Opiskelen sosiologiaa yliopistossa ja nyt alkaa taas ahdistamaan iänikuinen kriisipesäke; mikä sivuaineeksi? Otan joko valtio-opin, psykologian tai mediatutkimuksen mutta mikä näistä olisi järkevin? Epäilen, ettei psykologiasta ole työllistymisen kannalta hyötyä, mediatutkimus on aihealueiltaan liian kaukana sosiologiasta ja valtio-oppi on pelkkää pänttäystä ja ulkoa oppimista. Onko kenelläkään kokemusta näistä? Erityisesti kaipaisin kokemusta valtio-opin kourmittavuudesta; onko pänttäys ja pikkuasioiden viilaaminen kriittiselle sosiologiopiskelijalle liikaa? Auttakaa hädässä olevaa :´(
Kiitos.
Kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei valtio-oppi ole sinällään pänttäämistä. Lukemista on paljon mutta tentit ja esseet edellyttävät luetun asian ymmärtämsitä ja käsittelyä sekä kytkemistä ismpiin asiayhteyksiin ei ulkoa muistamista. Omasta mielestäni pikkuasioiden muistamista on sosiologiassa enemmän, valtio-oppissa puolestaan suurempia asiakokonaisuuksia tyyliin EU:n päätöksentekoprosessit tai demokratiakäsitteiden vertailua. Itse luen valtio-oppia ja sosiologia on yhtenä sivuaineena. Tukevat mielestäni hyvin toisiaan ja antaa vähän erilaisen lähestymistavan. Toimisi varmasti myös niin että sosiologia on pääaineena.
Sosiologia ja valtio-oppi ovat kumpikin hyvin teoreettisia. Kannattaisi ottaa sivuaineeksi joku minkä avulla voi suuntautua paremmin työelämään.
"mediatutkimus on aihealueiltaan liian kaukana sosiologiasta"
Ei ole. Sosiologiassahan voi tutkia melkein mitä vain. Itse valitsisin mediatutkimuksen.
eikä mikään
Voi näitä yliopistolaisia, aina vaan ikuisesti puuttuu kirjoitusvirheisiin.. Eikä tajua että tulee joka kerta höynäytetyksi ;)
...puuttuvat...
JOku mistä on hyötyä. Siis tilastotiede tms. Tai kieliopintoja enemmän. Sosiologia on työmarkkinoilla aika huuhaata jos ei sitten tutkijaksi aio ( jos ei omaa jotain käytännön kokemusta tai muuta koulutusta). Itsäni harmittaa ku en jaksanut panostaa "vaikeisii" aineisiin, siis mulle vaikeisiin, sivuaineeksi. Mulla kyllä toinen tutkinto, jonka alan hommiin työllistyn ja tämä sosiologia ja maisteriuus on vain " pakollinen paperi" jotta voi päästä tiettyihin hommiin. Muuten voisin pyyhkiä pyllyni valtsikan todistuksella, arvosanatkin kun nyt on sitä sun tätä :(
oletko takakireä femakko, siis sinä joka opisk. sosiologiaa??
Ihan normaali mä olen, enkä lainkaan kireä. Paitsi mitä nyt tietty vähän kun koulu ahistaa, mutta muuten mä oon aika normitäti. Ei me mitään paatostelaketjufeministejä olla. pois se minusta
Jotain käytännönläheistä kannattaa valita. Olen YTM ja pääaine oli kv politiikkaa. Sivuaineena luin laskentatoimea, josta on ollut hyötyä myöhemmin. Pääainetta työnantajat ovat vaan ihmetelleet, että mitä ihmettä se sellainen on.
Itse ehdottaisin sinulle, että mietit mitä haluat tehdä isona ja sitten vähän sen mukaan valitset myös sivuaineita. Jos haluat nopeasti ulos yliopistosta ja töihin, sivuaineiden valinta kannattaa tehdä sitä silmällä pitäen, jos todella haluat joskus jotain alaasi vastaavia töitä.. Mikäli olet kiinnostunut myös esimerkiksi tutkijan töistä yliopiston tai muun instituution parissa, anna mielikuvituksen lentää ja valitse sellasia sivuaineita mitkä eniten kiinnostaa.. Älä tuijota myöskään liian paljon pelkän oman tiedekunnan tarjontaa, vaan uskalla valita myös erikoisempia. Myöskään työmarkkinoilla ei välttämättä ole kysyntää lukemattomille valtiotieteen maistereille, joilla on kaikilla suurinpiirtein samanlainen tutkinto..
Ja aikaisempaan vastaukseen viitaten, sosiologille sopii todella melkein mikä tahansa sivuaine. Valtio-opin, mediatutkimuksen ja psykologian lisäksi hyviä sivuainevaihtoehtoja esimerkiksi uskontotiede(suosittelen erityisesti!),kulttuuriantropologia, historia,poliittinen historia, kansatiede, sosiaalipolitiikka, taloustiede, tilastotiede tai vaikkapa sosiaalityö tai kehitysmaatutkimus.. No, eipä taida nämä vinkin auttaa puusta pitkälle... :)
Minä kannattaisin sosiologian seuraksi sosiaalipolitiikkaa. Jos olet opiskellut hyvin sosiologiasi ja luet päivittäin lehtiä niin sosiaalipolitiikka on hyvä ja käytännöllinen vaihtoehto sosiologian rinnalle. En suosittele valtio-oppia. Mielummin hallintotieteitä tai kv-politiikkaa, jos sosiaalipolitiikka ei kelpaa.