Omakotitalotyömaalla anturan raudoitukset on maadoitettu joka kulmastaan "viiksillä" saviseen maahan. Kysyttäessä sähkösuunnittelija oli sitä mieltä että ontelolaattojen raudoituksia ei tarvitse maadoittaa -eli käytännössä ne jäävät "kellumaan".
Utelen vain että onko suunnittelijan ratkaisu oikea - vielä ehtii nimittäin korjaamaan, ensi viikolla on myöhäistä
Utelen vain että onko suunnittelijan ratkaisu oikea - vielä ehtii nimittäin korjaamaan, ensi viikolla on myöhäistä
Vastaukset 22
Vanhimmat
piirustuksiin ja niitä pitää noudattaa, turha täällä on arpoa mikä on oikein ja mikä väärin.
Oletuksena että olet käyttänyt pätevää suunnittelijaa. Nuo viikset on erikoinen juttu, eikös siellä maassa pitäisi kiertää kupariköydet. Ja ne anturoiden raudat yhdistää maadoituskiskoon.
Eikös sen ontelon päälle yleensä tule styroxit ja sitten verkko ja betonivalu?
Josko maadoitettaisiin se betoniverkko vaikka eihän siinä mitään väärää ole vaikka maadoitattekin ne ontelon teräksetkin kaikki samaan nippuun.
Kyllä suunnittelian tapa on oikea myös.
Itse omassa projektissani olen maadoittanut kaikki teräkset ja verkot yhteen nippuun 16 cu köydellä
En ymmärrä tuollaisia nopeasti pois ruostuvia viiksiä. Vai ovatko ne ruostumatonta?
Asetuksissa lukee, jotta "kaikki laajat metallirakenteet" yhditetään potentiaalin tasaukseen. Kyllä koko talon laajuinen verkko on sellainen. En tajua näitä maadoituksissa tinkimisiä. 100 euron jutusta yritetään säästää 20 euroa. Eikö säästöä voisi hakea jostain muusta kuin häiriö- ja turvallisuusasiasta? Vaikka hyvällä suunnittelulla. Tarpeellinen panostus suunnittelussa tulee 20...100-kertaisesti takaisin. Tietysti tuo tarpeellisuuden hoksaaminen on kovan luokan taitolaji.
Siis tarkennan: kyseiset viikset ovat 16mm kupariköyttä, toisesta päästä raudoituksissa kiinni ja toinen pää, noin 3m kulmista saveen.
Raudat on myös yhdistetty kupariköysiin jotka odottavat maadoituskiskoa, jota ei ole kun ei ole vielä taloakaan. Halusin vain tietää että pitäisikö ontelolaattojen raudoitus yhdistää myös em. maadoituskiskoon vaiko jättää "kellumaan" , koska näillä foorumeilla on ollut asiasta aikaisemmin kahdenlaista mielipidettä. EN todellakaan viitsi pihdata muutaamaa metriä kuparia mutten haluasi vedellä tarpeettomia kupariköysiä jalkoihin pyörimään ahtaalle työmaalle.
Eipä noita oktalon maadoituksia yleensä noin tehdä. Määräykset edellyttää vähintään 20m cu16 kuparilenkkiä maahan ja molemmat päät tuodaan maadoituskiskolle, käytännössä lenkin pituus on 25-50 metriä. Tämän lisäksi perustuksen raudoitus(jos mahdollista) ja pintabetonilaatan raudoitus liitetään cu16-johdolla maadoituskiskoon. auseimmiten perustusten raudat jää liittämättä, koska perustukset on jo tehty silloin kun sähköurakoitsija tulee työmaalle. Tuollaisilla viiksillä nurkissa ei ole mitään virkaa käytännössä. Ontelolaatan rautoja ei tarvitse liittää maadoitukseen, niitä on lähes mahdoton liittää, koska ne katkeaa laatan katkaisun yhteydessä eikä teräkset jää näkyviin. Antenni masto ja laajat metallirakenteet liitetään myös maadoituskiskoon. Mikä on laaja metallinen rakenne jää työmaalla harkittavaksi, ammattilaiset osaa tehdä kyllä maadoitukset oikein.
Siteeraan sinua:
"Määräykset edellyttää vähintään 20m cu16 kuparilenkkiä maahan ja molemmat päät tuodaan maadoituskiskolle, käytännössä lenkin pituus on 25-50 metriä"
??
Edellyttääkö todella?
Meillä päin käytetty systeemi on ollut 20m pituinen maadoitusköysi samassa kaapeliojassa kuin talojohto. Siis halvin ratkaisu. Lisäksi laitetaan betoniraudoitukset potentiaalin tasaukseen, niin se toimii lisäelektrodina.
Kupari maksaa nykyään maltaita. Eri asia on, jos talosta on tehty suunnitelmat ja niissä on määritelty, miten asiat hoidetaan. Muussa tapauksessa tietenkin halvin ratkaisu.
löytyvät asennusstandardin SFS 6000 kohdasta 54 ja tietysti SFS 6001 kohdasta 9.4.3.
Kantaa otetaan vain sallittuihin materiaaleihin, ei esimerkiksi elektrodin pituuteen tai muuhun asennustapaan.
Ontelolaatan raudoituksen suhteen olet täysin oikeassa, on tyydyttävä vain pintabetoniraudoitusten liittämiseen potentiaalintasaukseen.
Esitin itseni siis kuitenkin epäselvästi, tarkoitin nimittäin ontelolaattojen väliin tulevia raudoituksia jotka kyllä voidaan helposti yhdistää maadoituskiskoon, pintavalua kun ei ole vielä tehty. Sain kuitenkin tässä jo vastauksen siihen mitä halusinkin tietää eli kiitokset teille vaivasta! Niin, jottei kenenkään tarvitse spekuloida, sinne syöttökaapelin ojaan on myös tulossa parikymmentä metriä 16mm kupariköyttä...
Määräysten mukaan ymmärtääkseni pitää maassa olla cu16 kuparia vähintään 20 metriä ja kytkentäpäät erikseen, nehän voivat olla vaikka putkessa. Kupari laitetaan lenkille siksi, että jos jostain syystä ketkeaa, niin maadoitus on silti yhtä hyvä. Jos ei laiteta lenkkiä tulee laittaa 2 kpl viiksiä kumpikin 20 metriä pitkiä, joten taloudellista on tehdä lenkki maahan. Suunnittelijan tehtävä on määrittää tarpeellinen lenkin pituus, joka riippuu meeperän laadusta yms.tekijöistä.
kyllä paremman ja vaikeammin rikottavan maadoituselektrodin Wanhan kipinän ehdottamalla tavalla, vaikkei se määräys olekaan. Tuollaisessa ympäristössä (savimaa) käyttömaadoitus ja asiallinen pääpotentiaalintasaus voisi jopa toimiakin siten kuin on ajateltu. Siitä saattaisi olla apua jopa PEN-johtimen katketessa.
Mitä tuo kytkentäpäät erikseen tarkoittaa? Tarkoitatko, että maadoituselektrodi pitäisi kytkeä molemmista päistään potentiaalintasauskiskoon määräysten takia?
Sehän ei pidä paikkaansa. Jos vedetään se 20m pätkä se laitetaan talojohdon kanssa samaan kaapeliojaan ja vain toinen pää kytketään. Tämähän on se halvin eli n. 20m x n.1eur/m = n. 20eur (tarvikkeet).
Omaan taloon laittaisin talon ympäri olevan elektrodin ja kytkisin molemmat päät potentiaalintasauskiskoon. Sehän on aika pätevä ratkaisu. Mutta sehän tulee äkkiä 30eur kalliimmaksi. Siksi sitä ei laiteta urakoitaviin taloihin. Joku toinen laittaa tietenkin. Kuulostaa tietenkin pieneltä summalta, mutta urakoitsijat ajattelee joka ikisessä asiassa samalla tavalla, jokaisessa talossa, jne. Vuoden ajalta laskettuna kysymys ei olekkaan pienistä summista. Kun on kova kilpailu voitto, jos sitä yleensä tulee muodostuu joskus pelkästään näistä pihistely kikoista.
Kysymys ei ole yleensä siitä, mikä on paras ratkaisu.
Olisihan kiva, että maadoitus toimisi, kun syöttävään verkkoon tulee vakava vika. Muuten saattaa kodin elektroniikkaa tuhoutua, jos maadoitus on tehty minimimitoilla sepeliin upottaen.
Jotkut ammattimiehet muistavat vielä kirjan D1 1995, käsikirja rakennusten sähköasennuksista. jossa minimivaatimukset maadoituseketrodeille määriteltiin. Toteutustapoja on useita ja sopivimman vaihtoehdon voi valita kukin tarpeen mukaan.
erehdy tuota pitämään määräyksenä? Sillähän ei ole mitään määräysstatusta! Ei myöskään sen seuraajilla. Ne ovat kaupallisia tuotteita ja sellaisina pysyvät.
Sitäpaitsi suurin osa teksteistä on suoraa lainausta vahoista A1-määräyksistä, jotka ovat jo aikaa sitten (2.1.2000) määräyksinä vanhentuneita.
Ei niiden kanssa välttämättä pahasti metsään mene. Ei saa kuitenkaan puhua määräyksistä, jos ei tiedä, mikä on velvoittavaa tekstiä ja mikä ei.
päivämääriin:
2.1.2000 saatettiin voimaan vanhat määräykset kumoava päätös (1193/1999), mutta siirtymäaikaa oli vuoden 2002 loppuun asti.
Onko kirjasta ilmstynyt vielä uusia versioita?
hyllyssä on D1-98, Siitä on kait uudempikin versio tullut jo 2000-luvulla. Kyllähän noilla D1:llä pärjää, mutta tuossa työpöydällä on vielä vanha kunnon "Rakennusten sähköasennukset 1983" Vanha Suomen sähköurakoitsijaliitto ry:n julkaisu. Kirjat painettiin ennen koviin kansiin ja niitä ei joka vuosi uusittu. Lisäksi kirjoissa oli käytännön esimerkit kuvien kanssa. Siinä olisi mallia, minkälainen opus pitäisi saada markkinoille, varustettuna uusilla säädöksillä.
Ei ne määräyksiä ole D1 kirjassakaan, mutta täällähän on kyselty ohjeita maadoitusten tekemisee, niin sieltä niitä saa ja ihan ilmaiseksi ja aikanaan ne ovat olleet Setin hyväksymiä ohjeita, joita tarkastajat noudattivat. Harva edes tietää mitä määräykset maadoituksilta vaatii.
Totean tässä oman mutu (= musta hyvin vahvasti saattaa tuntua)-käsitykseni maadoitusten tekemisestä.
Minusta kokonaistaloudellisin ja sähköteknisesti täysin asiallinen tapa on 20 m liittymisjohdon kaivannossa alinna. Jos katkeaa, niin katkeaa myös sähkön syöttö. Sille on sallittu sovellus, jos pääkeskus ja päärakennuksen keskus ovat riittävän etäällä toisistaan. Tuo 20 m voidaan asentaa myös tuohon välikaapelin kaivantoon. Yhdistys päärakennuksen päämaadoituskiskoon ja välikaapeli 5-napaisena.
Me pyrimme ensisijaisesti tekemään suunnitelmiin päärakennusta kiertävänä yhtenäisenä tai kahdella 20 m viiksellä salaojien alle. Saadaan suuri ulottuvuus elektrodille ja maasalaman katkaisuominaisuus.
Koskaan emme ehdota lenkkiä, koska eräät kuvittelevat samaan ojaan tehdyn ees-taas-virityksen ohjeitten mukaiseksi lenkiksi. Myöskään kaunis ympyrä ei tunnu hyvältä, koska sen suurin ulottuvuus on vain 8 m. Maadoitusvastus riippuu elektrodin suurimmasta ulottuvuudesta ja oikeastaan en ollenkaan tajua miten tuo lenkki 20 m johdinpituudella on voitu sisällyttää ohjeisiin.
Muuten tuo viiksivallun viritys vaikuttaa innokkaan juuri valmistuneen AMK-insinöörin sooloilulta. Siinä on kyllä ollut mielessä joku Tähtien Sota ja siniset salamat, jotka pitäisi jakaa sirosti silttiin. Ehkä hemmo on tehnyt kesätyönä kirkkojen maadoitussuunnitelmia, joissa hengellisellä ulottuvuudella on iso merkitys. Toki tuo Vallun systeemi tekee suuren geometrisen ulottuvuuden elektrodille mikä on hieno asia ja ilmeisesti raudat anturassakin on määrätty yhtenäiseksi. Mutta on turhaa taiteilua koko juttu. Kunnon maadoitus tulee asiallisilla menetelmillä paitsi sillä 8 m ympyrällä.
sähköasennustekniikka osa2 2004.
Suositellaan:
- rakennuksen perustuksen alle tai sen ulkopuolella maahan kaivettua VÄHINTÄÄN 20 m pituista johdinrengasta.
Elektrodirakenteena käy myös:
- kaksi rakennuksen perustusten alle tai sen ulkopuolelle maahan kaivettua, eri suuntiin asennettua vähintään 20 m pituista johdinta.
- rakennusta syöttävän johdon tai johtojen kanssa samaan ojaan asennettua, vähintään 20m pituista johdinta.
- kaksi vähintään 10 m pituista rakennuksen perustuksen sisällä olevaa, eri suuntiin asennettua, halkaisijaltaan 8 mm betoniterästä.
Itseäni tuo viimeinen malli vähän ihmetyttää mutta näin lukee kirjassa.
8 mm teräkset ehkei ollenkaan maahan yhteydessä on tosiaan toinen outo. Vielä oudompi kuin 8 metrin ympyrä, joka sentään on tarkoitettu oikeasti maahan.
minulle, mikä on maa.
se Tellus.