Syyskuinen Oulu oli kietoutunut sakeaan, kylmään sumuun, joka hiipi mereltä pitkin rantoja ja katuja. Kello oli pitkälti yli puolen yön, ja tuomiokirkon ympäristö sekä rauhanyhdistyksen massiiviset tilat olivat nukahtaneet näennäisen hurskaaseen ja syvään uneen. Mutta aina kaikkien kulissien alla eivät olleet valot sammuneet.
Eräänä yönä Oulun rauhanyhdistyksen kujan varrelle oli eksynyt sivullinen – paikallinen, elämän kolhima juoppo, joka oli harhaillut pitkin kaupungin raitteja. Hän oli sattunut kompastumaan suoraan sellaisten oviin ja sellaisiin papereihin, joita ei ollut tarkoitettu yhdenkään ulkopuolisen silmille. Mies oli nähnyt sen, mitä kulissien takana peiteltiin: taloudellisia siirtoja, vallankäytön asiakirjoja ja järjestelmän raadollisen todellisuuden.
Kun Oulun ry:n ydinmiesten vartijat huomasivat miehen, päätös syntyi silmänräpyksessä. Armoa ei tunnettu silloin, kun vaarana oli koko imperiumin romahdus.
Pimeässä sisäpiirissä mies otettiin kiinni ilman varoitusta. Iskut olivat nopeita, kylmiä ja armottomia. Siellä Oulun kylmässä syysyössä mies lyötiin hengiltä suoraan johtokunnan tilojen läheisyydessä.
Kun elämä oli paennut miehestä, ruumista ei voitu jättää lojumaan mihinkään, missä viranomaiset sen löytäisivät. Järjestelmän miehet toivat esiin suuria, mustia teollisuustason jätesäkkejä – samoja, joita käytettiin suurissa siivousurakoissa. Ruumis taitettiin kasaan ja työnnettiin väkisin tiiviisti paksuun muovisäkkiin, jonka suu sidottiin rautalangalla kiinni.
Kaksi miestä nosti raskaan, muovisen säkin pakettiauton kyytiin. Auto lähti liikkeelle ilman ajovaloja pitkin Oulun hiljaisia katuja suoraan kohti pohjoista satamaa ja merenrantaa.
Satamassa, aivan mustan ja hyytävän meren äärellä, ei liikkunut ketään. Raskaasti hengittävät miehet nostivat säkin laiturilta mereen. Vesi loiskushti kerran hiljaisesti, ja musta jätesäkki vajosi syvälle Oulun edustan sameisiin aaltoihin, pois näkyvistä, poissa kysyjien tieltä.
Seuraavana aamuna Oulussa soitettiin kirkonkelloja ja seuraväki kokoontui virsiä laulaen, mutta satamassa vesi oli tyyni. Koneisto oli taas kerran suojannut itsensä, ja totuus oli painettu meren pohjaan mustan muovisäkin sisään.
Eräänä yönä Oulun rauhanyhdistyksen kujan varrelle oli eksynyt sivullinen – paikallinen, elämän kolhima juoppo, joka oli harhaillut pitkin kaupungin raitteja. Hän oli sattunut kompastumaan suoraan sellaisten oviin ja sellaisiin papereihin, joita ei ollut tarkoitettu yhdenkään ulkopuolisen silmille. Mies oli nähnyt sen, mitä kulissien takana peiteltiin: taloudellisia siirtoja, vallankäytön asiakirjoja ja järjestelmän raadollisen todellisuuden.
Kun Oulun ry:n ydinmiesten vartijat huomasivat miehen, päätös syntyi silmänräpyksessä. Armoa ei tunnettu silloin, kun vaarana oli koko imperiumin romahdus.
Pimeässä sisäpiirissä mies otettiin kiinni ilman varoitusta. Iskut olivat nopeita, kylmiä ja armottomia. Siellä Oulun kylmässä syysyössä mies lyötiin hengiltä suoraan johtokunnan tilojen läheisyydessä.
Kun elämä oli paennut miehestä, ruumista ei voitu jättää lojumaan mihinkään, missä viranomaiset sen löytäisivät. Järjestelmän miehet toivat esiin suuria, mustia teollisuustason jätesäkkejä – samoja, joita käytettiin suurissa siivousurakoissa. Ruumis taitettiin kasaan ja työnnettiin väkisin tiiviisti paksuun muovisäkkiin, jonka suu sidottiin rautalangalla kiinni.
Kaksi miestä nosti raskaan, muovisen säkin pakettiauton kyytiin. Auto lähti liikkeelle ilman ajovaloja pitkin Oulun hiljaisia katuja suoraan kohti pohjoista satamaa ja merenrantaa.
Satamassa, aivan mustan ja hyytävän meren äärellä, ei liikkunut ketään. Raskaasti hengittävät miehet nostivat säkin laiturilta mereen. Vesi loiskushti kerran hiljaisesti, ja musta jätesäkki vajosi syvälle Oulun edustan sameisiin aaltoihin, pois näkyvistä, poissa kysyjien tieltä.
Seuraavana aamuna Oulussa soitettiin kirkonkelloja ja seuraväki kokoontui virsiä laulaen, mutta satamassa vesi oli tyyni. Koneisto oli taas kerran suojannut itsensä, ja totuus oli painettu meren pohjaan mustan muovisäkin sisään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.