Ylellä löytyy Ulla Järven kolumni:
Sote-alueiden irtisanomiset kertovat siitä, että meillä on valtakunnallinen kriisi
Palkkoja halutaan periä takaisin ja työsuhde-eduista luovutaan yksi kerrallaan. Joko hyvinvointialueilla on lyöty hanskat tiskiin johtamisessa, Järvi kysyy.
Syksyn uutiset hyvinvointialueilta ovat karmeita.
Keusote Keski-Uudellamaalla aloitti jälleen yt-neuvottelut, ja vähennystarve on 120 henkilötyövuotta.
Siun sote Pohjois-Karjalassa aloitti yt-neuvottelut syyskuun alussa, ja säästötarve on 15 miljoonaa euroa eli käytännössä 150 työntekijää vähemmän. Tiedotus ontui: tehyläisten koordinoiva luottamusmiesedustaja luki yt-neuvottelujen alkamisesta sanomalehti Karjalaisesta.
Keski-Suomen hyvinvointialue aloitti elokuussa historiansa yhdeksännet yt-neuvottelut. Vähennystarve on enintään 570 henkilötyövuotta. Kesken yt-neuvottelujen Keski-Suomessa vain 150 päivää virassa ollut johtaja Piia Vuorela erosi.
Yt-neuvotteluita on parhaillaan menossa tai juuri päättynyt eri puolilla maata. Tämän kirjoituksen enimmäismitta ei riittäisi kaikkien neuvottelujen tarkempaan kuvaukseen.
Tyydytään luetteloon Ylen juttujen perusteella: Pohde päätti Pohjois-Pohjanmaalla juuri ”jättimäiset” neuvottelut, Soite Keski-Pohjanmaalla päätti ”suuret” yt:t, Kainuu päätti neuvottelunsa, Etelä-Pohjanmaa puolestaan aloitti ”kaikessa hiljaisuudessa”, Kymenlaaksokin aloitti omansa, Pirkanmaa aloitti ”jo neljännet yt:t tänä vuonna”, Itä-Uudellamaalla esitetään neuvotteluiden aloittamista. Pohjois-Savon hyvinvointialue vähentää henkilöstöään pysyvästi 212 henkilötyövuoden verran.
Tämän kirjoituksen enimmäismitta ei riittäisi kaikkien yt-neuvottelujen tarkempaan kuvaukseen.
Toteutuessaan hyvinvointivaltioksi itseään kutsuvassa Suomessa irtisanotaan tuhansia ja tuhansia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kovimmille joutuvat ne ammattiryhmät, joita on eniten eli sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Irtisanomisilta parhaiten suojassa ovat lääkärit, mutta heidänkin työnkuvansa tai toimipaikkansa saattavat muuttua.
Myös yksityisellä sektorilla on ollut jatkuvia lomautuksia ja irtisanomisia, ja kokonaisia yrityksiä on kaatunut. Populistipoliitikot kuitenkin ilakoivat nimenomaan julkisen sektorin irtisanomisilla tajuamatta, että jokainen tarvitsee joskus apua tai hoitoa.
Pienipalkkaiset sote-ammattilaisetkin ovat tärkeitä kuntataloudelle, koska heidän veroistaan valtaosa menee nimenomaan kunnallisverojen maksuun.
Hyvinvointialueet ovat lakien ja lainsäätäjien eli eduskunnan puristuksessa, kun rahaa ei löydy. Mutta vajetta on myös taidoissa johtaa ihmisiä ja ylläpitää luottamusta vaikeissa oloissa.
Jokainen tarvitsee joskus apua tai hoitoa.
Keski-Suomessa aiotaan kasvattaa työssäkäyntialuetta niin, että työpiste voidaan osoittaa sadan kilometrin päästä. Pohjois-Savossa yt-neuvotteluiden seurauksena katoavat paitsi työkaverit, myös Epassi-edut ja palkitsemisvarat.
Kaikkein häijyimmän nöyryytyskeinon hyvinvointialueet ovat kehittäneet sote-uudistuksen alkuaikojen virheistään. Pahoittelen ilmaisuani; kyse on siis palkantarkistuksista, joiden seurauksena työnantaja huomaa sijoittaneensa ihmisiä vääriin palkkaryhmiin. Viime aikoina näitä ”liikaa maksettuja palkkoja”, on haluttu periä takaisin. Tosin esimerkiksi HUS-yhtymässä takaisinperintä on keskeytetty.
HUS-yhtymän johto perustelee perintää työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla. Mutta henkilöstöpolitiikassa yksiulotteinen tasapuolisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin oikeudenmukaisuus. Lain mukaan työnantajan virhe maksatetaan työntekijöillä, eikä vastuuseen joudu virheen tekijä, vaan virheen kohde.
Yksiulotteinen tasapuolisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin oikeudenmukaisuus.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) puolestaan irtisanoi 58 työntekijää, mutta luistaa nyt Helsingin Sanomien mukaan takaisinottovelvoitteestaan hankkimalla irtisanottujen työpanosta ostopalveluina muun muassa Terveystalolta.
Tällainen toiminta rikkoo sitä psykologista sopimusta, jolla kuvataan työntekijän ja työnantajan välistä vastavuoroista suhdetta, sanatonta sopimusta, jossa molemmat antavat ja saavat. Työntekijälle tärkeää on muukin kuin palkka. Tärkeäksi koetaan myös mahdollisuus toteuttaa itseään ja kokea arvostusta. Tästä muodostuu molemminpuolinen luottamus, josta työnantajat rimpuilevat nyt irti.
Miten ihmeessä työntekijät jaksavat kokea työnimua, selviytyä ylipitkistä työvuoroista, vaihtaa tehtäviään ja kohdella potilaita ammattitaidolla, jopa ystävällisesti?
Olen kysynyt tätä kohta kaikilta tutuiltani, jotka hyvinvointialueilla työskentelevät. ”Meillä vain on niin hyvä työporukka”, he vastaavat kuin yhdestä suusta. Nyt tämä viimeinenkin jaksamisen säie ollaan valmiita katkaisemaan.
Ulla Järvi
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, joka toivoo, että koulutettu ammattilainen kohtaisi aina arvostusta
https://yle.fi/a/74-20251429
Sote-alueiden irtisanomiset kertovat siitä, että meillä on valtakunnallinen kriisi
Palkkoja halutaan periä takaisin ja työsuhde-eduista luovutaan yksi kerrallaan. Joko hyvinvointialueilla on lyöty hanskat tiskiin johtamisessa, Järvi kysyy.
Syksyn uutiset hyvinvointialueilta ovat karmeita.
Keusote Keski-Uudellamaalla aloitti jälleen yt-neuvottelut, ja vähennystarve on 120 henkilötyövuotta.
Siun sote Pohjois-Karjalassa aloitti yt-neuvottelut syyskuun alussa, ja säästötarve on 15 miljoonaa euroa eli käytännössä 150 työntekijää vähemmän. Tiedotus ontui: tehyläisten koordinoiva luottamusmiesedustaja luki yt-neuvottelujen alkamisesta sanomalehti Karjalaisesta.
Keski-Suomen hyvinvointialue aloitti elokuussa historiansa yhdeksännet yt-neuvottelut. Vähennystarve on enintään 570 henkilötyövuotta. Kesken yt-neuvottelujen Keski-Suomessa vain 150 päivää virassa ollut johtaja Piia Vuorela erosi.
Yt-neuvotteluita on parhaillaan menossa tai juuri päättynyt eri puolilla maata. Tämän kirjoituksen enimmäismitta ei riittäisi kaikkien neuvottelujen tarkempaan kuvaukseen.
Tyydytään luetteloon Ylen juttujen perusteella: Pohde päätti Pohjois-Pohjanmaalla juuri ”jättimäiset” neuvottelut, Soite Keski-Pohjanmaalla päätti ”suuret” yt:t, Kainuu päätti neuvottelunsa, Etelä-Pohjanmaa puolestaan aloitti ”kaikessa hiljaisuudessa”, Kymenlaaksokin aloitti omansa, Pirkanmaa aloitti ”jo neljännet yt:t tänä vuonna”, Itä-Uudellamaalla esitetään neuvotteluiden aloittamista. Pohjois-Savon hyvinvointialue vähentää henkilöstöään pysyvästi 212 henkilötyövuoden verran.
Tämän kirjoituksen enimmäismitta ei riittäisi kaikkien yt-neuvottelujen tarkempaan kuvaukseen.
Toteutuessaan hyvinvointivaltioksi itseään kutsuvassa Suomessa irtisanotaan tuhansia ja tuhansia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kovimmille joutuvat ne ammattiryhmät, joita on eniten eli sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Irtisanomisilta parhaiten suojassa ovat lääkärit, mutta heidänkin työnkuvansa tai toimipaikkansa saattavat muuttua.
Myös yksityisellä sektorilla on ollut jatkuvia lomautuksia ja irtisanomisia, ja kokonaisia yrityksiä on kaatunut. Populistipoliitikot kuitenkin ilakoivat nimenomaan julkisen sektorin irtisanomisilla tajuamatta, että jokainen tarvitsee joskus apua tai hoitoa.
Pienipalkkaiset sote-ammattilaisetkin ovat tärkeitä kuntataloudelle, koska heidän veroistaan valtaosa menee nimenomaan kunnallisverojen maksuun.
Hyvinvointialueet ovat lakien ja lainsäätäjien eli eduskunnan puristuksessa, kun rahaa ei löydy. Mutta vajetta on myös taidoissa johtaa ihmisiä ja ylläpitää luottamusta vaikeissa oloissa.
Jokainen tarvitsee joskus apua tai hoitoa.
Keski-Suomessa aiotaan kasvattaa työssäkäyntialuetta niin, että työpiste voidaan osoittaa sadan kilometrin päästä. Pohjois-Savossa yt-neuvotteluiden seurauksena katoavat paitsi työkaverit, myös Epassi-edut ja palkitsemisvarat.
Kaikkein häijyimmän nöyryytyskeinon hyvinvointialueet ovat kehittäneet sote-uudistuksen alkuaikojen virheistään. Pahoittelen ilmaisuani; kyse on siis palkantarkistuksista, joiden seurauksena työnantaja huomaa sijoittaneensa ihmisiä vääriin palkkaryhmiin. Viime aikoina näitä ”liikaa maksettuja palkkoja”, on haluttu periä takaisin. Tosin esimerkiksi HUS-yhtymässä takaisinperintä on keskeytetty.
HUS-yhtymän johto perustelee perintää työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla. Mutta henkilöstöpolitiikassa yksiulotteinen tasapuolisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin oikeudenmukaisuus. Lain mukaan työnantajan virhe maksatetaan työntekijöillä, eikä vastuuseen joudu virheen tekijä, vaan virheen kohde.
Yksiulotteinen tasapuolisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin oikeudenmukaisuus.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) puolestaan irtisanoi 58 työntekijää, mutta luistaa nyt Helsingin Sanomien mukaan takaisinottovelvoitteestaan hankkimalla irtisanottujen työpanosta ostopalveluina muun muassa Terveystalolta.
Tällainen toiminta rikkoo sitä psykologista sopimusta, jolla kuvataan työntekijän ja työnantajan välistä vastavuoroista suhdetta, sanatonta sopimusta, jossa molemmat antavat ja saavat. Työntekijälle tärkeää on muukin kuin palkka. Tärkeäksi koetaan myös mahdollisuus toteuttaa itseään ja kokea arvostusta. Tästä muodostuu molemminpuolinen luottamus, josta työnantajat rimpuilevat nyt irti.
Miten ihmeessä työntekijät jaksavat kokea työnimua, selviytyä ylipitkistä työvuoroista, vaihtaa tehtäviään ja kohdella potilaita ammattitaidolla, jopa ystävällisesti?
Olen kysynyt tätä kohta kaikilta tutuiltani, jotka hyvinvointialueilla työskentelevät. ”Meillä vain on niin hyvä työporukka”, he vastaavat kuin yhdestä suusta. Nyt tämä viimeinenkin jaksamisen säie ollaan valmiita katkaisemaan.
Ulla Järvi
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, joka toivoo, että koulutettu ammattilainen kohtaisi aina arvostusta
https://yle.fi/a/74-20251429
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ainakin alueemme Sote-alueen hallinnon organisatio on niin raskas, että keventäminen olisi aloitettava sen järkeistämisellä.
Minusta on hullua, että irtisanomiset aloitetaan siitä henkilöryhmästä joka tekee varsinaiset työt.
Ei ole kun Lappi Kainuu Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa tulee alueelle hallintaan mukaan
Nimen omaan!
Tarkempi pitäisi jotenkin olla tästä. Sotealueiden kirsi on itse tehty. Sen jonka avulla kustanukset karsitaan.
Kenellä muulla on yhtä pitkät palkalliset lomat, kuin hoitajilla, siis julkisella puolella?
Jaaha
Mikä siellä mättää nyt?