Oletko menettänyt kaivattusi luottamuksen?
Onko siihen oikea syy?
Luuletko, että olisi mahdollista korjata tilanne ja aiotko tehdä sille jotain?
Onko siihen oikea syy?
Luuletko, että olisi mahdollista korjata tilanne ja aiotko tehdä sille jotain?
Luotettavuus
Anonyymi-ap
30299
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
En tiedä, oliko hänellä koskaan kunnollista luottamusta minuun. Hän epäili minua usein asioista, joihin en ollut syyllistynyt, vaikka yritin olla hänelle avoin ja rehellinen.
Lopulta kävi niin, että minäkin menetin luottamukseni siihen, että hän pysyisi rinnallani. Hän lähti ja katkaisi yhteyden kokonaan.
Luottamuksen pitäisi olla molemminpuolista. Ei riitä, että toinen joutuu jatkuvasti vakuuttamaan omaa luotettavuuttaan, jos toinen ei itse pysty tarjoamaan samaa turvaa.
Totta.
yritin olla hänelle avoin ja rehellinen.
En tiedä, luottiko hän minuun koskaan täysin. Minua epäiltiin uskottomuudesta, epärehellisyydestä ja monesta muustakin asiasta, vaikka en mielestäni antanut siihen aihetta.
Lopulta minäkin aloin menettää luottamustani häneen ja siihen, että hän todella haluaisi pysyä rinnallani.
Olisiko tilanne korjattavissa? Ehkä, jos molemmat sitä aidosti haluaisivat. Minä olisin ollut valmis keskustelemaan, selvittämään väärinkäsitykset ja tunnustamaan myös omat virheeni.
Mutta toinen lähti ja katkaisi yhteyden. Olen yrittänyt tavoittaa häntä, tuloksetta. En voi yksin korjata suhdetta, johon tarvitaan kaksi ihmistä.
Luottamus ei voi olla sitä, että toinen joutuu jatkuvasti todistamaan omaa luotettavuuttaan ja samalla elämään epävarmuudessa siitä, voiko itse luottaa toiseen.
Vaikeita asioita, jos molemmilla on se oma kokema, joka poikkeaa toisen kokemasta? Minusta näissä on aina parasta se ennalta ehkäiseminen, ettei eripura- kupla kasva sellaiseksi, ettei asioista voi enää puhua toisen kanssa.
Itse olen ollut kans tällainen, et puhumattomuus kasvattaa kuplan kohtuuttomaksi, jonka jälkeen on vaikea asiaan palata ja jos on kaksi tällaista niin erohan siitä syntyy väistämättä.
Olettamukset toisen käytöksestä itseä kohtaan kohtuuttomina ovat jo selvä merkki siitä, että ongelmia on odotettavissa? Väärin ymmärtäminen on aina helpompaa kuin halu ymmärtää toisen tekemisiä, varsinkin, jos ne eivät ole itselle mieleen.
Tilanteita on aina hyvä pohtia ennalta, jos kokee toisen merkitykselliseksi itselle. Arvokasta ei kannata menettää omilla hölmöilyillään, koska hinta voi olla todella kova lopuksi.
Todellisen arvon ymmärtää vasta sitten, kun sen on menettänyt lopullisesti. Oma isä oli hyvä esimerkki siitä, hän oli huono isä lapsilleen, huono mies vaimolleen ja ehkä tajusi sen sitten lopuksi ennen kuolemaansa?
Lapset saimme tietää sen jo aiemmin, kun tulevat naisystävät toivat julki asioita, joita isämme vertaili heissä äitiimme, että miksi he eivät voi olla samanlaisia kuin äitimme, johon isämme oli tottunut alistamaan äitimme?
Nyt nämä viestin lähettäjät sinnikkäästi lähestyvät minua poisto ja esto yrityksistä huolimatta ja oikeesti juoksen niitä karkuun
Me ollaan vasta luottamuksen rakentamisvaiheessa. Olisikin aika "saavutus" jos olisi menettänyt luottamuksen ennenkuin varsinainen seurustelu on edes alkanut.
Aion nostaa asian heti avoimeen keskusteluun jos seurusteluvaiheessa tulee jotain epäselvyyksiä. Yleensä on mahdoton selvittää liian kauan hautuneita ongelmia ja avoimuus ehkäisee muutenkin epäluuloja.
Hän vaikuttaa avoimelta ihmiseltä enkä usko että meille tulee kovin helposti luottamusongelmia. Yhtä muuta seikkaa mietin sen sijaan vähän mutta sekin selviää todennäköisesti ajan kanssa.
Kyllä luottamuksen voi menettää ennen seurustelua! Kyllä siinä tutustumis- ja kiinnostumisvaiheessa jo annetaan se kuva itsestä.
Näin voi käydä kokemattomuuttaan? Jännitteitä on aina ilmassa aluksi, jollei sitten ole Don Juan, joka syvän kokemuksen perusteella tietää, miten naisia hyvä käsitellä, että saa haluamansa.
Kuitenkin luottamus syntyy irl teoista. Ennen suhdetta ei ole juuri mahdollisuutta tekoihin. Sanojen ja etäyhteyden kautta ei voi luoda oikeaa luottamusta. Esim. hyväksikäyttävät ihmiset ovat sellaisia, että he mielellään antavat valtavan hyvän kuvan itsestään etänä, mutta sitten tosielämän teot voivat olla ihan toisesta laidasta.
Kun toisilla kaikki tapahtuu ihan siellä irl, ei etäyhteydellä, vaikka täällä kirjoitteleekin.
Jos olisin menettänyt, hän ei olisi kaivattu enää.
Tämä kysymys koskee sitä onko kaivattusi menettänyt luottamuksen sinuun.
Pahoittelut. Luin väärin.
Tuota sinun pitää kysyä kaivatultani, eikä minulta.
En kysynyt juuri sinulta, vaan kaikilta, jotka kysymykseen osaavat ja haluavat vastata.
Voi hyvänen aika. En olettanutkaan, että kysyit JUURI MINULTA. Tuo on yleinen toteamus.
Ymmärrät varmasti, että jos haluat tietää mitä joku ajattelee, on paras kysyä häneltä suoraan eikä välilkäden kautta. Ei ole mitään järkeä kysellä palstalla mitä joku muu ajattelee jonkun muun ajattelevan.
No voi nyyh... olen pahoillani, ettei tämä kysymys ollut sinun mieleen.
Ei nyyhkimiselläsi ole minulle mitään väliä.
Toivottavasti eräät alkaa sisäistää viimein nk ultimate betrailin mittasuhteet. Säälittää
Mitä siihen on sisältynyt?
No ainakin joukkoampuminen omaan lahkeeseen ihan itse. Et löydä tästä individuaalista sinuun ja häneen liittyvää narratiivia tms, monta rupikonnaa kyseessä
Miksi ovat toimineet niin?
Miksi esim jeppe juo. Emt. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja tiivistyy uudemmankin kerran ja sitten taas ja taas. TT
Niin, miksi Jeppe sitten juo 🤔
En näe siihen mitään syytä.
Ilmeisesti olen. Syy oli sekasotku. Uskon, että voisimme panna välit kuntoon, jos vain pääsisimme rauhalliseen paikkaan kahdestaan.
Jotkuthan just panee välit sotkuun.
Oikea syy oli. Mutta ei avautunut tilaisuutta sen auki keskustelemiseen . Surullista.
Niin, monestihan se tilaisuus pitää aivan itse järjestää 🙄
Emmehän me ole olleet irl useampaan vuoteen edes tekemisissä. Joskus vaan vilauksen nähnyt. En minä hänen asioistaa ole tähän päivään mennessä kenenkään kanssa puhunut. Lähinnä joskun omista tunteista häntä kohtaa joskus nuorena. Enkä ole tästäkään kellekään puhunut. Niin en oikein tiedä. En tiedä kuinka toinen minut kokee vai kokeeko mitenkää. Enimäkseen realistisesti ajatelen et olin hänelle hetken ihastus jonka jo unohtanutkin.