Taas ilta laskeutuu hiljaa,
ja maailma ympärilläni rauhoittuu.
Vain sydän ei osaa vaieta,
se muistaa sen, mikä puuttuu.
Päivä toi mukanaan kysymyksiä,
sanoja, jotka jäivät vaivaamaan.
Olisin kaivannut vain ymmärrystä,
enkä jälleen uutta haavaa kantamaan.
En tiedä, missä ajatuksesi kulkevat,
enkä sitä, muistanko enää mielessäsi.
Mutta joskus meillä oli yhteinen maailma,
ja minä olin onnellinen vierelläsi.
Nyt toivotan hyvää yötä hiljaisuuteen,
vaikka kukaan ei vastaisi takaisin.
Toivon sinulle rauhallisia unia,
ja itselleni rauhaa edes hetkeksi.
Sillä vaikka päivä olisi kuinka raskas,
ja sydän väsynyt ikävöimään,
jossakin odottaa vielä uusi aamu,
ehkä hieman lempeämpi kuin tänään. 💫🤍
ja maailma ympärilläni rauhoittuu.
Vain sydän ei osaa vaieta,
se muistaa sen, mikä puuttuu.
Päivä toi mukanaan kysymyksiä,
sanoja, jotka jäivät vaivaamaan.
Olisin kaivannut vain ymmärrystä,
enkä jälleen uutta haavaa kantamaan.
En tiedä, missä ajatuksesi kulkevat,
enkä sitä, muistanko enää mielessäsi.
Mutta joskus meillä oli yhteinen maailma,
ja minä olin onnellinen vierelläsi.
Nyt toivotan hyvää yötä hiljaisuuteen,
vaikka kukaan ei vastaisi takaisin.
Toivon sinulle rauhallisia unia,
ja itselleni rauhaa edes hetkeksi.
Sillä vaikka päivä olisi kuinka raskas,
ja sydän väsynyt ikävöimään,
jossakin odottaa vielä uusi aamu,
ehkä hieman lempeämpi kuin tänään. 💫🤍
Vastaukset 38
Vanhimmat
Mitä tarkoitat tällä: "muistanko enää mielessäsi?"
Kannattaa tsekata läpi tekoälyllä kirjoitetut ympäripyöreät tekstit.
Minä painoin enteriä liian nopeasti. Olisi tuo kohta pitänyt kyllä muuttaa... Tarkoitus oli kirjoittaa: ”Enkä tiedä, olenko enää mielessäsi.”
Ja tämä: "Enkä jälleen uutta haavaa kantamaan". Mitä haavasi kantaa?
Vaikka lauseet ovat pääosin kauniita, ne eivät paljasta mitään henkilökohtaista sinusta ja tunteistasi, kaivatustasi. Tulee vaikutelma, että olette seurustelleet. Jos ette ole, teksti antaa väärän kuvan. Ja oijea ei tunnista. Ihan kuin sinulla ei olisi mitään oikeaa tilannetta muisteltavana, vaan muistelet lähinnä omia tunteitasi.
Ne ovat henkisiä haavoja. Pettymyksiä, menetyksiä, torjutuksi tulemisen kokemuksia ja sitä, kun on rakastanut aidosti mutta jäänyt lopulta yksin kysymystensä kanssa. Sellaisia haavoja, jotka eivät näy ulospäin mutta tuntuvat silti syvällä.
Kyllä, olemme seurustelleet. Meillä on paljon yhteisiä muistoja, mutta en koe tarpeelliseksi avata niitä kaikkia täällä tuntemattomille. Runo kertoo minun tunteistani ja kaipauksestani. Ei sen tarvitse olla yksityiskohtainen selostus yhteisestä elämästämme.
Voin joskus kertoa jotain, mutta en ala kaikkea kertomaan.
Kaunis kirjoitus. Taitoa löytyy.
No ei se ollut kokonaan oma. Idea on.
Haluatko jatkaa hetkiämme?
Hänen kanssa haluaisin kyllä.
Olisiko T mitä kaipaat?
EI todellakaan ole T
Mistä aina pitää tuo helvetin T tänne laittaa. Tahllista kiusaamista. EN VÄLITÄ MISTÄÄN T akasta.
Sulla on joku tarve sanoa rumasti ihmisestä joka ei ole tehnyt sulle mitään pahaa.
Eikä muillekaan.
Ainoat syyt miksi olet noin ilkeä taitaa olla katkeruus, sekä..
Akattelit Elluakin Teelle :D
Onko sitä ihan pakko tunkea nokkaansa joka väliin? En ole kiinnostunut T-naisesta enkä halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Luulisi tämän olevan jo tullut selväksi. Ja Ellu nimitys on myös aika ruma. Hän ei sitä nimeä käytä. Nyt jätän tämän keskustelun aiheesta tähän.
Kukahan sinäkin olet sitten? Taidat tuntea molemmat? Onkohan tämä joku salaliitto.
Oi oi, olipa kaunis runo. Toivottavasti kaikki järjestyy.
❤️❤️❤️. Miehelle
Ketä naista kaipaat??
E:llä alkavaa.
Kaipaan E L I N A A
Mistä päin?
Mutta hän jätti minut, niin ehkä joskus kaipaan jotain toista. Mutta en ketään palstalta. En enää ikinä. Sen läksyn jo opin.
Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaalta olen minäkin, mutta nimeni ei ole Elina.
Kauan minuakin kaipasi eräs täällä ja aiemmin muuallakin... ei enää.😢
Olitteko tekemisissä koskaan oikeasti?
Absurdi tilanne: Joku mies kaipaa kovasti Elinaa Pohjois-Pohjanmaalla, ja joku eri niminen nainen samoilta seuduilta kaipaa jotakuta hänet jättänyttä miestä. Todennäköistä on se, että molemmat "kaivatut" seurustelevat irl:ssä? Tuskin kuitenkaan keskenään.
On kyllä melkoinen soppa tämäkin. Täällä ihmiset kaipaavat toisiaan, mutta kukaan ei tunnu tietävän, kuka kaipaa ketä ja kuka on jo jonkun toisen kanssa. Minäkin olen yrittänyt saada selvyyttä omaan tilanteeseeni, mutta kaikki tuntuu menevän vain entistä enemmän solmuun. Olisi paljon helpompaa, jos ihmiset puhuisivat toisilleen suoraan eikä tarvitsisi arvailla anonyymipalstalla.
Näinhän sen pitäisi olla, mutta asiat eivät mene aina siten kuin olettaisi. Suoraan pitäisi puhua kyllästyessään toiseen, löytäessään uuden, mahdollisesti sairastuttuaan jne. Pahinta on ghoustaaminen.
Niin on. Aina pitäisi pystyä keskustelemaan kahdestaan, oli asia sitten miten vaikea hyvänsä. Ghostaamisella ei saavuteta mitään hyvää.
Ja varsinkin jos on alun perin tutustuttu juuri tällaisella palstalla, on aika luonnollista tulla etsimään kadonnutta ihmistä uudelleen samasta paikasta.
Juuri näin se on. Ja sitä tuntee itsensä helposti vain tyhmäksi tyrkyksi Hänen ja toisten palstalaisten silmissä, ja jopa omissakin silmissä.
Näin se on. Jos hän ei minua enää halua, niin se on hänen valintansa ja menetyksensä. Minä tiedän, että rakastin aidosti ja yritin parhaani. En voi loputtomiin yksin yrittää pitää yllä jotakin, mihin tarvitaan kaksi ihmistä.
https://www.youtube.com/watch?v=X7aDuxkYerc
Faye Wong – 情誡 (1998)
Kaunis ja haikea kappale rakkaudesta, pettymyksistä ja siitä, kuinka helposti ihminen voi kadottaa itsensä rakastaessaan toista.
Sen sanoma on koskettava: rakkauden ei pitäisi merkitä jatkuvaa kärsimystä, itsensä uhraamista tai oman arvonsa unohtamista.
Joskus kaikkein vaikeinta on rakastaa toista ja silti muistaa rakastaa myös itseään.
Taas saapuu yö, työmies kohta nukahtaa, on aamuun vielä aikaa, kunnes kello pirahtaa.
Onneksi huomenna ei ole työpäivä.
The end.