Sain nyt keväällä opiskelupaikan teknillisestä yliopistosta mutta huomasinkin nyt jälkeenpäin että valinta ei ollutkaan paras mahdollinen, ja keväällä joudun sitten hakemaan uudelleen pääsykokeitten avulla. Aion silti opiskella ihan normaalisti seuraavan vuoden mutta harmittaa että joudun vaihtamaan koulua. Argh, se ahdistaa sillä olen jo 21-vuotias ja vaihdan vieläkin koulua (tosin ala pysyy lähes samana). Ja sitten vielä armeijakin pitäisi käydä, perkule kun harmittaa... harva siellä nyt mun ikäisenä hilluu ja missä ihmeen raossa sen armeijan sitten kävisi, valmistuneena vai kesken opintojen jolloin sitten opiskelukavereista jäisi "jälkeen"?
Hitsi kun olo on niin epävarma :( Miten tästä epävarmuudesta oikein pääsee eroon?
Hitsi kun olo on niin epävarma :( Miten tästä epävarmuudesta oikein pääsee eroon?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei jumal*uta: olet JO 21-vuotias, voi sinnuu vanhusta! Vähän suhteellisuudentajua sinulle suosittelisin: ihmisiä menee yliopistoihin 30-40-vuotiaanakin.......
Veit sanat suusta. JO 21! Eihän sitä ehdi opiskella kun eläkeikä kolkuttelee kohta ovella. Minäpä olen 23. Varmaan turha edes haaveilla kouluun menemisestä. Sinulle keskustelun aloittaja: Pidä välivuosi, mene töihin ja/tai lähde reissuun maailmalle. Kyllä sinulla aikaa riittää vaikka oletkin jo 21.
Ainakin muutamia vuosia sitten yliopisto-opiskelun aloittavien ikäkeskiarvo oli 22.
Mitäköhän opiskelet? Valmistutko DI:ksi vaiko arkkitehdiksi? :)
Jos olet DI, niin armeijassa on hyvät mahdollisuudet päästä koulutustasi vastaaviin tehtäviin ja jättää tupien siivoaminen ja metsässä ryömiminen vähemmälle.
Siispä valmistu ensin ja sitten vasta inttiin, jossa hakeudut erityistehtäviin.
Valmistun DI:ksi lukien tietotekniikkaa ja taloutta. En kyllä ymmärrä miten armeijaa käymätön voisi päästä erikoistehtäviin, minusta varusmiespalvelusta ei voi suorittaa erikoistehtävien parissa (lukuunottamatta lääkäreitä). Sitten vasta niitä hommia voi hakea kun on sen varusmiespalveluksen käynyt... Vai onko sinulla jotain linkkiä omaan käsitykseesi?
Oletpa tosi kamalan vanha. JO 21!
Olen itse 28 ja lähdössä hakemaan yliopistosta uutta ammattia. Olen vähintäänkin yhtä epävarma...Eikä tämä fiilis lopu varmaan koskaan.
Että sillälailla.