Alajärven kesäseurat (netissä)

Emme pidä tupakkaa saatanan aseena. Meidän uskossa ei ketään kehoiteta alkamaan tupkoimaan, vaan normaalissa kanssakäymisessä puhumme siitä, emme niinkään seuroissa tai päivämies-lehdessä.
Syy on tämä, että me emme halua loukata ketään ulkoisten tapojen perustella.
Usko on tärkein ei se, miten haluaa elää.

Olemme suvaitsevaisia toisiamme kohtaan. Meille ovat rakkaita kaikki, emme vikoile toisten virheiden takia enää, koska tiedämme, että kaikki haluaa uskoa aina vikansa ja virheensä anteeksi joka seurakäynnillään.
Tidämme oikein hyvin, ettei meistä kukaan pysty elämään vioitta tai virheittä, ja siksi meillä saarnataan aina syntein anteeksiantamusta.
Kun meillä on tällainen evankeliumi, niin me voidaan poltella tupakkaa. Siihen on vaan langennut syystä tai toisesta ja kun ei eroon pääse, voi ainakin uskoa nämä turmelevat elämäntavat anteeksi.
Kuolemassa Jumala vapauttaa meidät nikotiinin himosta ja se turmeltunut ruumis jää tänne, mutta puhdas verellä pesty sielu menee taivaan kunniaan.

Kun me näin uskomme, niin minkätähden me alkaisimme mesoamaan jostain tupakasta, kun se on vain tämän katoavaisen ruumiin murhe.
Katoamattomasta sielustaan pitää huolta pitää, ei katoavaisesta ruumiista.