Nainen, mitä mietteitä hänestä

En ole Tyyne. Mut puuhaillu joo. Lämmintä on.

Hansu ja Pirre kuorii kilpaa sipulia Guselan puolesta.

Tyynissä vesissä kutevat isoimmat kalat.

Näin kaivatustani viime yönä unta. Varmaan siksi hän on ollut mielessäni pitkin päivää ja minulla on ollut normaalia surumielisempi olo. Hankala keskittyä oikein mihinkään. On ollut jotenkin sellainen kouriintuntuva tarve saada todiste siitä, että hän on oikeasti lihaa ja verta. Käden alla lämmin ja liikkuva keho, jonka sydän lyö, jonka rintakehä nousee ja laskee hengityksen mukana, joka tuoksuu ja jonka silmät näkevät minut. Että on oikeasti vielä olemassa eikä vain muistoissani.

Ihmismieli on omituinen. Ja ihmissydän.

Juuri näin. Olen tyyni ja mielessäni puuhailen seuraavien tavoitteiden parissa.

Tunteet ei viilene millään

Nyt iltapäivän pohtinut tätä kuviota. Aiemmin tänään oli ajatuksia hänestä ja sellaista🙊

Tunteet lämpeni,ei viileyttä vaikka tyynenä yritänkin olla...
pää täynnä hattaraa sinusta mies

Oon päättänyt päästä yli, olen luovuttanut. Mua masentaa, mua sattuu, olen väsynyt kaikkeen. Elämä ei ole kivaa just nyt.

Mutta kiitos kaikesta ihanasta. Jos haluat vielä jutella, mielelläni juttelisin.

Taidan käydä talviunille, kun mies ei ota yhteyttä ja että nähtäisiin. 😴😴😴

Olen tyyni meri. Odotan, että ottaisi askeleen minua kohti.

Rauhassa jotain uutta kohti. Tyyni järven pinta kätkee paljon aistien ulottumattomiin. Talven tullen jääkin laulaa kauniisti kun pysähtyy kuuntelemaan sen hiljaisuutta.

Enpä ole ehtinyt edes ajattelemaan miestä muutamaan päivään.
Eikä mun tarvitsekaan ajatella. 🥰

Haluisin rakastella.

En tiedä. En todellakaan tiedä. Ehkä minä kohta tajuan ihan oikeasti, että mitään ei ole. Mitään ei ole koskaan ollutkaan. Oli vain minä ja haavekuvani. Kaunis haavekuva, pitää sanoa, todella kaunis. Vai pitääkö sanoa komea, eihän mies halua olla kaunis. Ei hän tosin saa koskaan tietääkään olevansa kaunis minun mielessäni. Hän tulee olemaan sitä aina. Erityinen, outo otus, jonka katse saa sisukseni solmuun. Jos hän joskus vielä minua katsoisi.

Asiat kuitenkin muuttuvat. En juokse marketissa enää karkuun. Ei tarvitse. Et sinä minusta mitään ajattele. olen yhdentekevä tuttu. Olkoon niin. Minun tunteeni ovat mitä ovat, ei minun niitäkään pidä pelätä.

Nyt tiedän, että kaipaan miesystävää vierelleni. Jostain kivenkolosta sellaisen mörrimöykyn vielä kaivan ja vien kotiin, sanoi äiti siihen mitä hyvänsä. Pitää olla totta. Mies joka on.

Vuosia sitten, minulla oli miesystävä, joka kuitenkin kuoli sairauteen. Sen jälkeen meni vuosia, ennen kuin tämä kaivattuni herätti minussa ihastustunteita. Ja niitä tunteita todellakin oli! Oikea tunteiden hyökyaalto. Ja onhan niitä vieläkin, mutta ne haalenevat kyllä, tiedän sen. Viimeistään sitten, kun löydän sellaisen miehen, joka haluaa minun viereeni tulla ihan oikeasti. Sitten ihastuksestani tulee se entinen ihastus, jolla on kuitenkin oma erityinen paikkansa sydämessäni. Aina.

Kova ikävä häntä. Olen rauhallinen🫂❤️🔥