pahentaa, paitsi nyt, myös tulevaisuudessa, kun kertymät jäävät vajaaksi eikä rahastojajakaan kerry samaa tahtia.
Työeläkejärjestelmä ja siinä olevat rahastot eivät ole syypää valtion velkaantumiseen, ei leikkauksiin, ei lapsiperheköyhyyteen, ei köyhimpien kurjistumiseen. Työeläkejärjestelmä on itsessään velaton eikä tarvitse valtion verorahoja (poikkeuksena yrittäjien ja maatalousyrittäjiä eläkejärjestelmien, joissa rahastointi ei ole ja niissä on myös eläkekatto. Noita tuetaan verovaroin. Muutamilla sadoilla miljoonilla).

Tottakai rahastointiastetta voidaan pienentää ja se näkyisi hieman hieman pienempinä nykysukopolvien työeläkevakuutusmaksuissa. Itse asiassa näin joo onkin tehty aiemmin, muistaakseni edellisen isomman laman aikana.
Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan missä ole, jota voitaisiin omia ilman, etteikö se jossain näkyisi.

En kyllä mitenkään osaa syyllistää työeläkejärjestelmää valtiotalouden velkaongelmaan enkä muihinkaan ongelmiin. Itse asiassa päinvastoin. Itsenäisenä, velattomana, omillaan toimeentulevaa se vähentää oleellisesti valtiovallalle tarvetta veroilla kustannettavien sosiaalitukien käyttöön. Lisäksi se tuottaa valtiovallalle verotuloja, kun eläkeläiset maksavat ansiotuloveroa työeläkkeistään.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Vuonna 2025 maksettiin työeläkkeinä 37,2 miljardia euroa. Eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 28,2 miljardia euroa. Loppu katetaan rahastojen tuotoilla.
Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, nuorimmat ovat 76-vuotiaita, joten heidän määränsä laskee voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Tilanne helpottuu hieman, mutta tiedossahan on, että syntyvyys on suorastaan romahtanut, joten työvoima edelleen supistuu eläkeläisiin nähden. Ja tätä ei voida korjata parhaassakaan tapauksessa seuraavien sukupolvien aikana, koska synnyttävä ikäluokka on jo niin pieni. Maahanmuutto on käytännössä ainoa keino, mutta sekään ei ole ongelmatonta.
Tilanne siten jatkuu eli työeläkevakuutusnaksun suuruus oleellisesti riippuu rahastojen tuotoista, koska työvoiman ja eläkeläisten määrällisten suhde ei oleellisesti muutu. Jos rahastoja ei kasvateta, niin ei myöskään tuotto kasva ja se näkyy heti työeläkevakuutusmaksuissa tuleville yhä pieneneville sukupolville. Eli nykypolvet siirtäisivät maksurasitetta tuleville sukupolville. Näinhän on käynyt osin suurten ikäluokkien kanssa ja sitä on kritisoitu aika ajoin kovastikin.

Työttömyyshän tänään vain pahentaa, paitsi nyt, myös tulevaisuudessa, kun kertymät jäävät vajaaksi eikä rahastojajakaan kerry samaa tahtia.
Työeläkejärjestelmä ja siinä olevat rahastot eivät ole syypää valtion velkaantumiseen, ei leikkauksiin, ei lapsiperheköyhyyteen, ei köyhimpien kurjistumiseen. Työeläkejärjestelmä on itsessään velaton eikä tarvitse valtion verorahoja (poikkeuksena yrittäjien ja maatalousyrittäjiä eläkejärjestelmien, joissa rahastointi ei ole ja niissä on myös eläkekatto. Noita tuetaan verovaroin. Muutamilla sadoilla miljoonilla).

Tottakai rahastointiastetta voidaan pienentää ja se näkyisi hieman hieman pienempinä nykysukopolvien työeläkevakuutusmaksuissa. Itse asiassa näin joo onkin tehty aiemmin, muistaakseni edellisen isomman laman aikana.
Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan missä ole, jota voitaisiin omia ilman, etteikö se jossain näkyisi.

En kyllä mitenkään osaa syyllistää työeläkejärjestelmää valtiotalouden velkaongelmaan enkä muihinkaan ongelmiin. Itse asiassa päinvastoin. Itsenäisenä, velattomana, omillaan toimeentulevaa se vähentää oleellisesti valtiovallalle tarvetta veroilla kustannettavien sosiaalitukien käyttöön. Lisäksi se tuottaa valtiovallalle verotuloja, kun eläkeläiset maksavat ansiotuloveroa työeläkkeistään.

Entäpä tää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14208065/s-asuntorahasto

Anonyymi00011 kirjoitti:

Vuonna 2025 maksettiin työeläkkeinä 37,2 miljardia euroa. Eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 28,2 miljardia euroa. Loppu katetaan rahastojen tuotoilla.
Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, nuorimmat ovat 76-vuotiaita, joten heidän määränsä laskee voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Tilanne helpottuu hieman, mutta tiedossahan on, että syntyvyys on suorastaan romahtanut, joten työvoima edelleen supistuu eläkeläisiin nähden. Ja tätä ei voida korjata parhaassakaan tapauksessa seuraavien sukupolvien aikana, koska synnyttävä ikäluokka on jo niin pieni. Maahanmuutto on käytännössä ainoa keino, mutta sekään ei ole ongelmatonta.
Tilanne siten jatkuu eli työeläkevakuutusnaksun suuruus oleellisesti riippuu rahastojen tuotoista, koska työvoiman ja eläkeläisten määrällisten suhde ei oleellisesti muutu. Jos rahastoja ei kasvateta, niin ei myöskään tuotto kasva ja se näkyy heti työeläkevakuutusmaksuissa tuleville yhä pieneneville sukupolville. Eli nykypolvet siirtäisivät maksurasitetta tuleville sukupolville. Näinhän on käynyt osin suurten ikäluokkien kanssa ja sitä on kritisoitu aika ajoin kovastikin.

Työttömyyshän tänään vain pahentaa, paitsi nyt, myös tulevaisuudessa, kun kertymät jäävät vajaaksi eikä rahastojajakaan kerry samaa tahtia.
Työeläkejärjestelmä ja siinä olevat rahastot eivät ole syypää valtion velkaantumiseen, ei leikkauksiin, ei lapsiperheköyhyyteen, ei köyhimpien kurjistumiseen. Työeläkejärjestelmä on itsessään velaton eikä tarvitse valtion verorahoja (poikkeuksena yrittäjien ja maatalousyrittäjiä eläkejärjestelmien, joissa rahastointi ei ole ja niissä on myös eläkekatto. Noita tuetaan verovaroin. Muutamilla sadoilla miljoonilla).

Tottakai rahastointiastetta voidaan pienentää ja se näkyisi hieman hieman pienempinä nykysukopolvien työeläkevakuutusmaksuissa. Itse asiassa näin joo onkin tehty aiemmin, muistaakseni edellisen isomman laman aikana.
Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan missä ole, jota voitaisiin omia ilman, etteikö se jossain näkyisi.

En kyllä mitenkään osaa syyllistää työeläkejärjestelmää valtiotalouden velkaongelmaan enkä muihinkaan ongelmiin. Itse asiassa päinvastoin. Itsenäisenä, velattomana, omillaan toimeentulevaa se vähentää oleellisesti valtiovallalle tarvetta veroilla kustannettavien sosiaalitukien käyttöön. Lisäksi se tuottaa valtiovallalle verotuloja, kun eläkeläiset maksavat ansiotuloveroa työeläkkeistään.

"Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan missä ole, jota voitaisiin omia ilman, etteikö se jossain näkyisi."

Työeläkkeitä maksettiin todellakin se n. 37,3 miljardia, mutta siitä 5,5 miljardia oli valtion suoraan maksamia työeläkkeitä joita ei ole tarkoituskaan kattaa työeläkemaksuilla eikä rahastojen tuotolla. "Aitoja" työeläkkeitä maksettiin siis 31.8 miljardia ja samaan aikaan rahastoitiin 15 "ylimääräistä". Järjestelmä tuotti siis liki 50% enemmän kuin mitä kulut oli.

Missä vaiheessa tuon on kuviteltu kääntyvän niin, että menot ovat suuremmat kuin tulot? Vai onko missään? Nyt me kuppaamme koko ajan rahaa pois kansantaloudesta etupäässä ulkomaille sijoitettavaksi rahastoihin, joita ei koskaan ole tarkoitus käyttää? Ja samalla valtio ottaa valtavasti velkaa ja murehtii miten kotimaiseen kysyntään saisi vaihtia.

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan missä ole, jota voitaisiin omia ilman, etteikö se jossain näkyisi."

Työeläkkeitä maksettiin todellakin se n. 37,3 miljardia, mutta siitä 5,5 miljardia oli valtion suoraan maksamia työeläkkeitä joita ei ole tarkoituskaan kattaa työeläkemaksuilla eikä rahastojen tuotolla. "Aitoja" työeläkkeitä maksettiin siis 31.8 miljardia ja samaan aikaan rahastoitiin 15 "ylimääräistä". Järjestelmä tuotti siis liki 50% enemmän kuin mitä kulut oli.

Missä vaiheessa tuon on kuviteltu kääntyvän niin, että menot ovat suuremmat kuin tulot? Vai onko missään? Nyt me kuppaamme koko ajan rahaa pois kansantaloudesta etupäässä ulkomaille sijoitettavaksi rahastoihin, joita ei koskaan ole tarkoitus käyttää? Ja samalla valtio ottaa valtavasti velkaa ja murehtii miten kotimaiseen kysyntään saisi vaihtia.

Valtiohan siirtyi vakuutuspihjaiseen työeläkejärjestelmään vasta myöhemmin, olikos se nyt 90-luvun alussa. Sitä ennen valtion eläkkeet maksettiin suoraan valtion budjetista eli veroista. Nuo lienevät niitä eläkerahoja, jotka on ’kerrytetty’ ajalta ennen tuota. Niistähän ei aikanaan ole maksettu vakuutusmaksuja, joten rahat maksetaan edelleen veroista niin kauan kuin henkilöitä on elossa, jotka ovat työskennelleet valtiolla ennen tuota 90-luvun alun siirtoa vakuutusjärjestelmäön. Siis kauan.

Olet siis sitä mieltä, että myös palkansaajien työeläkejärjestelmän olisi siirryttävä puhtaasti jakojärjestelmään? Niinkuin nykyiset yrittäjäeläkkeet ja valtion eläkkeet ennen tuota 90-luvun alun siirtoa vakuutukseen.
Mikäs siinä, mutta on hyvä muistaa, että nyt puhtaasti jakojärjelmäpohjaiset yrittäjäeläkkeet eivät selviydy ilman satojen miljoonien valtion tukea.
Nyt kerättävä rahasto-osuus helpottaa tulevaisuuden vakuutusmaksupaineita ja on yleisestikin puskureita suurille muutoksille.
Eli nykypolvi maksaa omien tulevien eläkkeittensä osalta osan itse. Jakojärjestelmässä tulevat sukupolvet maksaisaisivat kaiken.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Valtiohan siirtyi vakuutuspihjaiseen työeläkejärjestelmään vasta myöhemmin, olikos se nyt 90-luvun alussa. Sitä ennen valtion eläkkeet maksettiin suoraan valtion budjetista eli veroista. Nuo lienevät niitä eläkerahoja, jotka on ’kerrytetty’ ajalta ennen tuota. Niistähän ei aikanaan ole maksettu vakuutusmaksuja, joten rahat maksetaan edelleen veroista niin kauan kuin henkilöitä on elossa, jotka ovat työskennelleet valtiolla ennen tuota 90-luvun alun siirtoa vakuutusjärjestelmäön. Siis kauan.

Olet siis sitä mieltä, että myös palkansaajien työeläkejärjestelmän olisi siirryttävä puhtaasti jakojärjestelmään? Niinkuin nykyiset yrittäjäeläkkeet ja valtion eläkkeet ennen tuota 90-luvun alun siirtoa vakuutukseen.
Mikäs siinä, mutta on hyvä muistaa, että nyt puhtaasti jakojärjelmäpohjaiset yrittäjäeläkkeet eivät selviydy ilman satojen miljoonien valtion tukea.
Nyt kerättävä rahasto-osuus helpottaa tulevaisuuden vakuutusmaksupaineita ja on yleisestikin puskureita suurille muutoksille.
Eli nykypolvi maksaa omien tulevien eläkkeittensä osalta osan itse. Jakojärjestelmässä tulevat sukupolvet maksaisaisivat kaiken.

"Nuo lienevät niitä eläkerahoja, jotka on ’kerrytetty’ ajalta ennen tuota (vakuutuspohjaiseen malliin siirtymistä).

Ne ovat käsittääkseni myös työeläkkeitä jotka ovat kertyneet tekemättä työtä eli työttömyyskorvauksista, opiskelusta, äitiyspäivärahasta jne. kertynyttä työeläkettä.
Kaikki henkilöt jotka ovat työskennelleet valtiolla ennen vuotta 1990 eivät ole vielä edes eläkkeellä - saati manan majoilla.

"Olet siis sitä mieltä, että myös palkansaajien työeläkejärjestelmän olisi siirryttävä puhtaasti jakojärjestelmään?"

Järjestelmähän on "jakoperusteinen" siinä mielessä, että kaikki mitä työeläkemaksuja maksetaan menee eläkkeisiin eikä edes riitä. Mutta kun rahastoja on 290 miljardia, niin ne tuottavat luokkaa 20 miljardia (joskus enemmän tai joskus vähemmän) ja työeläkejärjestelmän tulot ovat edelleen paljon suuremmat kuin menot.

Yllä juuri kerrottiin, että työeläkejärjestelmä on tuottanut 15-20 miljardia ylijäämää joka vuosi.
Maksutuloa pienennetään 5 miljardia, niin teoriassa ylijäämää on enää "vain" 10-15 miljardia.
Mutta kun juuri kolmikannassa on sovittu, että työeläkerahastojen osakepainoa saa kasvattaa, jolloin tuotto keskimäärin nousee, niin todennäköisesti ylijäämä on edelleen keskimäärin 15-20 miljardia.
Eli rahastot kasvavat edelleen inflaatiota nopeammin.

"Nyt kerättävä rahasto-osuus helpottaa tulevaisuuden vakuutusmaksupaineita ja on yleisestikin puskureita suurille muutoksille."

Mitkä ovat suurempia muutoksia kuin suurimpien koskaan Suomessa syntyneiden ikäpolvien siirtyminen eläkkeelle? Siihen ei ole tarvittu lainkaan rahastojen pääomaa, vaan päin vastoin samalla kun suuret ikäluokat ovat nostaneet eläkettä, työeläkerahastot ovat kasvaneet 150 miljardia (vuoden 2010 jälkeen).
Toistan: SATAVIISIKYMMENTÄ MILJARDIA (150.000.000.000e).

Nykyinen malli tarkoittaa, että maksamalla liian suuria työeläkemaksuja kansantaloudesta pumpataan koko ajan valtavasti rahaa työeläkerahastoihin, jotta joku päivä ehkä 50 ehkä 75 vuoden kuluttua se sukupolvi saisi eläkkeensä ilman mitään maksuja. Nykysukupolvia köyhdytetään että joskus ehkä on todella helppoa. Onko tämä "sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta?"

Yhden määritelmän mukaan idiootti on henkilö joka toimii samalla tavalla kuin aikaisemminkin, mutta kuvittelee, että lopputulos olisi jotain ihan muuta kuin aikaisemmin.

Purran ja Orpon hyätuloisia suosiva ja köyhiä kurittava talouspolitiikka on johtanut siihen, että tämän hallituskauden aikana Suomen talouskehitys tulee olemaan EU:n heikonta. Nyt hehkutetaan jonkun yksittäisen kvartaalin "menestystä" ja yritetään unohtaa, että kokonaisuutena hallituskausi on ollut katastrofi.

Ongelma on, että isopalkkaisten kulutukseen ei lisätulot juurikaan vaikuta. Rahat menee ulkomaanmatkoihin, sijoituksiin (enimmäkseen ulkomaille) jne. Sen sijaan pienituloisimpien kuristus vähentää suoraan kotimaista kysyntää, koska heidän tulonsa menevät suoraan kulutukseen.

Kyllä, ja ovat saaneet myös talouden kääntymään parempaan päin.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Kyllä, ja ovat saaneet myös talouden kääntymään parempaan päin.

Orpon hallituksen ajan talouskehitys Suomessa tulee olemaan todennäköisesti EU:n huonoin. Talous on ollut paljon muita pahemmassa laskussa ja nyt yhden tai kahden kvartaalin kasvu ei mitenkään ota kiinni sitä jälkeenjääneisyyttä, jota leikkauspolitiikalla on saatu aikaan.

Ja mitä tuo uudistus koski? Työeläkerahastot (joiden pääoma on 290 MILJARDIA) saavat ottaa enemmän riskiä.

Suurempi riski näkyy suurempana tuottona ja suurempi tuotto PITÄISI näkyä alempina eläkemaksuina.

Palkansaajien eläkemaksun alennus ja vastaava palkkaveron korotus ovat VÄHITEN HAITALLINEN tapa tasapainottaa valtion taloutta. Sillä saisi helposti vaikka 5 miljardin tasapainotuksen aikaan, jos luovuttaisiin maanisesta innosta kasvattaa työeläkerahastoja.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ja mitä tuo uudistus koski? Työeläkerahastot (joiden pääoma on 290 MILJARDIA) saavat ottaa enemmän riskiä.

Suurempi riski näkyy suurempana tuottona ja suurempi tuotto PITÄISI näkyä alempina eläkemaksuina.

Palkansaajien eläkemaksun alennus ja vastaava palkkaveron korotus ovat VÄHITEN HAITALLINEN tapa tasapainottaa valtion taloutta. Sillä saisi helposti vaikka 5 miljardin tasapainotuksen aikaan, jos luovuttaisiin maanisesta innosta kasvattaa työeläkerahastoja.

Erittäin hyvä ehdotus ja palkkanauhan summa ei muutu miksikään.

Kiinteistörahastoihin ovat sijoittaneet ihmiset jotka kuvittelevat, että suhdanneherkkä sijoituskohde muuttuu likvidimmäksi, kun sen päälle laitetaan rahasto kuluineen.

Joskus tyhmyydestä sakoitetaan. Nyt oli sellainen kerta.

5 miljardia....10 miljardia voisi ottaa kevyesti.

Anonyymi00020 kirjoitti:

5 miljardia....10 miljardia voisi ottaa kevyesti.

Ja sen voi toteuttaa nopeasti. Vaikka huomisesta alkaen.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Ja sen voi toteuttaa nopeasti. Vaikka huomisesta alkaen.

Nyt tarvitaan päätöksiä!