Kaikki meni vaikeaksi

Anteeksi. Taisin puristaa kättäsi vähän liian lujaa.
Naiselta

En halua edelleenkään päästää irti. Rakastan sinua, kuten olen sanonut. Miksi pitäisi päästää irti, haluan että ollaan yhdessä. Kuin hänelle, naiselta ❤️

Eli vierität vastuun täysin hänelle niin kuin et itse olisi suhteen toinen osapuoli, jolla on myös vastuunsa?

Toisaalta, jos antaisin huomiota ihmissuhteille ja muille yhtä paljon, kuin minua huomioidaan niin ei olisi yhtäkään suhdetta. Hetkinen eihän olekaan ja äitiäni, joka yrittää olla jonkinlainen kaikkien tarpeiden täyttäjä ei ole puoleltani tärkeä suhde. Ei ole edelläänkään tarvetta läheisemmälle äitisuhteelle ja parisuhdetta ei korvaa yksikään sukulaisuus- tai ystävyyssuhde.

Kutsutko sitä vaikeaksi jos rakastut? Aika onnellinen olo jos olisit hän mutta tuskimpa, käänsinhä taitavasti vastuun molemmille. Jos en kerkii soittaa vaan jossain näät sitte miut nii otakki niin tiukasti kiinni äläkä ikinä päästä irti. Ei tarvii heti kiinni ottaa vaikka halaus vois olla alkuun kaiken järkevin tapa ees alottaa keskustelemaan, vähän tuntuu sellaselta voin kuvitella väärinkin ja oonhan sulle luvan antanu potkastakki. Oisit vaan aiemminki jos kerran kiukkua ja suruakin tahtomatta aiheuttanu. Varsinki ois niillä kerroilla pitäny 😀
Ei mietitä niitä vaan tulevaa, eiköhän osata tää aikuismaisesti hoitaa ja ei siis mietitä mutta ollaan vähän rauhallisempia vaikkei sekoiluun voikkaan vaikuttaa. Sinä siellä minä täällä ja mitähän ajattelet, toinen urpo toisaalla samoin.

Silloin ei päästänyt kun piti eli milloin?

Toivon että kaikki sujuu teillä hyvin

Kerroitko kohteelle suoraan? Tuskin. Ei siis edes tiedä.